Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta – Tutkimusraportti 61/2018: Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi

VNK 61,2018

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. Lehdistötiedote.

Raportin pysyvä osoite: <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155>

Policy Brief: <https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=28801>

Tutkimusraportin tiivistelmä ja linkki: <https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-612-6>     

Hankkeen-esittely: <https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/vertailulaboratoriotoiminnan-ennakointi-ymparistomittauksissa>

Hankkeen viestintäsivut, sis. muut julkaisut: <www.labrat2030.fi>

(Loppuraportin julkistamispäivä 19.11.2018)

Ks. myös VNK-Tietokäyttöön blogiartikkeli: <Luottamus yhteiskunnassa edellyttää luotettavaa tietoa>

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta – Tutkimusraportti 61/2018: Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi

Mauri Myllylä: BIKING IN PRACTICE – Ideas and acts to promote walking and cycling – Kirja julkistetaan Montrealissa 8.2.2017

Mauri Myllylä
Biking in Practice
Ideas and acts to promote walking and cycling
ISBN 978-952-99539-5-0

In English

biking-in-practice-cover-page129

Kirjassa kerrotaan, miten erilaisissa tehtävissä toimien on mahdollista vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn hyväksi. Unohtaminen ja huonot muistot ovat osa omaa historiaamme ja menneisyyttämme. Hiljaista tietoa kannattaa kertoa ja kirjoittaa muistiin. Tämä on ajankohtaista nyt vuonna 2017, kun Suomi juhlii itsenäisyytensä 100. vuotta.

Mauri Myllylä on ollut Oulun kaupungin palveluksessa vuosina 1961-1998 suunnittelijana, liikenneinsinöörinä ja sittemmin Katu- ja viherpalvelujen päällikkönä. Eläkkeellä ollessaan vuosina 1999-2012 hän palveli erikoisasiantuntijana ja mentorina Tieliikelaitoksessa ja Navico Oy:ssä. Työ on käsittänyt liikennesuunnittelua, julkisen hallinnon palvelua, päätöksenteon valmistelua ja yhteistyötä kunnan ja valtion viranomaisten kanssa. Hän toimi Oulun yliopiston rakennustekniikan opintosuunnan assistenttina vuosina 1961-1988. Koulutuksen aiheina olivat siltasuunnittelu ja kaupunkiliikenteen suunnittelu.

Kävely ja pyöräily eivät ole mikään irrallinen ilmiö vaan osa jokapäiväistä elämää. Liikennepolitiikassa eri liikennemuotoja ja liikenneympäristöä tulee tarkastella kokonaisuutena. Mauri Myllylä on painottanut kaupunkisuunnittelussa kestävää kehitystä ja eettisiä arvoja. Viime vuosina liikennehallinnossa on ruvettu puhumaan älykkäästä ja viisaasta liikenteestä ajatellen autoliikennettä tai myös kevyttä liikennettä. Tämä nimittely ei kerro koko totuutta. Tässä kirjassa on puhuttu aiheesta syvällisemmin.  Erikoista huomiota on kohdistettu talvipyöräilyyn, joka on herättänyt mielenkiintoa monissa pohjoisissa maissa. Aalto yliopiston Summer School  -teemana 2016 oli se kompleksisuus, mikä sisältyy kaikkeen nykyajan liikenteeseen  käyttäytymisestä teknologisiin riippuvuussuhteisiin asti.  Julkaistun kirjan ammatillinen sisältö oli kirjoittajan luennon pohjana.

Kirja on julkaistu Montrealin Winter Cycling Congress`issa 8.2.2017. Kirja on ostettavissa Suomessa hintaan 25 euroa/kpl, mikä sisältää aronlisäveron, lisänä mahdolliset toimituskulut.

hs

Kirjoittaja valittiin Vuoden pyöräilijäksi  2015. Valokuva Juha Metso,  Helsingin Sanomat.

Tilaukset ja lisätietoja

Toimittaja ja kustantaja:

Yrjö Myllylä, Toimitusjohtaja,

RD Aluekehitys Oy

Meriusva 5 FI-02320 ESPOO
www.rdaluekehitys.net

+ 358 500 450 578
yrjo.myllyla(@)rdaluekehitys.net

Kirjoittaja:

Mr. Mauri Myllylä
Hyttystie 2 FI-90550 OULU

www.liikennementori.wordpress.com
+ 358 40 5023825
mauri.myllyla(@)navico.fi

SuomiFinland100-tunnus_sininen_RGB

Kirja on osa Suomi100 -ohjelmaa. Klikkaa kuvaa lisätietoja saadaksesi.

 

Lisätietoja:

Kategoria(t): 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

BIKING IN PRACTICE julkaistaan 8.2.2017 Montrealissa – ennakkotilaa kirjaa edullisin ehdoin tai hanki ilmoitustilaa

Valmistuneen kirjan tilaustiedot seuraavista linkeistä:

Dia1.JPG

.

dia2

.

dia3
.

Arvoisa lukija

Julkaisemme korkeatasoisen ympärivuotista pyöräilyä ja kävelyä edistävän kirjan Montrealin 5. kansainvälisessä talvipyöräilykongressissa.Julkaisusta tulee laadukas, kuvitettu noin 80 sivuinen kirja, koko 210*210/220. Toivomme kansainväliseen jakeluun menevän kirjan kiinnostavan teitä ilmoitusmediana.Tarjoamme teille myös mahdollisuuden tukea kirjahanketta sponsorina ja yhteistyökumppanina hankkimalla kirjoja henkilökuntanne tai sidosryhmienne käyttöön, edullisin ennakkotilaushinnoin. Löydät media- ja ennakkotilausinfokirjeen pdf:nä tästä linkistä: Biking in Practice.

