logistiikka

Liikennealan referenssejä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
ymy-referensseja-liikenneLataa

Liikennealan referenssejä seuraavasti:

Käytäväkehittäminen, käytävävisiot

  1. Myllylä, Yrjö (2015). VT8 esisuunnittelukilpailu ”Novum Vias” ehdotuksen laatija konsortiossa. Suunnittelukonsortion jäsen ja vastaavaa RD Aluekehitys Oy:n edustajana. ”Kunniamaininnan sai työryhmä ”Novum Vias”, pääkonsulttina Plaana Oy ja mukana Waystep Consulting Oy, Gamify Finland Oy ja RD Aluekehitys Oy.” < https://rdaluekehitys.net/2015/04/07/liikennevirasto-julkisti-vt8-turku-pori-suunnittelukilpailun-tulokset-rd-aluekehitys-oy-mukana-kunniamaininnan-saaneessa-ryhmassa/ >
  2. Myllylä, Yrjö (2011). The North-East Passage is already a fact.Baltic Rim Economies 31.5.2011, Bimonthly Review 2/2011, 38. Expert Article 765.  < https://www.utu.fi/sites/default/files/media/drupal/BRE_2011_2.pdf >
  3. Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alueesta logistiikan ja energiateollisuuden keskus? Futura 2/2008. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. 27-35. < https://www.doria.fi/handle/10024/40370 >
  4. Myllylä, Yrjö & Iikkanen, Pekka & Juntikka, Tuomo (1999). The Barents Euro-Arctic Corridor – The Development of Road Infrastructure from the viewpoint of Combined Transport. Present/Article IRF (International Road Federation) Regional Conference European Transport and Roads. Meeting the Challenges of the 21st century. Technical reports. 1999. 135-140.
  5. Myllylä, Yrjö & Juntikka, Tuomo (1999). Centre to Improve transport links with NW Russia. Article in Report on Europe, Northern Dimension. Statistics Finland. 30-33. Vantaa 1999.
  6. Myllylä, Yrjö (1998). Nelostietä markkinoille. Tie- ja Liikenne 5-6/1998, 12-17. Suomen Tieyhdistys. <http://rdaluekehitys.net/2012/07/05/rd-aluekehitys-ja-nelostie-e75-ry/ >
  7. Myllylä, Yrjö (1997). Kemi-Tornion rooli EU:n pohjoisen käytävän kehittäjänä – johtopäätöksiä. In the book: Vainio, Juhani (ed.) Kemi-Tornion rooli EU:n pohjoisen käytävän kehittäjänä. Publications from the Center for Maritime Studies, University of Turku, B 93. Myllylä, Yrjö (1997). Kemi-Tornin rooli EU:n pohjoisen käytävän kehittäjänä – esiselvitys. Nykytilan muistio 31.2.1997. 23 p. Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalvelu, Kemin kaupunki, KTM yrityspalvelu Lapin piiri. Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalvelun julkaisu.
  8. Myllylä, Yrjö (ed.) (1996). Suomalais-venäläinen Barentsin käytävän kehittämisseminaari 19.4.1996 Kantalahdessa Alumiinitehtaan kulttuuritalossa. 22 p. Esitelmien yhteenvetojulkaisu. Lapin yliopisto Muotoilu- ja yrityspalvelu, Kantalahden kaupunki, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus, Koillis-Lapin kuntayhtymä, Lapin lääninhallitus. Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalvelun Valkoisen Meren messut 1996-julkaisuja. <http://rdaluekehitys.net/2013/08/07/seminaari-ja-messutapahtumien-suunnittelu-organisointi-viestinta-ja-julkaisut/>
  9. Myllylä, Yrjö & Tom Granberg (1992). Nelostie – Valtakunnan selkäranka. 51 p. Viatek Yhtiöt, Keski-Suomen Liitto, Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto, Päijät-Hämeen Liitto, Keski-Suomen tiepiiri, Oulun tiepiiri, Keski-Pohjanmaan tiepiiri, Hämeen tiepiiri, Mikkelin tiepiiri. Viatek Yhtiöt, Elokuu 1992. < https://core.ac.uk/download/pdf/83992899.pdf >
  10. Nordenswan, Olli & Yrjö Myllylä & Jukka Reinikainen (1992). Matkalla Pietariin – E18 tien kansainvälinen kehittämisprojekti. 13 p. Analyysi- ja visiomuistio 12.11.1992. Tiehallitus, Viatek Tapiola Oy, Omnipress Oy. <http://rdaluekehitys.net/2013/08/19/matkalla-pietariin-e18-tien-kansainvalinen-kehittamisprojekti-historiallinen-avaus-vuonna-1992-suomessa-pohjois-euroopan-poikittaisyhteyksien-kehittamiseksi-laman-keskella/>

