Työllisyysasteen nosto, työpaikkojen lisääminen ja väestörakenteen tervehdyttäminen – 120 000 uutta työpaikkaa neljässä vuodessa?

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI

02.02.2020, Facebook-kirjoitukseni pohjalta

Kaikki on mahdollista sille, jonka ei tarvitse tehdä sitä (siis meille useimmille kommentoijille täällä Facebookissa, ns. Wellerin laki). Koska näin on, pistän ”puppugeneraattorin” käyntiin ja ideoin ”kymmenen kohdan työllisyysohjelman” Brexitillan päätteeksi. Uskon kyllä, että jos nämä toteutuisi, iso osa työllisyysongelmaa ratkeaisi.

1. Työperäisen maahanmuuton voimakas edistäminen (nosto + 10 000/vuosi hallituskauden loppuun mennessä – 2500 lisäys lineaarisella kasvulla / vuosi)

”Suomi näyttäytyy tilastojen valossa suhteellisen vetovoimaisena maana. Vuonna 2018 yhä useampi maahanmuuttaja haki oleskelulupaa työn tai opiskelun perusteella. Tilastot ovat olleet samansuuntaiset jo muutaman vuoden peräkkäin. Viime vuonna ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia työn perusteella tehtiin 10 805 (2017: 8 650). Oleskelulupa työn perusteella myönnettiin 7 687 hakijalle (2017: 6 751). Tämän lisäksi kausityötodistuksia myönnettiin yhteensä 6 916 henkilölle.” (Maahanmuuton tilannekatsaus 1/2019, Valtioneuvosto, s. 11.)

2. Ulkomaisten opiskelijoiden maahanmuuton edistäminen ja valtakunnallinen EKn stipendiohjelma (lisäys min +10 000/ 4 v. hallituskausi, 2500 / vuosi)

Viime vuosina ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ei ole lisääntynyt, pikemminkin vähentynyt. Tarkastelujakson 2008-2019 aikana parhaimmillaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on lisääntynyt noin 2000 vuodessa. Vuonna 2018 Suomen ammattikorkeakouluissa opiskeli 9539 ulkomaalaista tutkinnon suorittajaa ja yliopistoissa 10698 tutkinnon suorittajaa, yhteensä 20237 tutkinnon suorittajaa. (OPH, Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa 2009-2018). Hallituskauden aikana tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvattaminen 10 000:lla olisi realistista, jos siinä olisi tahtoa ja keinot valmiina. Esimerkiksi stipendiohjelma ja oleskelulupien myöntäminen olisivat keskeisiä keinoja.

3. EU:n parhaimmat ennakointivälineet käyttöön. Edellyttänee käytännössä esim. allekirjoittaneelle valtaa ja resursseja tai keskeinen neuvonantajan rooli kansallisessa ennakoinnissa. Tämän välineen kautta voidaan vaikuttaa laajasti työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Voidaan hyvinkin väittää, että implementoinnin jälkeen vaikutus on ainakin 10 000 työpaikkaa, käytännössä paljon enemmän.

Tavoitteena on koulutuksen suuntaaminen ja rakenteellinen kehittäminen (rakenteellista esim. työnjohtotason koulutuksen luominen Suomeen). Työpaikka- ja työllisyysvaikutus erittäin suuri, kun myllyt pyörivät. (Ks. esim. Futura 4/2012: Ennakointi demokratian vahvistajana : esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt.)

4. Yritysten kasvun pullonkaulojen poisto valmennustiimien avulla – on muitakin kasvun pullonkaulojen kuin työvoiman saanti. Näin saadaan nopeasti lisäkasvua ja liikevaihtoa, esim. ao. ohjelmalla yksityisten valmentajien kanssa yhteistyössä 11 000 pysyvää työpaikkaa 4 vuodessa.

