Kirjoittaja: yrjomyllyla

Hailuodon kiinteä yhteys avataan tänään – kolmen vuosikymmenen oppimisen ja ennakoinnin tarina

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Yle 29.6.2026: Suomen pisin tie saareen aukesi

Hailuodon kiinteän yhteyden avautuminen on merkittävä tapahtuma monella tasolla. Se muuttaa Hailuodon ja Oulun seudun arkea, mutta se merkitsee paljon myös minulle henkilökohtaisesti. Ensimmäinen Delfoi-sovellukseni syntyi juuri tätä hanketta varten vuosina 1992–1993, ja se ohjasi koko myöhemmän urani suuntaa.

“Tein ensimmäisen Delfoi-sovellukseni Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen vaikutusselvitykseen liittyen vuosina 1992–1993. Tämä jätti pysyvän jäljen.”

Tämä artikkeli kertoo tuosta matkasta: menetelmistä, ihmisistä, päätöksistä ja siitä, miten yksi infrastruktuurihanke kytkeytyi Delfoi-menetelmän kehitykseen Suomessa. Artikkeli on laadittu yhteistyössä tekoälyn kanssa siten, että tekoäly on tehnyt nostoja, jäsentelyä ja tekstin parannusta kirjoittamastani tekstistä. Käsittelyjärjestys, Tarve ja siitä kumpuava menentelmävalinta, Tiedon tuottaminen ja Tulkinta sekä Toimeenpano toimii samalla mielestäni erinomaisena konkreettisena osoituksena toimivasta ja dynaamisesta kehittämästämme EU:n parhaimmaksi arvioidusta TTTT-ennakointimallista yleensäkin ja osoittaa tarvelähtöisen toiminnan hyvän hyötykustannussuhteen. Tämä ote on säilynyt Hailuodon yhteyden straetegisesta ennakointivaiheesta rakentamisen loppuun asti: aikataulut alitettiin, budjetti alitettiin.

1. 1990-luvun alku: YVA-lain synty ja uudenlaisen vuoropuhelun tarve

Hailuodon tarveselvitys tehtiin aikana, jolloin YVA-lainsäädäntö oli vasta muotoutumassa. Tämä loi tilaa kokeiluille ja uudenlaiselle vuoropuhelulle.

“YVA-laissa piti antaa enemmän siimaa kansalaisten toiveelle ja tulkita siitä toimenpiteitä selvitykseksi.”

Tuolloin havaitsin, että perinteinen insinöörivetoisuus ei riittänyt. Tarvittiin menetelmä, joka toisi mukaan eri tahot, näkökulmat ja kokemukset — ilman että objektiivisuus kärsii. Delfoi-menetelmä vastasi tähän tarpeeseen.

YVA-lakiluonnoksen mukaan tehdyn hankkeemme kansalaispalaute tulkittiin mm. Focus Group -menetelmäksi, ryhmäkeskusteluiden tarpeeksi. Keskustelut olivat opettavaisia. Ne paljastivat, miten pienissä yhteisöissä suurhankkeet voivat jakaa mielipiteitä ja vaikuttaa sosiaaliseen dynamiikkaan. Tämä havainto on yhä ajankohtainen esimerkiksi kaivos-, datakeskus- ja tuulivoimahankkeissa.

Osallistuin myös YVA ry:n perustamiseen vuonna 1994 Espoon Innopolissa. Olen ollut tuosta asti yhtäjaksoisesti yhdistyksen jäsen ja kirjoittanut myös yhden artikkelin ”Delfoi-menetelmä tulevaisuuden tekemisen välineenä” Hailuodon kokemuksista YVA ry:n Impakti-lehteen (ks. lähdeluettelo Myllylä 2002, tarkemmin prosessin dokumentointia etenkin Myllylä 1993, 1994).

“Opin sen, että pienissä yhteisöissä tällaiset hankkeet voivat olla äärimmäisen jakavia ja yhteisöön vaikuttavia.”