Logistiikan kehittäminen

  1. Lajunen, Lauri, Kari Laine, Yrjö Myllylä ja Erkki Alasaarela (2017). Pääsy Jäämerelle – koko Suomen etu. Teoksessa Sarala, Pertti ja Pasi Rautio (2017): Vuosikirja LV-LVI, Lapin tutkimusseura, sivut 10-33. <http://www.lapintutkimusseura.fi/files/LTS_Vuosikirja%202015_16.pdf>
  2. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, funded by Wihuri Foundation. <http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723>
  3. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Resarch. Springer. <https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-014-0060-7>. 
  4. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute,  Oulu University of Applied Sciences. VTT. <http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0>
  5. Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. (Arctic Maritime Technology Foresight) 141 p. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013.  <https://www.doria.fi/handle/10024/90791>
  6. Myllylä, Yrjö & Oleg Andreev & Vesa Rautio (2008). Where are the hubs and gateways of development? Developments in Murmansk Oblast. 182-199. In Rautio, Vesa & Markku Tykkyläinen (eds.): Russia’s Northern Regions on the Edge. Kikimora Publications. University of Helsinki.
  7. Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 p. Väitöskirja (Dissertation).  < http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191 >
  8. Myllylä, Yrjö (1999). The Northern Dimension: Finnish Companies providing services within the new Northern Europe – Finland serving Northern Europe as a Centre of information technology and logistics expertise. Article/Bulletin for EU:s SME:s Forum 1999.
  9. Myllylä, Yrjö (1997). Etelä-Kuolan elintarvikejakelukeskus – kylmätilojen rakentaminen Kantalahteen –raportti. 17 p. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus, NorrFrysh Ab, Veljekset Rönkä Oy, Lapin yliopisto, Muotoilu- ja yrityspalvelu, Oy Aluekehitys RD.
  10. Myllylä, Yrjö (1996). Perämeren satamat osana Pohjois-Suomen ja Luoteis-Venäjän yhteysverkkoa. KIDE. Lapin yliopiston tiedotuslehti 7/1996, 16-18. (Ports of Northern Gulf of Bothnia on the part of Northern Finland and NW-Russias logistics network. Article in Kide 7/1996, University of Lapland.)

Vaikutusselvitykset

  1. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. Raportin pysyvä osoite: <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155>
  2. Myllylä, Yrjö (2013). Arktinen toimintaympäristö: Vahvojen ennakoivien trendien vaikutus logistiikkaan, infrastruktuuriin ja elinympäristöön – sekä niihin liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Suomessa. Asiantuntija-artikkeli SMARCTIC-hankkeen työpaketti 3:een liittyen 27.5.2013. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes. <http://www.oulu.fi/thule/node/14154> <https://amtuusimaa.wordpress.com/2016/05/29/suomen-meriteknologiajulkaisu-seatecin-paakirjoitus-tehtava-pohjoisessa-ja-vahvat-ennakoivat-trendit/>
  3. Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. < https://rdaluekehitys.files.wordpress.com/2013/05/tem_43_2010_netti.pdf>
  4. Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/01/tulevaisuusvaliokunta-raportti-sopimusten-venaja-2030/>
  5. Myllylä, Yrjö (2002). Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tutkimuksen väline. Impakti, Lehti ympäristövaikutusten arvioinnista, 1/2002. 12-13.  <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/07/yvadelfoi-impakti-1213.pdf>
  6. Myllylä, Yrjö (1995). Delfoi-tutkimus: Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. Tie- ja Liikenne 5-6/1995, 20-23. Suomen Tieyhdistys. <https://rdaluekehitys.net/2013/08/16/delfoi-tutkimus-rd-case-itameren-alueen-muuttuvat-kuljetusmarkkinat-varsinais-suomen-asema-itameren-yhteysverkossa/>
  7. Myllylä, Yrjö (1994). Hailuodon yhdyskuntakehitys lautta- ja kiinteäyhteysvaihtoehdoissa. Tie- ja Liikenne 10/1994, 21-23. Suomen Tieyhdistys. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/07/tie-ja-liikenne-10-1994.pdf> Myllylä, Yrjö (1993).
  8. Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys – Vaikutukset: Yhdyskuntakehitys. 95-120. In the book: Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys, Tielaitos, Oulun tiepiiri. <https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/137824/2936tie.pdf?sequence=1&isAllowed=y>
  9. Granberg Tom & Yrjö Myllylä (1991). Raideliikenteen kehittämisen vaikutukset. Liite 1: Joukkoliikennejärjestelmien tarkastelu. 36 p. Espoon kaupunkisuunnitteluviraston tutkimuksia ja selvityksiä B6:1991. 25.1.1991.
  10. Granberg Tom & Yrjö Myllylä (1990). Liikenneväylähankkeiden vaikutus maankäyttöön ja kaupunkirakenteeseen. 79 p. Viatek Oy, Pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelukunta, Helsingin seutukaavaliitto. Helsingin seutukaavaliiton julkaisuja C 22.