Kirja on esillä tilaisuudessa näytekappalein ja tilausesittein, joista vastaa Talvipyöräilykongressin presidentti Timo Perälä http://www.velo.qc.ca/wcc/en/home. Kirjan ajankohtaisuutta korostaa mm. Pariisin ilmastosopimus ja pohjoismaiden esitys pyöräilyn ottamiseksi yhdeksi tärkeäksi ja edulliseksi päästöjen vähentämisen keinoksi.

Kirjan tavoitteena on edistää pyöräilyä ja kävelyä vaikuttamisen ja suunnitteluosaamisen kautta. Kirja ja sen kohderyhmät yhdistettynä sponsorien itsensä toteuttamaan jakeluun, edistävät vientiämme yhdyskunta- ja teknillisessä suunnittelussa sekä matkailualalla. Innovatiivista on, että asiaa viedään Suomesta ja pohjoismaista tässä muodossa. Suomesta pohjoismaisena esimerkkinä on mukana mm. Oulu.

Julkaisusta tulee laadukas, kuvitettu noin 80 sivuinen kirja, koko 210*210/220. Toivomme kansainväliseen jakeluun menevän kirjan kiinnostavan teitä ilmoitusmediana.Tarjoamme teille myös mahdollisuuden tukea kirjahanketta sponsorina ja yhteistyökumppanina hankkimalla kirjoja henkilökuntanne tai sidosryhmienne käyttöön, edullisin ennakkotilaushinnoin.

“Life is like
riding a bicycle;
to keep your
balance, you
must keep
moving”
Einstein.´s words

Yrjö Myllylä

ILMOITUSTILA & KIRJAPAKETIT

Ilmoitustila ja hinnat
1/1 sivu, sisältäen 25 kirjaa, 950 € + alv 24%
1/2 sivu, sisältäen 10 kitjaa 550 € + alv 24%
1/4 sivu, sisältäen 5 kirjaa 300 € + alv 24%

.
KIRJAPAKETTIEN ENNAKKOTILAUSHINNAT
50 kpl, 900 € + alv 10%
30 kpl, 650 € + alv 10%
10 kpl, 230 € + alv 10%

AIKATAULU

Julkaisun taitto on käynnissä ja sen viimeistely taphtuu vuoden loppuun mennessä. Painovalmis ilmoitusaineisto ( esim. pdf )postitse tai sähköpostilla alla olevaan osoitteeseen joulukuun loppuun mennessä, jonka jälkeen kirja menee painovalmisteluun tammikuun alussa.

Kirja valmistuu tammikuun lopulla. Julkaiseminen ja jakelu 5. kansainvälisessä Talvipyöräilykongressissa Montrealissa, Kanadassa helmikuun alkupuolella.

Ilmoitus- ja ennakkotilaukset19.12. mennessä.
Kirjat toimitetaan ilmoittajille / sponsoreille heti julkaisemisen jälkeen ennakkotilausten mukaan tilaajan toivomana ajankohtana.

YHTEYDENOTOT

Valintavaihtoehdot ovat tuotteet tai niiden yhdistelmät. Tiedustelut ja tilaukset joko kirjan kirjoittajalle tai allekirjoittaneelle. Kirjan kirjoittajan yhteystiedot: Mauri Myllylä, mauri.myllyla@navico.fi, puh. 040 502 3825. Lisätietoja antaa kirjan päätoimittajana toimiva YTT Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy:stä, puh. 0500 450 578.

Yhteistyöterveisin
Yrjö Myllylä, YTT,
Toimitusjohtaja
RD Aluekehitys Oy
Meriusva 5
FI-02320 ESPOO
http://www.rdaluekehitys.net
E-mail: yrjo.myllyla@aluekehitys.fi
Tel: + 358 500 450 578.

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , , , , , , , , | Kommentoi

Polar Geography: Strong prospective trends in the Arctic and future opportunities in logistics

High level scientific article has been published 3.6.2016 in Polar Geography Journal:  Strong prospective trends in the Arctic and future opportunities in logistics

Polar Geography

To cite this article:

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, DOI: 10.1080/1088937X.2016.1184723. To link to this article:  <http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723> Funding by Wihuri Foundation.

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Liikennehankkeiden vaikutusselvitykset, referenssejä 1990-2015

Liikennehankkeiden vaikutusselvitykset, referenssejä 1990-2015

WP_20150627_185

Raippaluodon silta on oululaista osaamista, joka on syntynyt public-private -kumppanuudessa, virkamiesten tilatessa, yritysten tuottaessa ja yliopistojen tehdessä oman osuutensa (siltatekniikan professuuri pitäisi palauttaa Oulun yliopistoon arktisen kasvavan siltaosaamisen kysynnän vuoksi). Merenkurkussa yhteyksiä tulee edelleen kehittää  ja vaikutuksia arvioida.  Osaaminen on käytettävissä.  Yrjö Myllylä on mm. tehnyt ensimmäisen YVA-lakiluonnoksen mukaisen vaikutusselvityksen ”Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys – Vaikutukset yhdyskuntakehitykseen”  1990-luvun alussa ja osallistunut YVA ry:n perustamiskokoukseen vuonna 1994. Kuva YMy 2015.