Jos oletetaan, että yrityksen 100 000 euron liikevaihto luo yhden työpaikan, saadaan miljoonan liikevaihdon lisäyksellä 10 työpaikkaa. 100 miljoonan euron liikevaihdon pysyvä lisäys tuo 1000 työpaikkaa. Miljardin liikevaihdon lisäys tuo 10 000 työpaikkaa. Kolmen miljardin liikevaihdon lisäys tuo 30 000 työpaikkaa. Kohteena pitäisi olla pk-yritykset, jotka ovat juuttuneet kasvun lasikattoihin. Esim. meillä on 10 miljoonaa, 20 miljoonaa liikevaihtavia yrityksiä kohtalainen määrä, sekä 100 miljoonan liikevaihtaviakin kohtalaisesti. Jos näistä kootaan esim. yhteensä tällä hetkellä miljardi liikevaihtava joukko ja kohdennetaan tähän yrityskantaan pääosin yksityisiä kasvun pullonkaulojen poistamispalveluita julkisen sektorin kanssa yhteistyössä, esim. 20 % liikevaihdon kasvu vuodessa on täysin realistinen ohjelman ollessa käynnissä. 20 % tarkoittaisi vuodessa 200 miljoonaa ja 2000 pysyvää työpaikkaa, jotka jo verotuloina tuottaisivat esim. 20 % takaisin yhteiskunnalle eli 20 miljoonaa. Kun ohjelmaa jatkettaisiin esimerkiksi neljä vuotta, liikevaihto kasvaisi seuraavasti:

1. vuonna 1,2 miljardia, + 200 miljoonaa liikevaihtoa, 2000 pysyvää työpaikkaa, veroina takaisin kiertoon 20 miljonaa euroon.

2. vuonna 1,44 miljardia, + 440 miljoonaa liikevaihtoa, 4400 pysyvää työpaikkaa, veroja yhteiskunnalle 88 miljoonaa euroa.

3. vuonna 1,73 miljardia euroa,+ 730 miljoonaa liikevaihto, 7300 pysyvää työpaikkaa, veroja yhteiskunnalle 146 miljonaa euroa.

4. vuonna 2,1 miljardia, + 1,1 miljardia liikevaihtoa, 11000 pysyvää työpaikkaa, veroja yhteiskunnalle 220 miljoonaa euroa.

Jos lähtökohdaksi otettaisiin 3 miljardin liikevaihtava yrityskanta ja lisättäisiin sen määrän liikevaihtoa eri toimin 20 %, päästäisiin 4. vuonna 3,2 miljardin liikevaihdon lisäykseen ja yli 30 000 työpaikan nettovaikutukseen. Täysin mahdollista. 4-vuotinen ohjelma toisi neljänteen vuoteen mennessä lisää verotuloja 474 miljoonaa, eli lähes puoli miljardia ja tämä olisi mahdollista saada esim. muutaman miljoonan yhteiskunnan panostuksella oikeiden osaajien toiminnan tukemiseen. Voisin koota ja muodostaa ryhmä ja organisoida asian niin, että esim. 2021 syksystä ohjelma voisi käynnistyä. Nykyhallituksen pystyssä pysyessä neljä vuotta päästäisiin ohjelmaa toteuttamaan ainakin 2 vuotta.

Katso lisää Kannattavan kasvun johtamisesta.

5. Kaavailtujen laivaväylien syventäminen heti, mm. Kemin Ajoksen syväväylä. Hallituskauden loppuun mennessä toteutuneet investoinnit 1,5 miljardia (Metsä Group, Hannukainen, mahdollisesti Bioref), vientivaikutus noin miljardi euroa.

Laivaväylien syventäminen lisää investointeja satamakaupunkeihin. Jo nykyisin metsäteollisuutemme hyödyntää esimerkiksi Etelä-Amerikan metsävaroja tai kemian teollisuus globaaleja raaka-ainevaroja. Teollisuus uskaltaa investoida, kun raaka-ainevarasto on meripallo eikä Suomi yksistään. Vaikutus 5-10 v kuluttua miljardeja lisävientiä, esim. jos Kemin Metsä Groupin tehdasinvestointi ja Hannukaisen kaivosinvestointi sekä Kemijärven Biorefin sellutehdasinvestointi tai kaksikin näistä toteutuvat, Kemin laivaväylän syventäminen tuo miljardisuuruusluokan vientivaikutukset. Osa yrityksistä tekee investointipäätöksiä myöhemmin laivaväylän ollessa jo olemassa.

Budjettiriihi ennakoi, että Kemin satamaväylä syvennetään – rakentaminen voi alkaa vuonna 2021 (Yle 18.9.2019)

6. Kansallinen viestintäkampanja työnantajille millenniaalit ymmärtämiseksi. Some käyttöön kohderyhmälähtöisesti (millenniaaleissakin erilaisia profiileja). Vaikutus nopea, esim. 10 000 työllistä hallituskauden loppuun mennessä.