Liikennesuunnittelu, liikennejärjestelmät

  1. Myllylä, Mauri (2017). Biking in Practice – Ideas and acts to promote walking and cycling. Editor Yrjö Myllylä, Publisher RD Aluekehitys Oy. Lay out Ossi Luoma. Print: PrintMill Loviisa Finland. Published in Montreal 5th International Winter Cycling Congress. < https://rdaluekehitys.net/2017/01/26/mauri-myllyla-2017-biking-in-practice-ideas-and-acts-to-promote-walking-and-cycling/>
  2. Myllylä, Mauri (2015). Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi – hiljainen tieto käyttöön. Editor / Publisher Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy. <http://rdaluekehitys.net/2015/02/10/mauri-myllyla-2015-vaikuttaminen-kavelyn-ja-pyorailyn-hyvaksi-hiljainen-tieto-kayttoon/> 
  3. Myllylä, Yrjö & Vesa Rautio & Oleg Andreev (2013). Futures Scenarios for Murmansk Oblast: Where are the Hubs and Gateways of Development. 105-126. In the book Andreev Oleg & Vesa Rautio (edit.) (2013): Venäjän pohjoinen ja Pohjois-Eurooppa. (Published in Russia by Russian language) <http://rdaluekehitys.net/2013/10/28/myllyla-yrjo-oleg-andreev-vesa-rautio-2013-development-of-the-north-west-russia-industrial-social-and-logistical-developments-in-murmansk-oblast-evaluated-by-delphi-method/> 
  4. Myllylä, Yrjö (2006). The future of the Murmansk Oblast assessed by three Delphi panels. Fennia 184:1. 53-73. <http://ojs.tsv.fi/index.php/fennia/article/view/3732/3523>
  5. Myllylä, Mauri (2000). Katu, koulu ja kaupunki. Yhdyskuntasuunnittelua ihmisen näkökulmasta. 283 s. Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun tiepiiri, Tielaitos.  Hankkeen käynnistäjä ja esisuunnittelija, viestintäsuunnittelun kustantaja: Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy, Viestintäsuunnittelu Ossi Luoma.< https://rdaluekehitys.net/2013/08/07/yhdyskuntasuunnittelua-julkaisuinfo-katu-koulu-ja-kaupunki-oulun-liikennejarjestelman-rakentamisen-perusteet/ >
  6. Myllylä, Yrjö & Pekka Iikkanen (1995). Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. 67 p. Liikenneministeriön julkaisuja L 23/1995. <https://rdaluekehitys.net/2013/08/16/delfoi-tutkimus-rd-case-itameren-alueen-muuttuvat-kuljetusmarkkinat-varsinais-suomen-asema-itameren-yhteysverkossa/>  Myllylä, Yrjö & Iikkanen, Pekka (1995). The changing freight transport market in the Baltic Sea Area – The Position of Southwestern Finland in the context of the Baltic Sea Transport network. Ministry of Transportation, L23/1995. (Article also: Magazine Tie- ja Liikenne 5-6/1995 (Finland). <https://rdaluekehitys.net/2013/08/16/delfoi-tutkimus-rd-case-itameren-alueen-muuttuvat-kuljetusmarkkinat-varsinais-suomen-asema-itameren-yhteysverkossa/>
  7. Myllylä, Yrjö (1992). Kotkan liikennetutkimus. Haastatteluiden organisointi.
  8. Myllylä, Yrjö (1991). Ulkoisen liikenteen mallit. Pääkaupunkiseudun liikennetutkimus 1988
  9. Myllylä, Yrjö & Pekka Iikkanen (1991). Lentoliikennetutkimus. Liikenne 3/1991, 18-20. Liikennesuunnittelun Seura Ry.
  10. Myllylä, Yrjö (1989). Sosiaalinen ydin – kaupungin alkupiste. Kunnallistekniikka 3/1989, 28-29. Suomen Kunnallisteknillinen Yhdistys ry.


Osaamisen ennakointi

  1. 246 p.  Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. (Etiäinen – Anticipation of training and competence and skills needs in Kymenlaakso).
  2. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155> <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3>
  3. Myllylä, Yrjö (2019). Tulevaisuuden ennakointi ja koulutustarpeet. Teoksessa Kuoppala, Eeva (toim.): Kohti tulevaisuuden osaamisia. Koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö tulevaisuuden osaamisen kehittäjänä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk kehittää 97. 54-61. Julkaisun pysyvä osoite on < http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-215-3 >
  4. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-200-9 >, Lehdistötiedote:  Kymenlaakso ennakoi – Pitkät päälle ja katse eteenpäin
  5. Myllylä, Yrjö (2019). Kymenlaakson koulutustarpeiden ennakointimalli. Teoksessa Myllylä, Yrjö & Satu Peltola & Jaana Poikolainen (toim.): ”Kymenlaakso ennakoi – Pitkät päälle ja katse eteenpäin.” Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk kehittää 89. Kouvola. Julkaisun pysyvä osoite on < http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-200-9 > , Lehdistötiedote: Kymenlaakso ennakoi – Pitkät päälle ja katse eteenpäin. 21-30.

