
DELFOI-METODI
DELFOI –AIKAANSA EDELLÄ
Delfoi-menetelmä on asiantuntijahaastattelu, jolle ominaista on tilastollisen palautteen ja iteratiivisten haastattelujen kautta muodostaa yhteinen näkemys kehitettävän alueen ja asian sisällöstä, kehittämisen suunnasta sekä tarvittavista toimenpiteistä. Selvitysprosessin aikana valitun Delfoi-paneelin tai sen osapaneelien intressiryhmien jäsenten mielipiteet lähenevät toisiaan. Menetelmän edut korostuvat tilanteissa, joissa aihe tai kohde on kompleksinen, vallitsevaa mielipidettä on vaikeaa erottaa, kun asiantuntijat tai panelistit katsovat aihetta eri näkökulmista.
Yrjö Myllylä on käyttänyt Delfoi-menetelmää onnistuneesti lukuisissa aluekehittämisen tutkimuksissa ja vaikutusselvityksissä sekä strategiaprosesseissa niin julkisen sektorin kuin yritysmaailmankin puitteissa koko toimintansa ajan vuodesta 1992 lähtien.
Myllylä on yhdistänyt Delfoi-menetelmää sovelluksissaan muihin menetelmiin, jolloin voidaan puhua hybridi-Delfoista ja hybridiennakointimenetelmistä. Myllylän kehittämä hybridiennakointi, kuten Delfoi-BCG-matriisi, Delfoi-SWOT, Delfoi-PESTEV-analyysi, Delfoi-Tulevaisuusverstas-skenaarioanalyysi on arvostettua ja laajasti sovellettua kansainvälisestikin.
Olennaista on pystyä päättelemään, kuka on asiantuntija kulloiseenkin tutkimusilmiöön ja miten asiantuntijatietoa hyödynnetään ja tulkitaan. Tulevaisuuden Delfoissa on tunnistettava, mitkä ryhmät edustavat tulevaisuutta ja vahvistettava esimerkiksi aluekehityksessä nousevien alojen ääntä.
DELFOI –EILEN – TÄNÄÄN – HUOMENNA
Delfoi-menetelmän juuret ovat ikiaikaisessa ja muuttumattomassa totuudessa, joka on ilmaistu sanoin: ”Siellä missä on monta neuvonantajaa, siellä on voitto”
Tähän tuhansien vuosien takaa tulevaa muuttumatonta viisautta hyödynsivät myös Antiikin kreikkalaiset yli kaksi vuosituhatta sitten. Merellinen Delfoi sai nimensä Delfiinistä. Delfoin kaupungissa oraakkeli antoi kysyjille vastauksia mitä erilaisimpiin kysymyksiin ja hyödynsi tässä aluksi etenkin maailmaa nähneitä merimiehiä asiantuntijoina.
Uudenajan Delfoi-menetelmän käyttö sai alkunsa toisen maailmansodan voittamisen tarpeeseen. Liittoutuneet kehittivät tutkan ja sen käyttö tarjosi mahdollisuuden ennakointitiedon hyödyntämiseen. Kun tutkalla saatiin vihollisen Saksan lentokoneista havaintoja, saattoivat Brittilentäjät havaintojen perusteella ennakoida viholliskoneiden tulevat liikkeet. Tähän tarvittiin ennakointioppia, joka kehitettiin USA:n ilmavoimien Research and Development-tutkimuslaitoksessa (RAND). Tämä synnytti Delfoi-menetelmän 50/60-luvun taitteessa.
Ratkaiseva vuosi Delfoin kehittymisessä oli vuosi 1975, jolloin ilmestyi RAND-yhtiössä työskennelleen Harold Sackman Delfoi-kritiikki niminen kirja, joka arvosteli silloisen Delfoin epätieteellisyyttä. Lisäksi tulee huomioida, että Sackmanin aikana tulevaisuudentutkimus pyrki ennustamaan tulevaisuutta.
Nykyisin tulevaisuudentutkimus ja Delfoi-soveltaminen pyrkivät yhä enemmän tunnistamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja auttamaan yhteisöjä valitsemaan näistä haluamansa ja tavoiteltavan tulevaisuuden. Parhaimmillaan Delfoi-soveltaminen toimii yhteisenä oppimisen ja tekemisen menetelmänä.
Keskeistä on ymmärtää syvästi, mitä tarkoittavat markkina- ja toimintaympäristölähtöisyys, verkottuminen ja yrittäminen sekä ilmiöt, jotka esiintyvät piilevinä tietoina, heikkoina signaaleina kuin myös hiljaisten nurkkien kuiskauksina, unohtamatta kuitenkaan selvästi näkyviä, osittain tilastotietoihinkin perustuvia tulkittavissa olevia vahvoja trendejä.