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Tohtori Jeffery Roberts oli Suomen ystävä ja realistinen optimisti

Minulla oli sellainen ystävä kuin Dr Jeffery Roberts vuosina 1997-2010. Hän oli sijoitusanalyytikko ja geologi. I had good friend, Doctor Jeffery Roberts, who was also Finland’s friend and realistic optimist. Jeffery Roberts in memoriam, in English.

Muistokirjoitus Jefferystä ja vaimostaan oli myös The Guardian -lehdessä.

03-11-2008 Succes in the North, Helsinki 016, rajattu YMy, HPo, JRo

Three Doctors in Helsinki Succes in North seminar year 2008, from rigth Dr. Jeffery Roberts, Dr. Hannele Pokka and Dr. Yrjö Myllylä. Kolme tohtoria Helsingissä historiallisessa Success on North -tapahtumassa maaliskuussa 2008. Vasemmalla ”Dr” Jeffery Robert, tohtori ja maaherra Hannele Pokka sekä tuore tohtori Yrjö Myllylä, joka myi RD Aluekehityksen kustantamaa väitöskirjaa tapahtumassa standillaan.

Hän piti geologien ammattitautina optimismia ja sitä hänellä oli ja uskoa Suomen mahdollisuuksiin. Hän mm. ennakoi

  • jo ennen näitä nykyisiä turbulenssiaikoja victoriaanisen ajan jälkeisen ajan kaltaista pitkää deflaatiota Eurooppaan (pitäisi katsoa tarkemmin arkistopapereistani)
  • USAn hegemonian taittumista näinä aikoina tai katsoi kulminaatiopisteeksi ehkä jo Irakiin hyökkäyksen vuonna 2002 – vuosituhantisten historian valossa hegemoniat kaatuvat mm. maailmanpolisiin tehtävän kustannuksiin, myös Kodratjeffin pitkien aaltojen teorialla on tekemistä asian kanssa
  • Osuuspankin menestystä eurooppalaisessa tulevassa pankki- ja finanssikriisissä ja suositti sitä asiakkailleen maailman suurimmille sijoittajilleen rahojensa turvapaikaksi
  • Nokian matkapuhelinliiketoiminnan väliaikaisuutta Suomelle (kysyin asiaa heti 90-luvulla ja aina uudelleen, viimeksi 2008) ja
  • näki Suomen hyödyntämättömät kestävän kehityksen mahdollisuudet kaivostoiminnassa ja Venäjässä ja niiden eteen teimme yhdessä töitä
  • näki, ettei Suomen pitäisi liittyä euroon, koska Itämeren talousalue  on sen luonnollinen markkina-alue (kysyin mielipidettä ennen kuin liityimme), hänen visionsa oli pikemmin uusi Hansa-alue. Tämä Itämeri-Pohjois-Eurooppa -käsitys yhdisti meitä ja siksi häneen tutustuin ja ystävystyin.

Roberts välitti ensimmäiset suuret sijoitukset Suomeen osakemarkkinoiden vapauduttua. Björn Wahlroos voisi ehkä tietää näistä, koska juuri vähän ennen näitä aikoja hän työskenteli Wahlroosin johtamassa Unitas-pankissa tutkimusjohtajana. Roberts sanoi, että ainoa suomalainen yhtiö, joka on maksanut hänen konsultointiyhtiölleen Suomen hyväksi konsultoinnista on RD Aluekehitys (ehkä n 2000 paikkeilla, Hänen pääyhtiönsä oli Impivaara Securities Ltd Pankkiiri-yhtiö, mutta hänellä oli myös konsultointipalveluja tarjoava muistaakseni Pomor Consulting Ltd sekä Pomor Petroleum Ltd.). Hänen asiakkaansa olivat maailman suurimmat eläkesäätiöt, joille hän myi Suomea töikseen, mutta virallinen ns. ”kehittäjä-Suomi”  ei häntä tuntenut tai ymmärtänyt – asioimme hänen ja hänen australilaisen yrittäjätoverin, geologian tohtori hänkin, mm. KTM:n piirissä Lapissa vuonna 1997 muutamaan otteeseen.

Roberts ja Suomen pörssi-yhtiöiden johto tosin tunsivat toisensa, monella olisi hänestä kerrottavaa. Aluekehityksen jälkeen myös Sallan ja Savukosken kunnat maksoivat hänelle Soklin edistämisestä, selvitystyöstä. Itse asiassa myös Kemin Postipankki on maksanut hänelle konsultoinnista, koska sitä kautta hänet löysin vuonna 1997. Roberts tuli Suomeen ensi kerran polkupyörällä Ivaloon Norjasta – ei siis Helsingin kautta, kuten jotkut. Lentokentälle häntä saattaessani kurvasimme pyöräliikkeen kautta hankkimaan päällykumet perheen Suomesta hankittuihin Tunturi-merkkisiin polkupyöriin. Lontoon hyvämaineisella alueella asuessa auto oli liituraitamiehelle tarpeeton eikä hänellä ollut tiettävästi ajokorttia. Suomalainen VR oli hänelle luxusta ja hän osti aina koko hytin Helsingistä Kemijärvelle yöjunaan, jossa hän uskoi olevan Suomen strateginen piste tulevaisuudessa kaivostoiminnan näkökulmasta.