  1. Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 p.  Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. (Etiäinen – Anticipation of training and competence and skills needs in Kymenlaakso). <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3> <https://yrjomyllyla.wordpress.com/amt-ennakointi/ >
  2. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. < http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155> <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3>
  3. Myllylä, Yrjö (2019). Tulevaisuuden ennakointi ja koulutustarpeet. Teoksessa Kuoppala, Eeva (toim.): Kohti tulevaisuuden osaamisia. Koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö tulevaisuuden osaamisen kehittäjänä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk kehittää 97. 54-61. Julkaisun pysyvä osoite on < http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-215-3 >
  4. Myllylä, Yrjö & Satu Peltola & Jaana Poikolainen (2019). Kymenlaakso ennakoi – Pitkät päälle ja katse eteenpäin. 96 s. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk kehittää 89. Kouvola. Julkaisun pysyvä osoite on < http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-200-9 >, Lehdistötiedote:  Kymenlaakso ennakoi – Pitkät päälle ja katse eteenpäin
  5. Myllylä, Yrjö (2019). Kymenlaakson koulutustarpeiden ennakointimalli. Teoksessa Myllylä, Yrjö & Satu Peltola & Jaana Poikolainen (toim.): ”Kymenlaakso ennakoi – Pitkät päälle ja katse eteenpäin.” Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk kehittää 89. Kouvola. Julkaisun pysyvä osoite on < http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-200-9 > , Lehdistötiedote: Kymenlaakso ennakoi – Pitkät päälle ja katse eteenpäin. 21-30.
  6. Myllylä, Yrjö (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. (Future of the Countryside and Clusters. Evaluation by the Delphi Method.) 64 p. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. (Ministry of the Trade and Industry (MTI) Financed Studies 10/2005.) <https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-maaseudun-tulevaisuus-ja-klusterit-arviointia-delfoi-menetelmalla/>
  7. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008[1]. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. <http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/ennakointi-case-tekninen-palveluala-varsinais-suomi/ >
  8. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007[2]. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007.<http://rdaluekehitys.net/2013/08/07/aluekehitys-rd-julkaisuinfo-vahittaiskaupan-tyovoiman-ja-koulutuksen-tarvetutkimus/>
  9. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. Koulutustarpeiden ennakointi. The City of Helsinki. Helsinki 2003. Report in  <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/07/osaamistarpeiden-ennakointijulkaisu-case-helsinki-2015/>
  10. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 p. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/osaamistarpeiden-ennakointi-rd-case-osaaminen-koulutus-ja-ennakointi-kemi-tornio-alue-2010/ >

Aluekehitys ja alueelliset strategiaprosessit 

  1. Myllylä, Yrjö (2016). Keskustelua: Aluepolitiikka eilen, tänään, huomenna.Terra 128:2, 26-28. Teemakeskustelun johdantopuheenvuoro seuraavien kirjoittajien teksteihin: Hannu Katajamäki, Kaisa-Leena Lintilä, Pirkko Mattila, Markku Markkula, Pirkko Mattila, Pentti Mäkinen,  Sami Moisio, Yrjö Myllylä ja Matti Sippola. <https://rdaluekehitys.net/2016/07/28/terra-1282-teemakeskustelu-aluepolitiikka-eilen-tanaan-huomenna/ >
  2. Myllylä, Yrjö (2016). Pohjoinen erityislaatuisuus tulevan aluepolitiikan perustaksi. Puheenvuoro teemakeskustelussa: Aluepolitiikka eilen, tänään, huomenna. Terra 128:2, 49-52. <https://rdaluekehitys.net/2016/07/28/terra-1282-teemakeskustelu-aluepolitiikka-eilen-tanaan-huomenna/ >
  3. Hintsala, Henna, Yrjö Myllylä (2015). Arktinen liike- ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Pohjois-Pohjanmaalla. 96 p. Center for Environment and Energy, Thule-institute, University of Oulu, Council of Oulu Region. < https://rdaluekehitys.net/2016/04/12/rd-aluekehitys-oy-konsulttityo-arktinen-liike-ja-tutkimus-kehitys-ja-innovaatiotoiminta-pohjois-pohjanmaalla/>
  4. Myllylä, Yrjö (2012). Pohjoisen tutkimuksen erityiskysymykset – NorNet verkoston / Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakointi vuoteen 2025. Northern Research and Innovation Platform, NorNet-verkosto, Thule-instituutti, Oulun yliopisto. Loppuraporttiluonnos 7.3.2012. NorNet-verkoston kumppanit Oulun yliopisto,   Ilmatieteen laitos,  Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus,  Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ,  Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT,  Mittatekniikan keskus,  <http://www.oulu.fi/nornet/>
  5. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina.  121 p. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/07/31/elinkeinostrategia-julkaisu-koillis-suomen-elinkeinostrategia-2011-2015/>
  6. Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008.  Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy
  7. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (1997). Kokkolan strategiaprosessi. Yhteenvetomuistio. Suomen Kehityskeskus Oy – Oy Aluekehitys RD. (mm. veneteollisuus kärjeksi) <http://rdaluekehitys.net/2012/08/18/miten-ihmiset-energisoidaan-ja-mobilisoidaan/>
  8. Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä (Possibilities for Cooperation in Developing Clusters in Urban Areas). 86 p. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja (Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports)  22/2001. <https://rdaluekehitys.net/2013/08/11/kasvukeskukset-ja-suuret-kaupunkiseudut-yhteistyomahdollisuudet-kaupunkiseutujen-klusterikehittamisessa-rd-aluekehitys-julkaisuesittely/>
  9. Myllylä, Yrjö (1999): Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalveluiden kehittäminen (The Northern Dimension. The Finnish companies providing Services within New Northern Area – Developing clusters and services). 236 p. Ministry of the Interior, Ministry of Trade and Industry, Finnvera Ltd, Finpro, Government Institute for Economic Research. RD-Market Info Publications. Helsinki 1999. <http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/pohjoinen-ulottuvuus-rd-julkaisuesittely-pohjois-eurooppaa-palvelevat-yritykset-suomessa-kehitettavat-klusterit-ja-niiden-kansainvalistamisen-tukipalveluiden-kehittaminen/>
  10. Myllylä, Yrjö (1994). Yleiset edellytykset toimittaessa Pietarissa, Leningradin ja Karjalan Tasavallan alueella. 90 p. Viatek Tapiola Oy, helmikuu 1994. Suomen Maanrakentajien Keskusliitto, Suomen Ulkomaankauppaliitto.