Millenniaalit muodostavat 2025 noin puolet työmarkkinoista globaalisti. On syytä tuntea millenniaalien eli karkeasti 1980-2000 vuosien välillä syntyneiden ihmisten arvot ja kohdentaa viestintää tälle kohderyhmälle lähinnä digitaalisesti. Lue lisää millenniaaleista.

7. Vientiteollisuusmaakuntien tarpeiden asettaminen koulutuspolitiikan keskiöön. Tämän vaikutukset ovat erittäin suuret etenkin pidemmällä aikavälillä.

Suomen hyvinvoinnin tuo vientitilastojen mukaan usein muut maakunnat kuin ne, joita pidetään kasvukeskuksina. Olisi syytä huomioida näiden alueiden vientiteollisuuden tarpeet. Osaajien houkuttelu on työlästä silloin, kun kouluttaudutaan toisella paikkakunnalla. Osaavan työvoinan saanti on kuitenkin kasvun keskeinen este. Lue lisää.

8. Suurten vientiä vahvistavien investointihankkeiden edistäminen eikä vastustaminen.

Esim. em. Hannukainen, Metsä Group Kemi, Bioref Kemijärvi. Lisäksi mm. UPM Mussalo Kotka, LNG-infrastruktuurin edistäminen (edullinen LNG alentaa tuotantokustannuksia ja päästöjä). Näistä aiemmin edellä mainitsemattomasti noin puoli miljardia lisävientivaikutukset. Vastaavasti yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomien ja pysyviä menoja lisäävien infrastruktuurihankkeiden välttäminen.

9. Matkailussa risteilyalusten satamamaksujen halventaminen. Matkailun näkeminen Suomen yhtenä kivijalkana. Matkailutulo muuttuu melko suoraan työpaikoiksi logistiikassa, majoituksessa, ravintolapalveluissa ja ohjelmapalveluissa.

Suomeen on viime vuosina saapunut yhä enemmän vieraita risteilyaluksilla. Vieraat eivät ole saapuneet vain Helsinkiin, vaan myös esimerkiksi Kymenlaaksoon (suurin laiva kesällä 2019 toi 6600 matkustajaa ja miehistön jäsentä) ja Kemiin, josta vieraat ovat edelleen matkustaneet joulupukkia Rovaniemelle katsomaan. Yhteisenä nimittäjänä on Pohjois-Eurooppaa ja siihen tutustuminen. Tekemässäni selvityksessä ja tutkimuksessa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalla 2009 todettiin mm. näin valiokunnan kannanottona ”- On vahvistettava yhteistyötä Suomen ja Murmanskin sekä Venäjän pohjoisten alueiden välillä erityisesti Luoteis-Venäjän energia-, kaivos- ja logistiikka-alojen kehittämiseksi. – Suomen ja Luoteis-Venäjän matkailua on kehitettävä osana Pohjois-Euroopan matkailua. Parhaimmillaan uusi malli löytyy yhdistäen Norjan vuonojen ja toisenlaisen ilmaston alueen Karibian meren risteilyjen konsepteja arktisen alueen uusiin elämyksellisiin mahdollisuuksiin.” Nyt on ilmassa kuitenkin uhkana korkeat väylämaksut, jotka ovat karkoittamassa risteilyalukset kilpaileviin satamiin, koska väylämaksumme ovat jopa 30 % korkeammat kuin Tukholmaan tai Tallinnaan. LNG:n yleistyessä laivojen polttoaineena, risteilyalusturismia voitaneen pitää entistä kestävämpänä massaturismin muotona.

10. Järkevien Long Distance Commuting kuvioiden eli pitkän matkan pendelöintikuvioiden järjestäminen. Tarkoitus on joustavoittaa työn vastaanottamista, tarjontaa. Vaikutus voisi olla esim. 10 000 – 30 000 työpaikan suuruusluokkaa.

Esimerkiksi junassa työskentely tulisi sallia työajalla, työvoimaa kaipaavilla paikkakunnilla pitäisi olla halpoja komennusmiesten asuntoja, esim. noin (30€/yö), etätyö olisi sallittava ainakin osittain (etätyötä lisää), työaikojen ja vuorojen joustavoittaminen, esimerkiksi niin, että voisi olla 10 tai 12 tunnin työpäiviä ja vastaavasti ja pidempiä vapaapäiväjaksoja tai esimerkiksi viikko töissä, viikko kotona yms. Lue lisää pitkän matkan pendelöinnistä.