2. Delfoi-menetelmän löytyminen – ja sen soveltaminen Hailuodossa

Delfoi-menetelmä tuli minulle tutuksi DI Martti Miettisen kautta, joka oli tutustunut menetelmään Yhdysvalloissa konsulttina olleessaan ja käyttänyt sitä konsulttityössään Suomen siltojen kunnon arviointiin. Menetelmä vastasi kahteen keskeiseen kysymykseen:

  1. Mitä pitää tutkia?
  2. Miten vaikeita ja kompleksisia asioita voidaan tutkia?
  3. Miten asiaan vaikuttavat tahot saadaan parhaiten mukaan?

“Tällä voidaan tutkia vaikeita ja kompleksisia asioita. Tunne oli etenkin, että tällä saadaan halutut tahot mukaan.”

Hailuodon tarveselvityksessä Delfoi yhdistettiin myös tavoitettavuusmalliin ja panos–tuotos-analyysiin. Näin syntyi varhainen hybridi-ennakoinnin muoto — ennen kuin hybridi-Delfoista alettiin puhua (ks. Myllylä et. al. 2024, VNK-tutkimushanke). Tulevaisuudentutkimuksen Seuran ja yhteisön edustajiin Suomessa tutustuin vasta tarkemmin jo valittuani Delfoi-menetelmän Amerikan tuliaisina näihin kuvaamiini tarpeisiin.

3. Miksi kiinteää yhteyttä tutkittiin – ja mitä selvitykset osoittivat?

Kiinteän yhteyden tarve nousi esiin aina, kun lauttoja piti uusia. Lauttoja tarvittiin kaksi. Lauttayhteyksien kustannukset kasvoivat, ja matala meri teki kiinteästä yhteydestä teknisesti mahdollisen.

“Kiinteän yhteyden tarve Hailuotoon oli noussut yleensä esille, kun lauttoja piti uusia.”

Keskeiset löydökset:

Ympäristövaikutukset

  • Matala meri ja silta-aukkojen vedenvaihtuminen mahdollistivat luonnonmukaisen ratkaisun.
  • Pitkän aikavälin vaikutukset arvioitiin kohtalaisiksi ja hallittaviksi.

Yhdyskuntakehitys

  • Kiinteä yhteys lisää matkailua ja verotuloja.
  • Saaristokunta-asema poistuu, mutta omaehtoinen toiminta vahvistuu.
  • Maankäyttöpaineet kohdistuvat erityisesti Santosen niemeen — kaavoitus ratkaisee.

“Hailuodossa on arvokas sarkajaon aikainen kylärakenne, jonka säilyttäminen on tavoiteltavaa.”

Tarkempia vaikutustuloksia voi lukea selvityksen loppuraportista tai vaikkapa Tie- ja Liikenne tai Impakti-lehdestä (Myllylä 1993, Myllylä 1994 tai Myllylä 2002).

4. Päätöksenteko: Juha Sipilän ratkaiseva rooli

Pääministeri Juha Sipilä oli keskeinen henkilö kiinteän yhteyden rakentamispäätöksessä. Hän ymmärsi matematiikan, kokonaisuuden ja pitkän aikavälin vaikutukset.

“Annan tästä pisteet pääministeri Juha Sipilälle, joka osasi matematiikkaa ja hänellä oli näkemystä.”

Olin itse nostanut hankkeen esiin Kempeleen Pohjoisesta pörssiin -seminaarissa toukokuussa 2025, ja Sipilä täydensi puheenvuoroani avaamalla päätöksenteon vaiheita.

Juha Sipilä Pohjoisesta Pörssiin tilaisuudessa 16.5.2024 Kempeleessä. Tilaisuuden taustalla oli RD Aluekehitys Oy:n tekemä Kannattavan kasvun johtaminen -tutkimus (kirja etualalla). Sipilä käsitteli pyydetyssä puheenvuorossa etenkin tekoälyä, mutta allekirjoittaneen noston vuoksi myös Hailuodon kiinteän yhteyden rakentamispäätöstä.