Toukokuussa 2015 sain tavata Lapin kauppakamarin toimitusjohtajaa Timo Rautajokea Rovaniemellä – kiitos Timo. Timo muisteli ensi tapaamista Robertsin kanssa, hän tuli jostakin saappaat ja pomppa päällä (hän tuli usein Pohjois-Norjan tai Murmanskin kautta etelään Rovaniemelle, Kemiin, jopa keskitalven pakkasissa). Joka reissulla tietenkin Helsinki ja perinteiset asiakaskontaktit pörssiyhtiöissä olivat ohjelmassa. Timo ihmetteli, että mikä mies tämä on, kunnes pompan ja saappaiden poisottamisen jälkeen paljastui siisti liituraitamies.

Yritimme yhdessä, mutta…

Lapin sukset hän luovutti marraskuussa 2009 Antti Henrikssonille Lontoossa Suomeen tuotavaksi, koska hän ei enää tarvinnut niitä. Hän pyysi loppuvuodesta 2009, että laadin hänestä Henrikssonin kanssa muistokirjoitukseen Hesariin ja Lapin Kansaan. Hän hyväksyi tekstin ennen kuolemaansa. Lyhyt teksti julkaistiin myös Kalevassa.

Nämä ajatukset tulivat mieleen juuri nyt, kun mm. uutisissa puhutaan deflaatiosta ja kerrotaan Savukosken Soklin hankkeen etenemisestä. Jeffery eli aikaansa edellä. Hän oli riippumaton asiantuntija. Kirjoitin em. kommentit pääpirteissään tätä Taloussanomien artikkelia kommentoidessani FB:ssa tänään 15.8.2015

Taloussanomat 14.8.2015: ”Suomen lisäksi monen muunkin maan inflaatio painui miinukselle. Suomen lisäksi inflaatio oli negatiivinen kymmenessä maassa. Koko euroalueen inflaatio pysyi kuitenkin plussalla.”

Yle 14.8.2015: Soklin teille esitetään lähes 40 miljoonaa.

Haaveenaani on kaksi asiaa:

  1. Käydä Lontoossa tapaamassa Jeffery Robertsin poikaa ja tytärtä heti kun projektitilanne sen sallii ja käydä kertomassa mitä Jeffery teki Suomen hyväksi. Luovuttaa samalla kuvakirja hänestä, josta tarvitsen sitä ennen toisen kopion.
  2. Pitää seminaari Jeffery Robertsin ajatuksia esille tuoden – periaatesopimus on tehty erään ex-kunnanjohtajan kanssa, tiettyihin päätöksiin kytkettynä – toivottavasti ne päätökset tukevat tätä ajatusta ja aikaa ja resursseja asialle löytyy.

Aiemmin Jeffery Robertsista sanottua RD Aluekehityksen julkaisuissa tai toimesta mm.

_

Jeffery Roberts ehdotti vuonna 1997-1998, että alkaisin hankkeemme Pomor Oy:n toimitusjohtajaksi. Projektin lukuisat paperit ovat yhä tallella. Sanoin, että jos alkuvaiheessa saan rahoitustukea julkiselta puolelta niin lähden. Yritimme siten, että suomalaiset pk-yritykset laittoivat 300 000 mk riihikuivaa ja haimme TE-keskuksesta 200 000 mk. Tähän malliin oli päädytty, koska valtionyhtiössä tehtiin Jefferyn mielestä politiikkaa, jota kautta ei voitu asioita edistää. Oli yritettävä pk-sektorin kautta. Päätöstä ei ole vieläkään tullut – tosin kaivosseminaarit ja muut pyörähtivät kohta käyntiin Lapissa, mutta australilaiset ja lontoolaiset yrittäjät pyörittivät päätään, kun tulivat kaukaa eikä myönteistä päätöstä tullut. Ainoastaan ns. jappastiin ja sanottiin, että ”kaivostuotanto on alkutuotantoa eikä kuulu tuettavien alojen piiriin”. Keskushallinto oli juuri laittanut sivuun ehkä asiaa ymmärtävän johtajan. Lopetin asian edistäminen, koska rahaa paloi.  Päätin sitä ennen vetää ekskursion hankkeeseen liittyen syksyllä 1998 Kuolan niemimaalle, ja lopettaa Aleksenterinkadun päässä olevassa Marskissa yms. kokousten isännöinnin, ja jättää mukana olleille isommille keskisuurille yrityksille pallo (suurin Mäntylä Minings Systems). Sitten tuli ruplan kriisi yms.

Ks. myös Pomor

HPIM1882

Dr Jeffery Roberts in Delphi interview in Hwitträsk, Kirkkonummi, Finland, year 2005.

Dia9

Picture by Dr Jeffery Roberts year 2009.

Dia8

Picture by Jeffery Roberts 2009. Tohtori Jeffery Roberts väitteli Finmarkin geologiasta ja tuli Suomeen ensi kerran polkupyörällä Norjasta Ivaloon.

Dia7 (2)

Jeffery Roberts talking in Kandalaksa, Murmansk Region year 1997. Tohtori Jeffery Roberts puhumassa Kantalahdessa Valkoisen Meren messut 97 yhteydessä järjestettävässä seminaarissa. Yrjö Myllylä koordinoi tapahtumaa RD Aluekehitys Oy:n nimissä Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalveluyksikön projektissa.