Klusteri- ja toimialakehittäminen

  1. Myllylä, Yrjö (2017). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 91 s. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 1. <https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/ >
  2. Myllylä, Yrjö & Jon McEwan (2013). Finland’s world class Arctic marine technology know-how. Baltic Rim Economies Expert Article 1245. Baltic Rim Economies 28.3.2013. Quartely Review 2/2013. Page 15. Pan Europe Institute <https://www.utu.fi/sites/default/files/media/drupal/PEI%20Pub%20BRE%20articles%202013%205_2014.pdf>
  3. Myllylä, Yrjö (2013). LNG-rakentaminen on arktisen meriteknologian mahdollisuus.Turun Sanomat, Alio-kirjoitus 26.7.2013. < http://rdaluekehitys.net/2013/07/27/turun-sanomat-alio-26-7-2013-lng-rakentaminen-ajankohtainen-arktisen-meriteknologian-mahdollisuus/> 
  4. Arktinen teknologia – Avain kasvuun. Visio-lehti 1/2011,  s. 12-16. Teknologiateollisuus ry. Edit. Olli Manninen <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2011/04/visio-1-2011-arktinen-teknologiaosaaminen-avain-kasvuun260.pdf>
  5. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009[3]. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009.  Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3/2009.<http://rdaluekehitys.net/2013/08/07/aluekehitys-rd-julkaisuinfo-vahittaiskaupan-tyovoiman-ja-koulutuksen-tarvetutkimus/>
  6. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008[4]. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. <http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/ennakointi-case-tekninen-palveluala-varsinais-suomi/ >
  7. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007[5]. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007.47 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007.  <http://rdaluekehitys.net/2013/08/07/aluekehitys-rd-julkaisuinfo-vahittaiskaupan-tyovoiman-ja-koulutuksen-tarvetutkimus/>
  8. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007[6]. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. < <http://rdaluekehitys.net/2013/08/07/aluekehitys-rd-julkaisuinfo-vahittaiskaupan-tyovoiman-ja-koulutuksen-tarvetutkimus/>
  9. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007[7]. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007.<http://rdaluekehitys.net/2013/08/07/aluekehitys-rd-julkaisuinfo-vahittaiskaupan-tyovoiman-ja-koulutuksen-tarvetutkimus/>
  10. Myllylä, Yrjö (1999): Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalveluiden kehittäminen (The Northern Dimension. The Finnish companies providing Services within New Northern Area – Developing clusters and services). 236 p. Ministry of the Interior, Ministry of Trade and Industry, Finnvera Ltd, Finpro, Government Institute for Economic Research. RD-Market Info Publications. Helsinki 1999. <http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/pohjoinen-ulottuvuus-rd-julkaisuesittely-pohjois-eurooppaa-palvelevat-yritykset-suomessa-kehitettavat-klusterit-ja-niiden-kansainvalistamisen-tukipalveluiden-kehittaminen/>

[1] The best practice for regional foresight  in European union (according to EU Comission’s evaluation 2010, further information http://arenas.itcilo.org/en/home).  http://rdaluekehitys.net/2012/07/10/eu-palkitsi-public-private-yhteistyomallin/