5. RD Aluekehitys Oy – 30 vuotta Delfoi-osaamista

Vuosi 2026 on RD Aluekehitys Oy:n juhlavuosi. Yrityksen juuret ulottuvat vuoteen 1993/1994, jolloin tein tietoisesti päätöksen keskittyä Delfoi-menetelmään.

“Kun sain ensimmäisen monisteen myytyä, sanoin itseni irti edellisestä työpaikasta ja aloin yrittämään täysipäiväisesti.”

Ensimmäinen suuri Delfoi-sovellus oli Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat (1995). Siinä arvioin mm. Saksan ja Tanskan Fehmarn Beltin 18 km:n mittaisen kiinteän tunneliyhteyden vaikutuksia Varsinais-Suomeen ja muualle Suomeen. Sen jälkeen menetelmä on kulkenut mukanani läpi kymmenien hankkeiden — ja saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Esimerkkinä EU:n parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi valittu käytäntö 27 maan vertailussa oli osittain allekirjoittaneen kehittämä ja Delfoi-silmälasien läpi tulkitsema (ks. mm. Turun Sanomat 2022).

Theodor “Ted” Gordon totesi Turussa 2005:

“Hän ei tiedä ketään, joka olisi näin keskittynyt Delfoi-menetelmään yrityksen nimissä.”

6. Delfoi menetelmänä – johtamisen käyttöjärjestelmä

Delfoi ei ole vain menetelmä. Se on käyttöjärjestelmä, joka yhdistää muita menetelmiä — tavoitettavuusmalleja, panos–tuotos-analyyseja, Tulevaisuusverstaan ja nyt myös BCG-matriisin.

“Delfoi-menetelmä on ikään kuin tietokoneen käyttöjärjestelmä, jolla käytetään muita menetelmiä.”

Tämä ajattelu on johtanut Delfoi–BCG-hybridin kehittämiseen, joka on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta ja jota sovelletaan parhaillaan Business Finlandin rahoittamassa energiaklusterihankkeessa. Ensimmäinen laajaa kiinnostusta herättänyt tieteellinen artikkeli aiheesta julkaistiin 2015 koskien arktista meriteknologiaa esimerkkinä (ICEYE Oy ym.)

7. Julkaisut ja tutkimukset – dokumentoitu kehityskaari

Artikkelin lopussa oleva pitkä julkaisulista, vaikkakin vain pieni osa kaikista toteuttamistani, kertoo omaa tarinaansa: Delfoi-menetelmän kehittämisestä, soveltamisesta ja sen roolista suomalaisessa ennakoinnissa, logistiikassa, aluekehityksessä ja strategisessa päätöksenteossa.

“Ehkä olen toteuttanut eniten tällä operatiivisella tasolla ja intensiteetillä Delfoi-tutkimuksia henkilökohtaisesti maailmassa.”

8. Lopuksi – kun yhteys avataan, ympyrä sulkeutuu

Hailuodon kiinteä yhteys ei ole vain infrastruktuurihanke. Se on kolmen vuosikymmenen mittainen oppimisen, menetelmäkehityksen ja alueellisen tulevaisuustyön tarina.

Se on myös henkilökohtainen ympyrä, joka sulkeutuu.

Hailuodon kiinteää yhteyttä alettiin rakentamaan toukokussa 2024. Kuva 16.5.2024 Santosen niemestä, lauttarannasta. Kuva: Yrjö Myllylä. Katso Väyläviraston havainnekuvia kiinteästä yhteydestä ja sillasta tästä Flickr-kuvapankkilinkistä.