11. Eläkeläiset töihin.

Sosiaaliturvamme työttömiäkin suurempi maksuerä on eläkkeet. Suuri osa eläkeläisistä on terveitä, työkykyisiä ja työhaluisia. Heille olisi mahdollistettava työnteko joustavin esimerkiksi lyhennetyin työviikon ratkaisuin yhdessä nuorten kanssa. Tämä lisäisi työn tarjontaa ja tukisi talouden kehitystä ja pienentäisi kestävyysvajetta.

12. Kotiäidin työkin luettava tuottavaksi ja työllisyysasteessa huomioitavaksi työksi.

Kotiäitien työ on tärkeää lasten kasvattamista. Jos sitä ei arvosteta, loppuu käytännössä lapset ja työvoima pidemmällä aikavälillä. Pieniä lapsia hoitavat kotiäidit olisi laskettava työvoimaksi.

Lisäksi voisi toivoa, että vaikeissa asioissa luotaisiin ensin ymmärrystä keskustelemalla, jottei asetettaisi mahdottomia tavoitteita. Osittain tämä voisi tapahtua siten, että huolehdittaisiin, että kaikissa tiimeissä olisi eri ikäisiä ihmisiä. Ehkä tarvitaan senioriteettia milleniaaliministerien neuvonantajiksi jne.

Em. ohjelmassa pääpaino on työllisyyden tukemisessa, mutta ohjelma tukee samalla väestörakenteen tervehtymistä mm. maahanmuuton kautta.

Nopeat ja helposti toimeenpantavat: 1, 2, 4, 5, 6, 9 ja 11.

Vaikuttavat ja osaamista vaativat: 3, 4, 7 ja 10.

Riittää, kun ei vastusta: 5 ja 8.

Voisin auttaa ja olla keskeisessä roolissa: 3 ja 4.

Lue lisää:

Hallitusohjelma. Työllisyysaste.

Hallitusohjelman 2019 toteutuksen edistäminen

Esitysyhteenvetoni hallitusohjelman taustavaikuttajien tapaamisessa

Tavoite:

Hallitusohjelman toteutuksen edistäminen

Näkökulmana Suomi osana Pohjois-Eurooppaa, arktista.

Case-alueita: mm. Kymenlaakso, Etelä-Savo, Varsinais-Suomi, Lappi

Kymenlaakson maakunnan syntysijoilla ja keskipisteessä. Kymijoen ylittävä silta Kouvolan Inkeroisten ja Anjalan välillä Kymenlaakson opiston kupeessa.

Keskustelun Teemat

1. Hyvinvointivaltion idean ymmärtäminen ja hyvinvointivaltion kehittäminen

Aiheesta ei keskusteltu, mutta tämä on kokonaisvaltainen ajattelutapa esillä olleen maantieteellisen ajattelutavan lisäksi. Idea on hahmotettu edellisen hallituksen politiikan johdosta Kalevan Yliökirjoituksessa

Kaleva 15.2.2017: Pohjoismaista Suomi purkaa ainoana hyvinvointivaltiota

2. Logistiikka ja Suomen maantieteellinen asema

2.1 Rautatieyhteyksien kehittäminen

2.1.1 Jäämeren rataverkkovisio:

Rataverkkovisio ja suunnitelman piirtäminen, varautuminen, ennen toteutuksesta puhumista on tärkeää. Rovaniemi-Sodankylä ratahanke voi nousta taloudellisesti perustelluksi Keski-Lapin malmivyöhykkeen, mm. Sakatin nikkelikaivoksen vuoksi. Nyt pitäisi ratalinjaukset saada kartoille niin, että ne tukisivat myös muuta aluekehitystä, kuten matkailua mm. Napapiirillä ja Sodankylän taajamaa, jottei ratalinjaukset perustu vain kaivostoiminnan intresseiin.

2.1.2 Kouvolan Kiina-yhteys:

Silkkitierahaston tukema Kiina-juna pitäisi vakiinnuttaa hallituskauden alkupuolella lisäämällä kuljetettavaa volyymia, jotta yhteydestä tulisi kannattava ilman tukea. Kouvolan ns. RRT-terminaali (Road Railway Terminal) on saanut rahoituksen ja sen kehittäminen etenee. Aluetta voi markkinoida suurilla kansainvälisille toimijoille sijoituspaikkana. Villin kortin muodostaa se, että jos Kiinan noin 1000 junayhteyttä Eurooppaan ruuhkautuvat Keski-Euroopan tietämissä ja löytyy purkuväylä Kouvolan kautta Keski-Eurooppaan. Nyt Kouvolan Kiina-juna palvelee lähinnä Suomen ja Skandinavian tarpeita.