[2] The best practice for regional foresight  in European union (according to EU Comission’s evaluation 2010, further information http://arenas.itcilo.org/en/home). http://rdaluekehitys.net/2012/07/10/eu-palkitsi-public-private-yhteistyomallin/

[3] The best practice for regional foresight  in European union (according to EU Comission’s evaluation 2010, further information http://arenas.itcilo.org/en/home). http://rdaluekehitys.net/2012/07/10/eu-palkitsi-public-private-yhteistyomallin/

[4] The best practice for regional foresight  in European union (according to EU Comission’s evaluation 2010, further information http://arenas.itcilo.org/en/home).  http://rdaluekehitys.net/2012/07/10/eu-palkitsi-public-private-yhteistyomallin/

[5] The best practice for regional foresight  in European union (according to EU Comission’s evaluation 2010, further information http://arenas.itcilo.org/en/home). http://rdaluekehitys.net/2012/07/10/eu-palkitsi-public-private-yhteistyomallin/

[6] The best practice for regional foresight  in European union (according to EU Comission’s evaluation 2010, further information http://arenas.itcilo.org/en/home). http://rdaluekehitys.net/2012/07/10/eu-palkitsi-public-private-yhteistyomallin/

[7] The best practice for regional foresight  in European union (according to EU Comission’s evaluation 2010, further information http://arenas.itcilo.org/en/home). http://rdaluekehitys.net/2012/07/10/eu-palkitsi-public-private-yhteistyomallin/

Hallitusohjelman 2019 toteutuksen edistäminen

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö

Esitysyhteenvetoni hallitusohjelman  taustavaikuttajien tapaamisessa

Tavoite:

Hallitusohjelman toteutuksen edistäminen

Näkökulmana Suomi osana Pohjois-Eurooppaa, arktista.

Case-alueita: mm. Kymenlaakso, Etelä-Savo, Varsinais-Suomi, Lappi

IMG_20190423_200957

Kymenlaakson maakunnan syntysijoilla ja keskipisteessä. Kymijoen ylittävä silta Kouvolan Inkeroisten ja Anjalan välillä Kymenlaakson opiston kupeessa.

 

Keskustelun Teemat

1. Hyvinvointivaltion idean ymmärtäminen ja hyvinvointivaltion kehittäminen

Aiheesta ei keskusteltu, mutta tämä on kokonaisvaltainen ajattelutapa esillä olleen maantieteellisen ajattelutavan lisäksi. Idea on hahmotettu edellisen hallituksen politiikan johdosta Kalevan Yliökirjoituksessa

2. Logistiikka ja Suomen maantieteellinen asema

2.1 Rautatieyhteyksien kehittäminen

2.1.1 Jäämeren rataverkkovisio:

Rataverkkovisio ja suunnitelman piirtäminen, varautuminen, ennen toteutuksesta puhumista on tärkeää. Rovaniemi-Sodankylä ratahanke voi nousta taloudellisesti perustelluksi Keski-Lapin malmivyöhykkeen, mm. Sakatin nikkelikaivoksen vuoksi. Nyt pitäisi ratalinjaukset saada kartoille niin, että ne tukisivat myös muuta aluekehitystä, kuten matkailua mm. Napapiirillä ja Sodankylän taajamaa, jottei ratalinjaukset perustu vain kaivostoiminnan intresseiin.

2.1.2 Kouvolan Kiina-yhteys:

Silkkitierahaston tukema Kiina-juna pitäisi vakiinnuttaa hallituskauden alkupuolella lisäämällä kuljetettavaa volyymia, jotta yhteydestä tulisi kannattava ilman tukea. Kouvolan ns. RRT-terminaali (Road Railway Terminal) on saanut rahoituksen ja sen kehittäminen etenee. Aluetta voi markkinoida suurilla kansainvälisille toimijoille sijoituspaikkana. Villin kortin muodostaa se, että jos Kiinan noin 1000 junayhteyttä Eurooppaan ruuhkautuvat Keski-Euroopan tietämissä ja löytyy purkuväylä Kouvolan kautta Keski-Eurooppaan. Nyt Kouvolan Kiina-juna palvelee lähinnä Suomen ja Skandinavian tarpeita.