2007-04 Salla-Kirovsk-Apatiitti 11,120407 002

From left: Dr. Jeffery Roberts, Dr. Oleg Andreev, Dr. Urban Wråkberg, Dr.student Yrjö Myllylä year 2007 in Apatity.

2007-04 Apatiitti 120407 Jeffery Roberts

Dr. Jeffery Roberts speaking in Apatity year 2007.

.

2007 09 17,2007 Saariselkä etc 016 2007 09 17,2007 Saariselkä etc 013

img095 img142, käyntiortit, raj 2

img001 (2) img002 img206, Valkoisen Meren messut 96 img221, Valkoisen Meren messut 96 img098, Jeffery R raj img202, RD lippu, lastaus 96img204, Valkoisen Meren messut 96 rekan sinetöinti. Valkoisen Meren messut 97 avaaminen, rajimg104, Kantalahti 1997Dia7 (2)img278img101, Sallan raja-asema 1996, AARO TIILIKAINEN, MARS ETEENPÄIN, RAJA ON AUKI!img165, rajimg180M Raj ja editimg172 raj

Jeff&Ari2 keskiyön aurinko Murmanskissa toukokuussa 2005

HPIM0631 HPIM0630 HPIM0615 (2) Hpim0624, BP työntekijä ja satamakapt1204Jeff2007-04 Salla-Kirovsk-Apatiitti 11,120407 019syys 0910 074

Kategoria(t): 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI | Kommentoi

Suojattu: Hyvät ystävät, kiitos helmestä elämän helminauhaan!

Tämä sisältö on suojattu salasanalla. Syötä salasanasi näyttääksesi sisällön:

Kategoria(t): 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI | Syötä salasanasi lukeaksesi kommentteja.

Suojattu: Työkaverit, ystävät, sukulaiset…ajan virta venhettä vie…

Tämä sisältö on suojattu salasanalla. Syötä salasanasi näyttääksesi sisällön:

Kategoria(t): 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi | Avainsanat: , , , , , , , , , , , | Syötä salasanasi lukeaksesi kommentteja.

Mauri Myllylä (2015): Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi. Hiljainen tieto käyttöön.

Kirja on tilattavissa kustantajalta tai tekijältä hintaan 20 € kpl + postituskulut.

Tekijä Mauri Myllylä, mauri.myllyla@navico.fi. Kustantaja RD Aluekehitys Oy, info@aluekehitys.fi. Lisätietoja: Yrjö Myllylä p.  0500 450 578, Mauri Myllylä p. 040 502 3825.

Kirjan virallinen julkistamistilaisuus on 20.2.2015 Oulussa. Kirjaesittely myös kustantajan sivuilla.

Kirjan etukansi.

Kirjan etukansi.

.

Takakansi

Kirjan takakansi.

.

Kirjan esittely:

Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi. Takakansi ja etukansi. Tekstit 21.1.2015.

Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi kunnissa. Sisällön esittely. 21.1.2015.

Kirja sai Vuoden pyöräilyteko -palkinnon, uutisia aiheesta:

Tilaa nyt !

 

Kategoria(t): METODI | Avainsanat: , , , , , , , , | Kommentoi

Liikennementori Mauri Myllylä 80 vuotta

Liikennementori Mauri Myllylä täyttää 80 vuotta 8.3.2015. Onnittelut syntymäpäivän johdosta!

Lapsuus ja nuoruus sodan tunnelmissa

Mauri Myllylä syntyi 8.3.1935 ja vietti lapsuus- ja nuoruusvuotensa sodan kynnyksellä, sen aikana ja Suomen jälleenrakentamisen käynnistyessä.  Oulujoen Merikosken rakentamishanke laitettiin vireille juuri hänen syntymänsä aikoihin,  hän muistaa vielä kuohujen äänet. Hän syntyi 10 lapsiseen perheeseen kolmanneksi vanhimpana, vanhimpana poikana.  Syntymäkoti sijaitsi Oulun Tuirassa, Oulun ensimmäisen valoristeyksen tuntumassa. Äitinsä oli tullut Ouluun Hämeestä nykyisen Pälkäneen alueelta ja isä oli oululaisia.  Isoisä tuli Ouluun Pohjois-Pohjanmaalta jo vuosisadan vaihteessa aluksi Åströmin nahkatehtaalle töihin, sitten VR:n palvelukseen. Välissä Maurin isoisä kävi USA:ssa kaivoksilla töissä. Omat vanhempansa perheineen ehtivät asua useassa paikassa Oulussa, Tuiran lisäksi mm. Kiviniemessä osin sodan vuoksi,  ennen asettumistaan Raksilan puutalokaupunkialueelle. Äidin kotiseudulle Pälkäneelle sen Kukkian rannalle Luopioisiin yhteys on säilynyt kesänviettopaikkojen kautta hänellä ja kaikilla sisaruksillaan sekä heidän laajalla jälkipolvella tähän päivään asti – juuret ovat vahvasti myös Hämeessä ja sen luonnossa. Äidin syntymäkodista, pienestä yli 100 vuotiaasta mäkituvasta on pidetty huolta. Sen vanhan uunin rievää saatiin siellä kesäisin Siiri-äidin kuolemaan asti.