Lähteitä ja lisätietoa

Yleistajuisia artikkeleita ja blogiartikkeleita

Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025). Vaasa-Uumaja -maantiede – uusi kasvuakseli Pohjolaan. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkeli 28.11.2025. https://ffrc.wordpress.com/2025/11/28/vaasa-uumaja-maantie-uusi-kasvuakseli-pohjolaan/

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen & Jari Kaivo-oja (2025). Kuntien rooli yrityksien osaamisen kehittämisessä – esimerkkinä Vantaan puolijohdealan ennakointi. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkeli 26.6.2025. Saatavissa: https://ffrc.wordpress.com/2025/06/26/kuntien-rooli-yrityksien-osaamisen-kehittamisessa/

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2025). Kannattavan kasvun kuuden vaiheen porrasmalli – yritysten kasvututkimuksen tieteellinen läpimurto? Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkeli, 16.4.2025. Saatavissa: https://ffrc.wordpress.com/2025/04/16/kannattavan-kasvun-kuuden-vaiheen-porrasmalli/

Myllylä, Yrjö (2002). Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tutkimuksen väline. Impakti, Lehti ympäristövaikutusten arvioinnista, 1/2002. 12-13. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/07/yvadelfoi-impakti-1213.pdf>

Myllylä, Yrjö (1998). Nelostietä markkinoille. Tie- ja Liikenne 5-6/1998, 12-17. Suomen Tieyhdistys. <http://rdaluekehitys.net/2012/07/05/rd-aluekehitys-ja-nelostie-e75-ry/ >

Myllylä, Yrjö (1996). Perämeren satamat osana Pohjois-Suomen ja Luoteis-Venäjän yhteysverkkoa. KIDE. Lapin yliopiston tiedotuslehti 7/1996, 16-18. (Ports of Northern Gulf of Bothnia on the part of Northern Finland and NW-Russias logistics network. Article in Kide 7/1996, University of Lapland.)

Myllylä, Yrjö (1995). Delfoi-tutkimus: Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. Tie- ja Liikenne 5-6/1995, 20-23. Suomen Tieyhdistys. <https://rdaluekehitys.net/2013/08/16/delfoi-tutkimus-rd-case-itameren-alueen-muuttuvat-kuljetusmarkkinat-varsinais-suomen-asema-itameren-yhteysverkossa/>

Myllylä, Yrjö (1994). Hailuodon yhdyskuntakehitys lautta- ja kiinteäyhteysvaihtoehdoissa. Tie- ja Liikenne 10/1994, 21-23. Suomen Tieyhdistys. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/07/tie-ja-liikenne-10-1994.pdf>

Tutkimus- ja selvitysraportteja

Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 p. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905&gt; <http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/innovaatioymparistot-alueellisen-yritys-ja-innovaatioympariston-selvitys-aluekehitys-rd-julkaisuesittely/>

Myllylä, Yrjö & Pekka Iikkanen (1995). Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. 67 p. Liikenneministeriön julkaisuja L 23/1995. <https://rdaluekehitys.net/2013/08/16/delfoi-tutkimus-rd-case-itameren-alueen-muuttuvat-kuljetusmarkkinat-varsinais-suomen-asema-itameren-yhteysverkossa/> 

Myllylä, Yrjö (1993). Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys – Vaikutukset: Yhdyskuntakehitys. 95-120. In the book: Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys, Tielaitos, Oulun tiepiiri. < https://www.doria.fi/handle/10024/137828

Vertaisarvioituja Delfoi-tutkimuksia

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2026).  The Delphi–BCG Conceptual Framework for Strengthening Entrepreneurial Discovery Processes. This paper was presented at the XXXVII ISPIM Innovation Conference, held in Granada, Spain on 07 June to 10 June 2026. ISBN 978-952-65771-2-8.

Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025).  The Six-Stage Model of Profitable Growth and Entrepreneurship in Finland: A Delphi Study. Journal of Business Economics & Management. Accepted to publish 18.11.2024. Published by Vilnius Gediminas Technical University. ISSN 1611-1699/eISSN 2029-4433  https://doi.org/10.3846/jbem.2025.22902

Myllylä, Yrjö, Jari Kaivo-oja (2024). A Hybrid Foresight Study of the Environmental Reference Laboratory System in Finland: A Foresight Study for the Government of Finland.  European Journal of  Futures 12(2). ©Springer.    https://doi.org/10.1186/s40309-023-00223-z

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Research. Springler. Accepted to publish 9.12.2014.  DOI 10.1007/s40309-014-0060-7.