2.2 Risteilyalusliikenteen edistäminen Pohjois-Eurooppa -matkailussa

Suomeen on viime vuosina saapunut yhä enemmän vieraita risteilyaluksilla. Vieraat eivät ole saapuneet vain Helsinkiin, vaan myös esimerkiksi Kymenlaaksoon (suurin laiva kesällä 2019 toi 6600 matkustajaa ja miehistön jäsentä) ja Kemiin, josta vieraat ovat edelleen matkustaneet joulupukkia Rovaniemelle katsomaan. Yhteisenä nimittäjänä on Pohjois-Eurooppaa ja siihen tutustuminen. Tekemässäni selvityksessä ja tutkimuksessa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalla 2009 todettiin mm. näin valiokunnan kannanottona ”- On vahvistettava yhteistyötä Suomen ja Murmanskin sekä Venäjän pohjoisten alueiden välillä erityisesti Luoteis-Venäjän energia-, kaivos- ja logistiikka-alojen kehittämiseksi. – Suomen ja Luoteis-Venäjän matkailua on kehitettävä osana Pohjois-Euroopan matkailua. Parhaimmillaan uusi malli löytyy yhdistäen Norjan vuonojen ja toisenlaisen ilmaston alueen Karibian meren risteilyjen konsepteja arktisen alueen uusiin elämyksellisiin mahdollisuuksiin.” Nyt on ilmassa kuitenkin uhkana korkeat väylämaksut, jotka ovat karkoittamassa risteilyalukset kilpaileviin satamiin, koska väylämaksumme ovat jopa 30 % korkeammat kuin Tukholmaan tai Tallinnaan. LNG:n yleistyessä laivojen polttoaineena, risteilyalusturismia voitaneen pitää entistä kestävämpänä massaturismin muotona.

2.3 Polkupyöräliikenteen OLOSUHTEIDEN KEHITTÄMINEN

Kävelyä ja pyöräilyä pitäisi saada 30 % nykyistä enemmän hallitusohjelman mukaan vuoteen 2030. Tämä edellyttää ennen muuta olosuhteiden kehittämistä. Tulee tukea ennen muuta olosuhteiden luomista, se on pyöräily- ja kävelyverkoston suunnitelmien laadintaa ja niiden toteuttamista, ei niinkään sähköpyöriä ja vimpaimia. Vain hyvät pyöräilyolosuhteet voivat nostaa yhdyskuntien pyöräilymäärät esim. Helsingin taannoisesta 5 % nykyiseen noin 11 %:iin ja Oulun pitkään olleeseen noin 20 %:iin. Suurista kaupungeista myös Joensuu ja Jyväskylä sopii esimerkiksi. Oulun on maailman paras talvipyöräilykaupunki, ts. siellä pyöräillään enemmän tammikuussa kuin muualla kesällä. Kylmyys ja mäkisyys eivät ole pyöräilyn esteitä, vaikka niin väitetään. Asiasta on käyty kutusta luennoimassa myös Maailmanpankin Learning Forum -viikoilla ao. Biking in Practice -kirjan pohjalta.

3. Turvallisuuspolitiikka

Suomi on maailman suurimman valtion Venäjän logististen käytävien kainalossa. Venäjällä on käytössä kaupallisina reitteinä Mustanmeren suunta, Itämeren suunta ja Murmansk-Jäämeren suunta Euroopan puolella, jossa sen väestö ja toiminnot käytönnössä ovat. Tämä maantieteellinen tosiasia tulee muistaa, koska näiden kuljetuskäytävien uhkaamisessa Venäjälle ei jää vaihtoehtoja muuta kuin puolustaa niitä vaikka voimakeinoin. Myös paineet joissakin näissä käytävissä heijastuvat toisiin.

4. Osaamis- ja koulutuspolitiikka

Teollisuus- ja vientipaikkakuntien korkeasti koulutettavien tarve on ratkaistava. Suomen varsinainen vientitoiminta on hajallaan. Merkittävät vientimaakunnat, kuten Kymenlaakso, Keski-Pohjanmaa tai Kemi-Tornion seutu eivät omaa varsinaisesti omaa yliopistoa. Silti ne vievät yli kaksi kertaa Pohjois-Pohjanmaan, jossa on suuri yliopisto ja jonka väkiluku edelleen hiukan kasvaa. Vientiteollisuus näillä alueilla kärsii vetovoimaisuuden puutteesta korkeastikoulutettujen työntekijöiden hankinnassa. Lähes poikkeuksetta esille nousee oman yliopiston puuttuminen. Onkin luotava kehityksen suunta, missä tarjotaan monipuolista yliopistokoulutusta ja etenkin vientieteollisuuden tarpeet huomioon ottavaa näillä vientialueilla. Samalla on varmistettava, ettei ulkomaisten maksavien opiskelijoiden maahantulo esty maahanmuuttovirastion tulkintoihin.

5.  Työllisyyspolitiikka

Työllisyyspolitiikasta nousi esille EU:n komission parhaimmaksi arvioima ns. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskäytäntö (TKTT, lyhyen 1-3 vuoden toimialakohtainen ennakointikonsepti), joka toimii tehokkaana rakennemuutoksen hallintavälineenä. Myös tätä pyritään pilotoimaan Kymenlaaksossa. Aiemmin sitä on käytetty menestyksekkäästi mm. Pohjanmaalla ja etenkin Varsinais-Suomessa.