Oulussa Raksila oli hyvä valinta asuinpaikaksi myös sen vuoksi, että hänen Leevi-isänsä työskenteli läheisellä VR:n konepajalla työnjohtajana ja äiti ajoittain opettajana ja etenkin nuoruudessa ennen naimisiin menoa mm. Etelä-Pohjanmaalla Isossakyrössä- tosin hän antoi minulle vielä Oulussa Saksan preppaustunteja 1980-luvun paikkeilla yläasteen loppu/lukion alkuaikoina. Raksilan ratapihan  alikulkukäytävä tarjosi pommisuojan sodan pommituksissa. Yksi palopommi osui myös kotitaloon, Ratakatu 11:een, mutta jäi suutariksi, räjähdyspommi tuli aivan talon viereen.  Maurin sen aikaisen Raksilan elämästä voi saada hyvän käsityksen myös lukemalla sen aikaisen naapurin Paavo Rintalan Pojat kirjan. Raksilassa on yhä jäljellä tuon aikaisia puutaloja, mm. ystäväperhe, Maurin Hanna-täti perheineen muutti alueelle 1947 ja  vanhemmat ja Esko-poika asuivat  loppuun asti Puutarhakadulla. Oulussa mm. opettajana tunnettu ja kansanedustajanakin toiminut Hannan mies opetusneuvos Armas Leinonen kuoli 84 vuoden iässä vuonna 1985  ja hänen Hanna vaimonsa myöhemmin 100-vuotiaana. Sain viettää paljon tässä Raksilan kodissa aikaa vuosina 1980-84. Olin kuin ottopoika, joka samalla sain tehdä pieniä palveluksia, mitä nuori vasta isänsä autokoulussa ajokortin saanut saattoi tehdä. Lähdin jopa englanninkielen ylioppilaskokeisiin täältä Raksilan Puutarhakadulta. Täällä kertasimme mm. historiaa, joka oli isälleni elettyä elämää. Minullekin myös oman suvun historia ennen syntymääni lähti elämään 1800-luvun lopulle asti ensi kerran kunnolla näissä Raksilan keskusteluissa.

Leevi-isä komennettiin sodan jälkeen valvomaan mm. Torniojoen hävitetyn rautatiesillan uudelleen rakentamista. Siiri-äitinsä minulle kertoman mukaan tämä oli raskas ja haastava kokemus, joka jopa saattoi sairastuttaa hänet vakavasti. Leevi-vaari kuoli 196o-luvun alussa. Perheessä arvostettiin opiskelua ja koulutusta. Vaikka toimeentulo vaatii tarkkuutta ja luovuutta, opiskelu ei jäänyt rahasta kuitenkaan suoraan kiinni, kun motivaatio oli kohdallaan.  Saamansa ylioppilaslakin rahat liikennementori laittoi tiettävästi villapuseroon. Opintolainat järjestettiin niin, että vanhemmat antoivat vanhimmalle lainan, joka maksoi valmistuttuaan sen seuraavalle jne.

Mauri oli tehnyt ammatinvalinnan ja päässyt opiskelemaan Helsingin Teknilliseen korkeakouluun, joka sijaitsi tuolloin nykyisen Metropolia-ammattikorkeakoulun rakennuksessa Hietaniemen torin laidalla – rakennus tuli minullekin aikoinaan tutuksi, kun 1984 kävin siellä valmennuskursseilla. Hän opiskeli rakennustekniikkaa ja valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1959. Hän löysi myös puolison opiskeluaikoina, Helsingissä mm. psykologiaa pääaineenaan opiskelleen keskipohjanmaalaisen Pirkko Fiskaalin, nykyisen Myllylän. Hyvä arkkitehtuuri kiinnosti Mauri-isää ja nuori perhe muutti juuri valmistuneeseen puutarhakaupunki Tapiolaan Oravannahkatorille. Ensimmäinen työpaikka oli Tie- ja vesirakennushallituksen siltasuunnitteluosastolla. Vuoden tuolla työskenneltyä roskakorista kaivettiin työpaikkailmoitus, jonka vaimo oli nähnyt ja maininnut siitä. Oulun kaupunki etsi liikenneinsinööriä. Työpaikkaa haettiin. Haastatteluun kutsuttiin. Oli vain yksi kysymys: Onko alkoholi ongelma? Vastaus oli, että ei ole. Oliko vastaus oikea vai väärä, sitä ei tarina kerro, mutta hän tuli valituksi. Hakijoita oli  kaksi.

vIMG_0001 (24) 1968

Liikennementori, silloinen Oulun kaupungin liikenneinsinööri suunnittelupöydän ääressä Oulun kaupungintalolla vuonna 1967. Kuvan omistaja  Mauri Myllylä.

USA:stä lisäoppia Oulun kehittämiseen

Liikenneinsinöörin koulutusta ei tuolloin Suomessa ollut ja liikennementori haki stipendiä kansainväliseltä tiejärjestöltä IRF:ltä ja pääsi opiskelemaan USA:ssa Purduen yliopistoon West Lafayettessä Indianan osavaltiossa. Yliopisto oli sama, jossa oli opiskellut maailman ensimmäinen kuussakävelijä Neil Amstrong, joka vuonna 1969 astui kuun pinnalle ja sanoi: Tämä on pieni askel minulle, mutta suuri askel ihmiskunnalle. Ehtona liikennementorin virkavapaudelle oli, että hän palaa Oulun kaupungin liikenneinsinöörin tehtävään ja soveltaa oppejaan Oulussa. Vasta valmistunut syntymäkotini omakotitalo vuokrattiin kuuluisalla amerikkalaiselle konsulttitoimistolle Smith&Polvinen, joka laati sieltä käsin Oulun kaupungille ensimmäistä liikennetutkimusta ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Toimiston maksama vuokra auttoi 6-henkisen perheen selviytymistä USA:n arjessa, koska stipendillä yksistään se olisi ollut mahdotonta.