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Myllylä, Yrjö (1994). Delfoi-tekniikka – kuvaus, esimerkki ja sovellusmahdollisuudet. 33 p. Joensuun yliopisto, Aluekehitys Regional Development RD. 15.3.1994. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/07/tie-ja-liikenne-10-1994.pdf>

Lisää liikenne- ja logistiikka-alan tutkimuksia linkissä.

Muita referenssejä ja sovellusmahdollisuuksia tekijältä, ota yhteyttä.

Pohjoismaiden neuvoston yksimielinen suositus kiinteän logistiikkayhteyden rakentamiseksi Norjasta Atlantin rannikolta Kaakkois-Suomeen

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

”Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi lokakuussa 2025 ehdotuksen, jossa kannatetaan Suomen, Ruotsin ja Norjan hallitusten yhteistyötä kiinteän logistiikkayhteyden kehittämiseksi Atlantin rannikolta Norjasta Kaakkois-Suomeen. Konkreettinen ehdotus on projektiryhmän perustaminen yhteyden aikaansaamiseksi ja rahoituksen varmistamiseksi. Yhteys loisi edellytyksiä aluekehitykselle, antaisi EU:lle keinon tukea raja-alueita ja mahdollistaisi uuden kehityspolun logistiikkareitin varrella oleville alueille. Ehdotuksessa viitataan Ruotsin ja Suomen pääministereiden Kristerssonin ja Orpon julistukseen vuodelta 2024 sekä Norjan ja Suomen puolustusministereiden Gramin ja Häkkäsen allekirjoittamaan puolustusyhteistyön yhteisymmärryspöytäkirjaan. Ehdotuksessa arvioidaan myös Naton tukevan hanketta.”

Näin kirjoittavat Yrjö Myllylä ja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogissa. Lue koko blogiartikkeli ”Vaasa-Uumaja maantie – Uusi kasvuakseli Pohjolaan” linkistä. Pohjoismaiden neuvoston yksimielisen 60 henkilön kannattaman suosituksen näet alla.

Päätös/suositus sekä taustalla ollut ehdotus pdf:nä

Päätös suomeksi
Ehdotus suomeksi

Päätös skandinaaviksi
Ehdotus skandinaaviksi

Pohjoismaiden neuvoston päätökset 30.10.2025

Istunnon pääsivu: 2025 Session of the Nordic Council, 2025 Session of the Nordic Council | Nordic cooperation. Hyväksytyt päätökset: Ulko- ja puolustusvaliokunnan mietintö, jossa Nordic Connector -hanketta koskeva kannanotto hyväksyttiin yksimielisesti 30.10.2025 Tukholmassa:

Nordic Council / Pohjoismaiden neuvosto (2025).  Päätös Pohjoismaiden neuvoston jäsenehdotuksen hyväksymisestä Nordic Connector yhteyden jatkoselvittämisestä.  Päätökset ja pöytäkirja 30.10.2025 Tukholman kokouksesta osoitteessa: https://www.norden.org/en/news/decisions-made-2025-session-nordic-council

Muita puheenvuoroja Myllylältä ja Kaivo-ojalta aiheesta:

  1. Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025) Yliö: Maantieyhteys Vaasasta Uumajaan on kannattava investointi ja aluekehityksen moottori. Maaseudun tulevaisuus, 28.11.2025. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/96636212-8b3d-4487-a5e7-33f9002fca36
  2. Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025) Kallista rautatietä ei tarvita, mutta tie Vaasasta Uumajaan olisi järkevä – Katso laskelmat. Puheenvuoro 30.10.2025.Tekniikka ja Talous.  https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/e6d57e61-aa09-4901-9f9f-106329c8f8a2
  3. Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025) Vaasa-Uumaja -tieyhteys olisi kannattavampi kuin raidehankkeet. Mielipidekirjoitus 26.10.2025, Talouselämä. https://www.talouselama.fi/uutiset/a/ee0c1519-3443-44f6-b9ab-b3f7861fd141
  4. Kaivo-oja, Jari & Myllylä, Yrjö (2025) Vaa­sa–Uu­ma­ja -maan­tie on nopea, kus­tan­nus­te­ho­kas ja geo­po­liit­ti­ses­ti ajan­koh­tai­nen. Puheenvuoro 3.11.2025, Mielipide 2.11.2025,Kaleva. https://www.kaleva.fi/vaasauumaja-maantie-on-nopea-kustannustehokas-ja-g/12341770
  5. Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025) Nor­dic­Con­nec­tor – kan­nat­ta­va in­ves­toin­ti ja alue­ke­hi­tyk­sen moot­to­ri. Puheenvuoro 28.10.2025, Mielipide 27.10.2025,Ilkka-Pohjalainen. https://www.ilkkapohjalainen.fi/nordicconnector-kannattava-investointi-ja-aluekehi/12374422
  6. Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025) Pohjoisen silta – investointi, joka maksaa itsensä takaisin.  Lukijalta23.10.2025, Suomenmaa.   https://www.suomenmaa.fi/mielipide/lukijalta-pohjoisen-silta-investointi-joka-maksaa-itsensa-takaisin/
  7. Lisätty blogin julkaisun jälkeen (16.1.2026):
  8. Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025) Debatt. Kvarkenbron behövs – bind ihop Norden. Norran, 10.12.2025. https://www.norran.se/debatt/artikel/kvarkenbron-behovs-bind-ihop-norden/rx7vk2yl
  9. Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025) Debatt: Nordic Connector – en lönsam investering. Vasabladet 28.11.2025. https://www.vasabladet.fi/Artikel/Visa/931705

Taustaselvityksiä Myllylän ja Kaivo-ojan puheenvuoroille:

Ojala, Katja – Drageryd, Lars – Sahlgren, Daniel – Beskow, Alex – Al-Metwali, Abdulrahman –Kankaanpää, Laura & Lonka, Tuomas (2025) Merenkurkun kiinteä yhteys, tarveselvitys – Loppuraportti 5.2.2025. Väyläviraston julkaisuja 59/2025, https://doria.fi/handle/10024/192698

Talvitie, Antti & Eranti, Esa (2025) Nordic Connectorin kysyntäperusteinen tarve- ja toteutettavuusselvitys. Professori Antti Talvitien ja Tekniikan tohtori Esa Erannin selvityksen Power Point -esitys, Nordic Connector – Presentations, 21.8.2025: https://www.erantiengineering.fi/kvarken02-presentations.htm

Arctic Innovation and Foresight: Yrjö Myllylä’s Research Legacy

5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, IN ENGLISH, METODI

Curriculum vitae and Track Record

PERSONAL DETAILS

Myllylä, Yrjö

URL for web site: 

https://orcid.org/0000-0002-0565-2900

https://www.utu.fi/fi/ihmiset/yrjo-myllyla

  • Education and key qualifications

17/4/2023    

The title of a docent, in the field of Geography, especially Regional Development and Regional Foresight

Faculty of Social Sciences and Business Studies, University of Eastern Finland, Finland

.

28/12/2007

Doctor of Social Sciences

Faculty of Social Sciences and Regional Studies, University of Joensuu, Finland

.

1990

Master of Social Sciences

Faculty of Social Sciences / Regional Planning, University of Joensuu, Finland

.

  • Current position(s)

2010 – 2025  Senior Researcher

Finland Futures Research Centre, Turku School of Business, University of Turku

Employment contracts / affiliation memberships during the period, currently employment contract

until 2027

2023 – 2025  Adjunct Professor at the University of Eastern Finland in the field of Geography, especially

Regional Development and Regional Foresight

.