Ammattibarometri on toiminut vuodesta 2011 ja tehnyt läpimurron ja laajentunut valtakunnallisesti. Barometri kertoo TE-toimistoalueittan, seutukunnittain, miten työmarkkinat toimivat. Baro tehtään ½ vuoden välein ja siinä nähdään luotettavasti mille 200 ammatista on liian vähän hakijoita, mille liikaa, missä tilanne on tasapainossa. Tämän barometrin jatkuvat seuraaminen oppilaitoksissa ja muissa toimijoissa jo toisi tulosta. Tärkeää olisi myös taata Ammattibarometrin käytön jatkuvuus. Suomesta Jouni Marttinen on sen takana, hän on vienyt sen Puolaan, Baltian maihin, Venäjän Petroskoihin ja arktisille alueille. Voi olla, että ilman heräämistä ja vastuuhenkilön nimeämistä, Ammattibaron jatkokehittäminen uuvahtaa.

6.  Maahanmuuttopolitiikka

Pitkällä aikavälillä kansakunnalla on kaksi vaihtoehtoa. Lisätä työvoimaa tai tuottavuutta. Suomi ei voi laskea pelkästään tuottavuuden parantamisen varaan eikä työllisyysasteen nostamisen varaan. Tulee lisätä maahanmuuttoa.

7.  Teollisuuspolitiikka

7.1 Teollisuuspolitiikka yleensä

Suomi elää tällä hetkellä paperin, kartongin, sellun ja puutavaran viennillä unohtamatta autojen, laivojen, metsäkoneiden ja kaivoskoneiden ja kemian teollisuuden vientiä. Suomessa on luonteenomaista jalostaa puuta ja maaperän rikkauksia, hyödyntää vettä ja tehdä laaja-alaista eri toimijoiden välistä yhteistyötä olosuhteista selvitäksemme. Arktinen osaaminen on edelleen Suomen sampo. Informaatio- ja viestintäteknologia, automatisaatio ja robotisaatio, tekoäly, peliteollisuus, kulttuurialat irrotettuna edellä mainituista maantieteellisistä vahvuuksistamme, eivät voi toimia täällä itsenäisesti kestävästi. Kaiken pohjalla on teollisuus. Se ei ole menettämässä merkitystään yhteiskuntamme kantavana voimana. Moottori on autossakin välttämätön, vaikka sen koko pienenisi kehityksen myötä. Kulttuuri ja muut edellä mainitut tekijät ovat välttämätön polttoaine, mutta teollisuus on moottori, jonka säädöistä ja kunnosta on pidettävä huolta teollisuus- ja koulutuspolitiikalla.

7.2 Meriteollisuus

Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista sekä muusta arktiseen ympäristöön kytketystä osaamisesta. Kivijalkoja ei saa unohtaa. Nytkin on nähty, että puolet kaikista työpaikoista on syntynyt Varsinais-Suomeen, telakkateollisuus ja toiseksi autotehdas ovat kiistatta vetureita. Teollisuuspolitiikka keskiöön.

7.3  Kaivosteollisuus (Strateginen YMy RD Delfoi-selvitys tarvittaisiin)

Rankaisuvero ei ole oikea ratkaisu kaivosteollisuuden tilanteen parantamiseksi. Tärkeintä olisi antaa arvo rajallisille luonnonvaroille, pitää niitä kansallisomaisuutena ja luopua niistä ulkomaisten toimijoiden hyväksi kannattavasti ja voitollisesti. Oppia Norjan öljykenttien käytöstä.

8. Energiapolitiikka

Energiapolitiikassa pitäisi tunnustaa tosiasiat. Maailma siirtyy kaasuaikaan, sen näkee esim. Suomen meriteollisuuden ja Wärtsilän toiminnasta. Bioenergia ei ole vain ratkaisu kaikin osin vaan myös osittain tuo lisää ongelmia esim. jätteen sijoituksessa. Pitäisi siis selvittää myös sitä, että mihin polttolaitosten ja muiden jätteet voidaan laittaa, koska niitä ei haluta elintarviketalouteen kiertoon.

9. Aluepolitiikka

Aluepolitiikkaa on aina. Nyt se on ollut keskittävää. Norjasta mallia. Arktinen ja tulevaisuudentutkimuksen näkökulma mukaan. Näitä on käsitelty Suomen Maantieteellinen Seura ry:n toimittamassani artikkelissa ”Aluepolitiikka eilen, tänään, huomenna”.

Maakuntaitsehallinto on tärkeä, välttämätön uudistus. Tärkeintä on, että ymmärretään sen alkuperäinen idea ja siitä on yhteinen perusteltu näkemys ainakin valtaosalla kansalaisista ja puolueista ennen kuin suurta uudistusta lähdetään tekemään.

10. Johtopäätöksiä, jatkotoimet

  1. Edelleen sen miettiminen, mitä nykyhallitus voisi tehdä paremmin
  2. Jatkopalaverien sopiminen hallituksen avustajien kanssa
  3. .
  4. .

Delfoi-menetelmä, Case: Pohjois-Suomen kehittämisen strategiset painopisteet

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Delfoi-menetelmä Case: Pohjois-Suomen kehittämisen strategiset painopisteet (RD Delfoi Case, Kide 3/2000)

KIDE 1s390.jpg