USA:ssa olo opetti, ei niinkään tuomaan sikäläisiä esimerkkejä tänne, vaan ajattelemaan. Tunnettuahan on, että USA:n korkeakoulussa ratkotaan käytännön ongelmia, annetaan työkaluja ajatteluun, kun taas Suomessa esimerkiksi insinööriopiskeluissa aloitetaan  teoriasta käytännön ongelmien ratkomisen sijaan. Palattuaan Suomeen hän toimikin koko virkauransa ajan tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston rakennustekniikan osaston kanssa oman alansa puitteissa ja oli säännöllinen luennoitsija opiskelijoille. Monet opiskelijat, jotka ovat sittemmin perustaneet omia suunnittelutoimistojaan tai vaikuttaneet muissa yhdyskuntasuunnittelun tehtävissä, ovat kiitelleet hänen vaikutusta. Esimerkiksi Oulun siltasuunnittelu saavutti kansainvälistä huomiota niin tieteen kuin yksityisten toimistojen osaamisen johdosta. Oulusta on viety paljon siltoja maailmalle. Sodan jälkeinen Pohjois-Suomen jälleenrakentaminen, yliopiston tiivis vuorovaikutus virkamiesten kanssa ”amerikan malliin” käytännön ongelmia ratkoen synnytti ainutlaatuisen osaamisen, josta luovuttiin opetusministeri Olli-Pekka Heinosen aikana vuoden 1996 selvitysmiestyöhön nojautuen. Perusteluissa lakkauttamiselle oli resurssien siirtäminen osaamiseen, joka tuolloin tarkoitti etenkin informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa. Luonnollisesti tällainen ymmärtämättömyys on harmittanut laajasti liikennementoria ja alan ihmisiä. Onneksi rakennustekniikan yksikkö on päätetty perustaa vuonna 2014 uudelleen. Onhan niin, että aina rakennetaan eikä vähäinen tarve ole saada Pohjois-Suomen kaivosten geo- ja pohjarakentamisen osaamista uudelleen haltuun tai katot ja rakenteet kestämään arktisia oloja.

IMG_0036 1968

Liikennementori perheensä kanssa vuonna 1968 New Yorkin Empire State Buildingissä. Vajaan vuoden mittaisella opiskelujaksolla ei paljoa liikuttu, mutta vuokra-autolla ja muulla tavoin päästiin käymään mm. pääkaupungissa Washingtonissa, Chicagossa ja Detroitissa New Yorkin lisäksi. Lapsesta autot korkeasta talosta katsottuna näyttivät leikkiautoilta. Kuva Mauri Myllylä.

Jäljet näkyvät Oulun kaupungin liikennejärjestelmässä

Varsinainen päätyö- ja vaikuttamisen kohde on ollut Oulun kapungin liikennejärjestelmän suunnittelu ja siihen vaikuttaminen. Liikennejärjestelmä on tärkeä avainsana ja se tarkoittaa eri liikennemuotoja ja niiden yhteensovittamista. Aika-ajoin Oulussa alkaen Smith&Polvisen suunnitelmasta on toteutettu laajoja liikennetutkimuksia, joiden pohjalta on pyritty muodostamaan tulevaisuuden liikennejärjestelmän, sen eri liikennemuotojen kehittämisen kuva. Smith&Polvisen autopainotteiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ei tyydytty, vaan alettiin ajattelemaan vahvemmin kevyn liikenteen ja myös joukkoliikenteen kehittämistarpeita. Liikennementori tulkitsi liikenneinsinöörin tehtävän edellyttävän Oulun kaupungin yleisen edun hakemista eikä tyytynyt vain siihen, mitä häneltä odotettiin. Hän haki yrittäjämäisesti ratkaisua siihen, mitä ihmiset tarvitsevat, vaikka eivät tiedä sitä tarvitsevansa. Samalla periaatteellahan mm. Steven Jobs on kehittänyt Apple-maailmaansa.

Hän toimi Oulun kaupungin liikenneinsinöörinä, liikennesuunnittelusta vastaavana ja lopuksi koko teknisestä sektorista vastaavana noin 30 vuotta vuodesta 1961 vuoteen 1999. Kaupunki kasvoi tuona aikana ja hän pystyi ohjaamaan sen kehitystä omalta osaltaan, tekisi mieli sanoa, toimimalla ”liikennepaimenena”. Kun Oulun liikennejärjestelmää katsoo esimerkiksi kartalla tai käytännössä, se on harvinaisen tasapainoinen, harmoninen myös visuaalisesti. Esimerkiksi päätieverkko muodostaa selkeän oloisen verkon, ei ”spaghettimakaronimaista” rakennetta, kuten useissa kaupungeissa, esimerkiki pääkaupunkiseudulla. Päätiet ovat myös jatkuvia, eivätkä lopu ”seinään”, kuten Smith&Polvisen suunnitelman pohjalta tehdyt Länsiväylä Ruoholahteen, Turunväylä Huopalahteen, Lahden moottoritie Sörnäisten tuntumaan. Näiden teidenhän oli tarkoitus jatkua yhdistyen toisiinsa, mutta se olisi edellyttänyt mm.  kantakaupungin purkua, johon herättiin kun moottoritiet olivat jo päätetty rakentaa nykyisille paikoille. Lisäksi nämäkin moottoritiet kulkevat kaupunkirakenteissa valtakunnassa vallalla olevan rinnakkaistieoppijärjestelmän mukaisesti – pääkaupunkiseutu maksaa kallista laskua liikennejärjestelmästään vielä pitkään, Oulu saa olla tähänastisesta järjen käytöstä ja sen myötä kustannustehokkaista ratkaisuista tyytyväinen vuosikymmeniksi, mistä on kiittäminen mm. liikennementoria.