  • Previous position(s)

1996 – 2022    Principal Investigator & CEO

                         RD Aluekehitys Oy (Regional Development Ltd)

2018 – 2020  Project Chief in Foresight

                        South-Eastern Finland University of Applied Sciences, Finland

2004 – 2007  Researcher

                        Faculty of Social Sciences and Regional Studies, University of Joensuu, Finland

1995 – 1996    Project Chief in logistic

                        University of Lapland

1990 – 1994    Project Chief

                        Transportation Research Group, Viatek-Yhtiöt (current Ramboll Finland Oy)

.

RESEARCH ACHIEVEMENTS AND PEER RECOGNITION

Research achievements

  1. Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Significance: Combines geopolitical foresight with national interest mapping in Arctic and Baltic growth corridors.

Role & Relevance: Sole author. Advocated Finland’s competence-based Arctic strategy resilient to Russian authoritarian trajectories.

  • Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. (The growth area of the Arctic Region and Baltic Sea in the focus of Finland’s interests) 92 p. Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittäminen, (Ministry of Employment and the Economy) 43/2010. <https://rdaluekehitys.files.wordpress.com/2013/05/tem_43_2010_netti.pdf> and Myllylä, Yrjö (2010). The Murmansk region’s growing importance in the energy economy and logistics creates opportunities also for Finnish companies. In the book: Kuusi, Osmo & Hanna Smith & Paula Tiihonen (eds.) (2010). Russia 2030 based on contracts. Publication of the Committee for the Future 6/2010. 170-180.

Significance: Combines geopolitical foresight with national interest mapping in Arctic and Baltic growth corridors.

Role & Relevance: Sole author. Advocated Finland’s competence-based Arctic strategy resilient to Russian authoritarian trajectories.

  • Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0  Country Report Finland. 104 p. October 2011. iKnow Project, Finland Futures Research Centre FFRC.  <https://www.utupub.fi/handle/10024/147566> 

Significance: Applied hybrid foresight combining Delphi and wild card analysis across EU clusters—direct methodological input to WP foresight design.

Role & Relevance: Lead for Finnish data collection and reporting. Focused on bioeconomy and energy. Key foresight output anticipating pandemic risk. Demonstrates capacity to coordinate transnational foresight under EU mandate.

  • Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. (Arctic Maritime Technology Foresight) 141 p. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013.  <https://www.doria.fi/handle/10024/90791>

Significance: Regional foresight pilot for SMEs in Arctic maritime technology—showcases scalability and innovation system integration.

Role & Relevance: Principal investigator. Defined change drivers and development priorities for marine tech.

Significance: Methodological breakthrough combining Delphi and BCG portfolio matrix.

Role & Relevance: Co-author and originator of the model. Cited in EU and Chinese strategic planning.

Significance: Identifies Arctic megatrends in logistics, climate and energy.

Role & Relevance: Co-author and consortium contributor. Informed national funding decisions (TEKES, Academy of Finland) for Arctic RDI. Demonstrates capacity to align foresight with strategic resource allocation and cross-WP integration.

  • Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. (Foresight of reference laboratory operations in the environmental field, Research report”) 67 p. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja (Prime Minister’s Office)  61/2018.  <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155>

Significance: Applied foresight for public systems—illustrates method’s transferability to environmental governance and measurement infrastructures.

Role & Relevance: Lead author. Anticipated disruptive technologies (e.g. neural networks, deep learning, IoT) in environmental sensing.

Significance: Latest peer-reviewed validation of hybrid foresight.

Role & Relevance: Lead author. Developed and applied Delphi-SWOT, Delphi-PESTEV/L and scenario synthesis.

  • Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025).  The Six-Stage Model of Profitable Growth and Entrepreneurship in Finland: A Delphi Study. Journal of Business Economics & Management. Accepted to publish 18.11.2024. Published by Vilnius Gediminas Technical University. ISSN 1611-1699/eISSN 2029-4433  https://doi.org/10.3846/jbem.2025.22902

Significance: Future-oriented growth model.

Role & Relevance: Lead author. Delphi-based framework applicable to bioinspired AI deployment and autonomous system scaling. Bridges foresight with economic viability.

    Significance: Showcases EU’s best regional foresight practice—demonstrates applicability to high-tech transformation and AI ecosystems.