”Elintarvikkeiden kuljetus Kouvolasta Kiinaan ratkennee pian” (KS 24.2.2019)

2.2 Risteilyalusliikenteen edistäminen Pohjois-Eurooppa -matkailussa

2.3 Polkupyöräliikenteen OLOSUHTEIDEN KEHITTÄMINEN

Kävelyä ja pyöräilyä pitäisi saada 30 % nykyistä enemmän hallitusohjelman mukaan vuoteen 2030. Tämä edellyttää ennen muuta olosuhteiden kehittämistä. Tulee tukea ennen muuta olosuhteiden luomista, se on pyöräily- ja kävelyverkoston suunnitelmien laadintaa ja niiden toteuttamista, ei niinkään sähköpyöriä ja vimpaimia. Vain hyvät pyöräilyolosuhteet voivat nostaa yhdyskuntien pyöräilymäärät esim. Helsingin taannoisesta 5 % nykyiseen noin 11 %:iin ja Oulun pitkään olleeseen noin 20 %:iin. Suurista kaupungeista myös Joensuu ja Jyväskylä sopii esimerkiksi. Oulun on maailman paras talvipyöräilykaupunki, ts. siellä pyöräillään enemmän tammikuussa kuin muualla kesällä. Kylmyys ja mäkisyys eivät ole pyöräilyn esteitä, vaikka niin väitetään. Asiasta on käyty kutusta luennoimassa myös Maailmanpankin Learning Forum -viikoilla ao. Biking in Practice -kirjan pohjalta.

3. Turvallisuuspolitiikka

Suomi on maailman suurimman valtion Venäjän logististen käytävien kainalossa. Venäjällä on käytössä kaupallisina reitteinä Mustanmeren suunta, Itämeren suunta ja Murmansk-Jäämeren suunta Euroopan puolella, jossa sen väestö ja toiminnot käytönnössä ovat. Tämä maantieteellinen tosiasia tulee muistaa, koska näiden kuljetuskäytävien uhkaamisessa Venäjälle ei jää vaihtoehtoja muuta kuin puolustaa niitä vaikka voimakeinoin. Myös paineet joissakin näissä käytävissä heijastuvat toisiin.

4. Osaamis- ja koulutuspolitiikka

Teollisuus- ja vientipaikkakuntien korkeasti koulutettavien tarve on ratkaistava. Suomen varsinainen vientitoiminta on hajallaan. Merkittävät vientimaakunnat, kuten Kymenlaakso, Keski-Pohjanmaa tai Kemi-Tornion seutu eivät omaa varsinaisesti omaa yliopistoa. Silti ne vievät yli kaksi kertaa Pohjois-Pohjanmaan, jossa on suuri yliopisto ja jonka väkiluku edelleen hiukan kasvaa. Vientiteollisuus näillä alueilla kärsii vetovoimaisuuden puutteesta korkeastikoulutettujen työntekijöiden hankinnassa. Lähes poikkeuksetta esille nousee oman yliopiston puuttuminen. Onkin luotava kehityksen suunta, missä tarjotaan monipuolista yliopistokoulutusta ja etenkin vientieteollisuuden tarpeet huomioon ottavaa näillä vientialueilla. Samalla on varmistettava, ettei ulkomaisten maksavien opiskelijoiden maahantulo esty maahanmuuttovirastion tulkintoihin.

Kauppalehti 11.3.2019: ”Tiede- ja innovaatiorahoitus yritysten ja alueiden avuksi”
Lukijalta: Vientiteollisuuden tarpeista huolehtiminen on asetettava politiikan keskiöön (ES 29.11.2018)
Lukijalta: Kasvun jatkuminen vaatii toimivia ennakointimalleja (26.9.2018)
Pitkän aikavälin ennakointia tarvitaan, jossa luodaan alueille yhteinen näkemys Delfoi-menetelmän ja Tulevaisuusverstaiden, ammattimaisten tulevaisuudentutkimuksen välinein, kuten nyt Kymenlaaksossa yritetään. Aiemmin on tehty mm. Kemi-Tornion alueelle. Em. lisäksi lisätietoa seuraavasta linkistä.