    Role & Relevance: Lead presenter and method developer. Recognized by EC and UN ILO evaluation. Validates foresight’s role in guiding socio-technical transitions.

    Peer recognition

    The Delphi-BCG hybrid model has been applied in several of Myllylä’s regional development research projects since 2000. Based on the Arctic marine technology foresight study (Myllylä 2013), Myllylä and Jari Kaivo-oja published an article in the European Journal of Futures Research (2015), cited in China’s provincial five-year plans and evaluated among the most significant European regional foresight articles of 2000–2019. These studies are referenced in a co-citation analysis published in European Journal of Futures Research (2021).

    A regional foresight method influenced by Myllylä was selected as the EU’s best practice in a European Commission publication, based on evaluation by the UN ILO. The method, developed in cooperation with the Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Southwest Finland, was recognised for its inclusive stakeholder engagement, prioritised follow-up actions, and use of the Delphi method (Futura, 2012). Myllylä has also co-developed the six-stage Step Model for growth management, which led to the KasvuApp coaching software presented at ISPIM 2024 (Myllylä & Kaivo-oja 2024) and a peer-reviewed article (Myllylä & Kaivo-oja 2025).

    Recent presentations include the Future of Technologies conference Turku (Myllylä & Kaivo-oja 2025) on semiconductor industry foresight commissioned by the City of Vantaa, and the PASCAL 2022 conference on emergency supply foresight in Finland’s environmental reference laboratory system, commissioned by the Prime Minister’s Office (Myllylä, Kaivo-oja, Inkeröinen 2018).

    Since 2023, Myllylä has chaired the Finnish Traffic Planning Association and serves on the editorial board of its LIIKENNE Yearbook. The Society collaborates with futures and urban planning societies to organise scientific training events. He has also lectured on sustainable transport at the World Bank’s Learning Forum in Washington DC, attended by representatives from over 100 regional offices worldwide.

    ADDITIONAL INFORMATION

    Yrjö Myllylä’s doctoral dissertation (2007) anticipated the strategic development of the Murmansk region, introducing two methodological in novations: the Strong Prospective Trend (a refined megatrend concept) and the Feedback Delphi Method, integrating expert judgment into final analysis. The work, published by the Finnish Ministry for Foreign Affairs, was supported by leading Arctic industry actors and laid the foundation for Finland’s Arctic foresight leadership.

    Building on this, Myllylä proposed Finland’s strategic investment in Arctic transport, energy, and environmental technologies—a vision later endorsed by the Finnish Parliament’s Committee for the Future (2010). His SME-focused foresight project (2011–2013) helped revive Finnish shipyards, contributing to Meyer’s arrival in Turku. These efforts influenced TEKES/Business Finland to launch a €3M Arctic initiative and co-develop the SMARCTIC programme, directing €100M into Arctic Seas R&D. The Academy of Finland followed with €20M in parallel funding. One outcome was the founding of Iceye Oy, now Europe’s leading private satellite company.

    Myllylä’s hybrid foresight methods—Delphi-SWOT, Delphi-PESTEVL, and Futures Workshops—have shaped national and international planning, including China’s AI-integrated provincial development. His methodology was applied in a Prime Minister’s Office study on environmental reference laboratories and pandemic preparedness, presented at PASCAL 2022. Earlier, he led Finland’s contribution to the EU Commission’s Blue Sky programme, identifying “Killer Virus” as a top wild card.

    Transport and logistics have been central throughout Myllylä’s career, from early exposure in the U.S. to work at Ramboll Finland and the University of Lapland. His long-term collaboration with Business Finland and regional research initiatives has supported east-west corridor development and Northern Dimension strategies.

    In foresight, Myllylä advocates a needs-driven approach, prioritizing decision-maker relevance and company inclusion. He helped shape the EU’s top-rated regional foresight practice and emphasizes direct engagement to capture actionable insights. His innovation philosophy—bridging research and practice—continues to inform strategic planning in complex, Arctic-driven environments.