5. Työllisyyspolitiikka

Työllisyyspolitiikasta nousi esille EU:n komission parhaimmaksi arvioima ns. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskäytäntö (TKTT, lyhyen 1-3 vuoden toimialakohtainen ennakointikonsepti), joka toimii tehokkaana rakennemuutoksen hallintavälineenä. Myös tätä pyritään pilotoimaan Kymenlaaksossa. Aiemmin sitä on käytetty menestyksekkäästi mm. Pohjanmaalla ja etenkin Varsinais-Suomessa.

Ammattibarometri on toiminut vuodesta 2011 ja tehnyt läpimurron ja laajentunut valtakunnallisesti. Barometri kertoo TE-toimistoalueittan, seutukunnittain, miten työmarkkinat toimivat. Baro tehtään ½ vuoden välein ja siinä nähdään luotettavasti mille 200 ammatista on liian vähän hakijoita, mille liikaa, missä tilanne on tasapainossa. Tämän barometrin jatkuvat seuraaminen oppilaitoksissa ja muissa toimijoissa jo toisi tulosta. Tärkeää olisi myös taata Ammattibarometrin käytön jatkuvuus. Suomesta Jouni Marttinen on sen takana, hän on vienyt sen Puolaan, Baltian maihin, Venäjän Petroskoihin ja arktisille alueille. Voi olla, että ilman heräämistä ja vastuuhenkilön nimeämistä, Ammattibaron jatkokehittäminen uuvahtaa.

6. Maahanmuuttopolitiikka

Pitkällä aikavälillä kansakunnalla on kaksi vaihtoehtoa. Lisätä työvoimaa tai tuottavuutta. Suomi ei voi laskea pelkästään tuottavuuden parantamisen varaan eikä työllisyysasteen nostamisen varaan. Tulee lisätä maahanmuuttoa.

Talouskasvun lähteet: tuottavuuden ja työvoiman kasvu – maahanmuutossa Suomen ratkaisu verrokkimaiden tapaan

7. Teollisuuspolitiikka

7.1 Teollisuuspolitiikka yleensä

Suomi elää tällä hetkellä paperin, kartongin, sellun ja puutavaran viennillä unohtamatta autojen, laivojen, metsäkoneiden ja kaivoskoneiden ja kemian teollisuuden vientiä. Suomessa on luonteenomaista jalostaa puuta ja maaperän rikkauksia, hyödyntää vettä ja tehdä laaja-alaista eri toimijoiden välistä yhteistyötä olosuhteista selvitäksemme. Arktinen osaaminen on edelleen Suomen sampo. Informaatio- ja viestintäteknologia, automatisaatio ja robotisaatio, tekoäly, peliteollisuus, kulttuurialat irrotettuna edellä mainituista maantieteellisistä vahvuuksistamme, eivät voi toimia täällä itsenäisesti kestävästi. Kaiken pohjalla on teollisuus. Se ei ole menettämässä merkitystään yhteiskuntamme kantavana voimana. Moottori on autossakin välttämätön, vaikka sen koko pienenisi kehityksen myötä. Kulttuuri ja muut edellä mainitut tekijät ovat välttämätön polttoaine, mutta teollisuus on moottori, jonka säädöistä ja kunnosta on pidettävä huolta teollisuus- ja koulutuspolitiikalla.

Kasvun moottori – kulttuuri vai teollisuus?

7.2 Meriteollisuus

Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista sekä muusta arktiseen ympäristöön kytketystä osaamisesta. Kivijalkoja ei saa unohtaa. Nytkin on nähty, että puolet kaikista työpaikoista on syntynyt Varsinais-Suomeen, telakkateollisuus ja toiseksi autotehdas ovat kiistatta vetureita. Teollisuuspolitiikka keskiöön.

Ks. esim. Arktisen meriteknologian ennakointi -sivut

7.3 Kaivosteollisuus (Strateginen YMy RD Delfoi-selvitys tarvittaisiin)

Rankaisuvero ei ole oikea ratkaisu kaivosteollisuuden tilanteen parantamiseksi. Tärkeintä olisi antaa arvo rajallisille luonnonvaroille, pitää niitä kansallisomaisuutena ja luopua niistä ulkomaisten toimijoiden hyväksi kannattavasti ja voitollisesti. Oppia Norjan öljykenttien käytöstä.

8. Energiapolitiikka

Energiapolitiikassa pitäisi tunnustaa tosiasiat. Maailma siirtyy kaasuaikaan, sen näkee esim. Suomen meriteollisuuden ja Wärtsilän toiminnasta. Bioenergia ei ole vain ratkaisu kaikin osin vaan myös osittain tuo lisää ongelmia esim. jätteen sijoituksessa. Pitäisi siis selvittää myös sitä, että mihin polttolaitosten ja muiden jätteet voidaan laittaa, koska niitä ei haluta elintarviketalouteen kiertoon.

LNG:n yleistyminen voi lisätä talouskasvua

9. Aluepolitiikka

Aluepolitiikkaa on aina. Nyt se on ollut keskittävää. Norjasta mallia. Arktinen ja tulevaisuudentutkimuksen näkökulma mukaan. Näitä on käsitelty Suomen Maantieteellinen Seura ry:n toimittamassani artikkelissa ”Aluepolitiikka eilen, tänään, huomenna”.

Terra 128/2 teemakeskustelu: Aluepolitiikka eilen, tänään huomenna

Maakuntaitsehallinto on tärkeä, välttämätön uudistus. Tärkeintä on, että ymmärretään sen alkuperäinen idea ja siitä on yhteinen perusteltu näkemys ainakin valtaosalla kansalaisista ja puolueista ennen kuin suurta uudistusta lähdetään tekemään.

Valinnanvapaus kuuluu maakuntaitsehallinnolle sote-palveluissa (TS 18.12.2017)
Sote-valinnanvapaus kuuluu maakuntaitsehallinnolle (MT 27.12.2017)

10. Johtopäätöksiä, jatkotoimet

Edelleen sen miettiminen, mitä nykyhallitus voisi tehdä paremmin
Jatkopalaverien sopiminen hallituksen avustajien kanssa
.
.

Yle 22.4.2017: ”Suomen taloudella menee nyt lujaa, mutta hallitusta se ei pelasta” – ”Voin pelastaa hallituksen”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Yle 22.4.2017: Suomen taloudella menee nyt lujaa, mutta hallitusta se ei pelasta

Yle

Yrjö Myllylä Facebookissa 22.4.2017:

Voin pelastaa hallituksen. Yksi nopea tapa, jolla voin hallituksen viedä tavoitteeseen, vähintään kääntää tuon paikallaan junnaavan työllisyysasteen käyrän kasvuasentoon on YKn ILOn EUn parhaimmaksi arvioima rakennemuutoksen hallintakäytäntö, jota olen saanut olla kehittämässä. Sitä on sovellettu eniten Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla, jotka vetävät Suomea. Sen juuret ovat Ruotsissa. Positiivisen rakennemuutoksen selvitysmies on kuulemma päätynyt siihen lähtöruutuun, mistä tämä käytäntö on kehittynyt vuosien ajan eli suositellut yritysten haastatteluja. Antakaa hyvät ihmiset mandaatti, jos kerran parhaimmat välineet ovat olemassa ja testattu, kutsukaa ministerit itse keskustelemaan aiheesta. Pyytäkää tulla esittelemään EUn paras malli ja ratkaisu, antakaa edellytykset (ei ole rahakysymys). Väline tunnetaan nimelllä ”Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus, TKTT”. Minulla on lisäksi uusia painotusajatuksia tähän, jolla se saadaan turbovaihdeasentoon. Muodostetaan esikunta ja tiimi, johtoryhmä hankkeelle, ei maksa käytännössä mitään. Ohjataan Suomi nousuun.

Työttömien haastatteluiden sijaan haastatellaan työnantajia ja otetaan yksityiset koulutus- ja valmennusyritykset julkisesti omistettujen rinnalle. Jos nyt päätetään, 2018 puolessavälissä työllisyysaste alkaa paranemaan tämän johdosta ja kun systeemiä ylläpidetään, päästään Ruotsin tasolle, lähes 80 % muutamassa vuodessa (ruudin haaskaaminen työttömien haastatteluun oli suuri virhe, aikaa on hukattu jonninjoutavaan, varoitin tästä jo aiemmin, joku vuokratyövoima- tms. firma on päässyt liikaa vaikuttamaan hallituksen päätöksiin, ounastelen). Nykyhallituksen pelastamisen sijaan tällä aloitteellani voisi tähdätä myös seuraavan hallituksen pelastamiseen ja pitkän pestin antamiseen. Ei ole väristä kiinni. Kuka haluaa valtaa työllisyysasteen nostamisella?

Em. hallituksen antaman haasteen ratkaisemiseksi intouduin tekemään jälleen Top 10 listan, jolla menisin nyt eteenpäin. Otan kohdat vaikutuksiltaan nopeusjärjestyksessä. Siinä tämä edellä esitetty FB-kommenttini, TKTT-mallin soveltaminen on keskeisellä sijalla. Täydensin pakettia, niin että varmasti lähtee työllisyysasteen kasvu käyntiin jopa eri suunnilta ja toimilta yhtä aikaa. Neljän ensimmäisen osalta mandatointi ennen syksyä, johtaa työllisyysasteen nousuun nykyisen hallituskauden aikana 72 %:iin. Seuraavien kuuden avulla osuus nostetaan 75-78 %:iin seuraavien 5-20 vuoden aikana. Luvut ovat yhtä tarkkoja ja varmoja kuin taloustieteilijöiden ennusteluvut talouden kasvusta.

TYÖLLISYYSASTEEN NOSTON TOP 10 –

Hallituksen puoliväliriiheen 24.4.2017 aikaan tehdyt aloitteet

1.-4.: HALLITUSKAUDEN AIKANA VAIKUTTAVAT NOPEIMMAT (4 kpl)

Pitkän matkan pendelöintimallit tehokäyttöön. Ks. Kaleva Alakerta.
Em. TKTT-käytäntö, EU:n parhaimmaksi arvioitu rakennemuutoksen hallintakäytäntö laajempaan käyttöön. 15 ely-aluetta tai 18 maakunta-aluetta tekevät tulosvastuutavoitteen Varsinais-Suomen malliin. Valitsevat 6 teemaa, jossa sovelletaan mallia / vuosi. Mallin läpivienti n. 1/2 v/teema, sitten toimenpiteet, so. koulutus ym. Ks. esim. Futuuri ja Caseja tai Kauppalehti-Vaasa.
Porin telakalle töitä. Telakan pystyssä pitäminen tulee tarjomaan suuret työllisyysvaikutukset ja talouskasvuvaikutukset lähivuosina. Helsinki, Turku ja Rauma ovat jo putkessa ja nostavat Suomea jo. Ks. Pohjalainen tai Turun Sanomat.
10 miljardin kannattavien kansainvälisten investointien käynnistäminen Suomen talouteen lyhyen ajan sisällä. Ks. esim. YLE 1 Rovaniemi, YLE 2 Kolarin kaivoshankkeen edistäminen, KSML Kemijärvi.

5.-10.: HALLITUSKAUDEN AIKANA KÄYNTIIN LAITETTAVAT PITKÄÄN VAIKUTTAVAT (6 kpl)

Elinvoimastrategiat, Euroopan parhaimmaksi arvioitua käytäntöä soveltaen kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisesti. Ks. esim. EU:n parhaimman esittely, Case Koillis-Suomi. Valtakunnallisesti tueksi uusi arktisten toimintaympäristön mahdollisuudet, so. maantieteemme, hyödyntävän aluepolitiikan luominen. Ks. esim. Terra.
Maakuntaitsehallinnon edistäminen (ja Sote). Esim. Kaleva, Kauppalehti etc.
Uusi kotimaisessa osaomistuksessa oleva pörssiyhtiö malminetsintään sekä kaivosasiat muutoin kuntoon. Ajankohtaisten kaivoshankkeiden edistäminen. Ks. Hesari, Kauppalehti, Suomi2030 ym.
Maahanmuuton edistäminen estämisen sijaan. Ks. esim. Kaleva, Blogi ym.
Koulutusjärjestelmän painopisteet: fokus ympäristö-/olosuhde-/maantiedetekijöihin ja keskiasteen kehittämiseen. Ks. Hesari, Vastavalkea, Case Kemi-Tornio tai Helsinki tai AMTE-case tai Kaleva 1, Kaleva 2 tai Savon Sanomat.
Liikennepolitiikan järkeistäminen, mm. kävely- ja pyöräilyolosuhteiden luominen tasaveroiseksi muun liikkumisen kanssa. Ks. Esim. Liikenteen suunta ja Suomi 100 -hanke, British Medical Journal.