Nykyaika tarvitsee henkilöautoja, mikä seikka on liikennementorin työssä otettu niin sanottuna tosiasiana. Toisaalta henkilöautolla on taipumus myös etäännyttää ihmisiä toisistaan ja luoda epäedullista yhdyskuntarakennetta, jopa näivettää keskustoja ja heikentää kaupunkien vetovoimaa ja imagoa. Oulun keskusta nähtiin kuitenkin kehittämisen arvoiseksi ja pysäköintitalojärjestelmän luominen ”keskustan kehälle” ja pääteilta yhteydet niihin oli osa kokonaisuutta, jotta Rotuaari ja keskusta saatiin synnytettyä ja  elämään.  Rotuaarin salaisuus on myös näkymättömissä ihmisten ja toimijoiden välisissä yhteistyörakenteissa. Aiheetta Mauria ei valittukaan Oulun ensimmäiseksi Rotuvaariksi vuonna 1987. Myös moottoritie on ainakin melkein välttämättömyys, ainakin kaksiajoratainen hyvä tie eritasoliittymineen Oulun kaupungin tyyppisellä alueella. Yksi keskustelun jatkuva ”jännite” onkin ollut valtion tielaitoksen päätieratkaisuiden yhteensovittaminen kokonaisuuteen. Nuoruudessani muistan keskustelut Kuusamontien rakentamisesta, joka olisi pitänyt saada linjata uusille urille, kuten nyt sen jatkoyhteys. Se saatiin kuitenkin pidettyä paikoillaan ja kehitettyä siinä – ei moottoritienä vaan tehokkaasti liikennettä välittävänä kaksiajorataisena väylänä. Jo Amerikasta hänellä jäi oppi mieleen, että moottoritien liikenteenvälityskyky ei nouse nopeutta nostamalla vaan on optimissaan ehkä jopa alle 80 km/tunnissa. Usein julkisuudessa on viitattu, että hän on suhtautunut kriittisesti jatkuville pyrkimyksille nostaa käytännössä pääasiassa kaupungin sisäistä liikennettä palvelevan Pohjantien ajonopeuksia. Nopeuksien nosto luo häiriötilanteita myös muuhun liikennejärjestelmän verkon osiin.

IMG_0032 1968

USA:ssa Liikennementorin esimerkkikuvassa vuodelta 1968 joenrannat on uhrattu osin moottoriteille. Oulussa on ajateltu työssä, mikä on Oululaisille parasta. Kuva Mauri Myllylä.

Myös joukkoliikenne on tärkeä osa kaupunkiliikennettä. Vasta vuonna 2014 heinäkuussa astui voimaan uusi joukkoliikennelaki, joka velvoittaa kaupunkeja ottamaan vastuun joukkoliikenteen järjestämisestä. Sitä ennen se on ollut yksityisten liikennöitsijöiden vastuulla. Mauri on kuitenkin ottanut tämänkin liikennemuodon kehittämisen työasianaan ja pyrkinyt yksityisten liikennöitsijöiden kanssa hakemaan uusia ratkaisuja mm. lippujärjestelmää kehittämällä. Osana tällaista syntyi mm. menestystuote oululaisen Buscomin toimesta. Buscomin rahastuslaitteet otettiin käyttöön myös pääkaupunkiseudulla, kun ne ensin otettiin käyttöön Lontoossa. Oululainen hitech-yhtiö siirtyi vuonna 2007 öljyllä ja muilla luonnonvaroilla rikastuneeseen norjalaisomistukseen.

Parhaiten liikennementori ja Oulun kaupunki tunnetaan sen kevyen liikenteen järjestelmästä

Parhaiten Mauri Myllylä ja Oulun liikennejärjestelmä tunnetaan kuitenkin sen hyvästä kevyen liikenteen järjestelmästä. Oulu valittiin helmikuussa 2013 maailman ensimmäisessä kansainvälisessä talvipyöräilykongressissa maailman parhaimmaksi talvipyöräilykaupungiksi. Tälläkin hetkellä maaliskuussa Oulussa on polkupyörä- ja kävelymatkojen osuus todennäköisesti suurempi kuin monissa muissa kaupungeissa kesähelteillä. Opiskelukaupunki ja nuori väestö tai kaupungin tasaisuus ei yksin selitä tätä. Liekö Purduen yliopiston vaikutusta, josta on lähetetty ensimmäinen kävelijä kuuhun, vai minkä, mutta hänen vaikutuksensa kevyen liikenteen kehittämiseksi on kiistaton. Siinä yksi keskeinen oppi on se, että keyvyen liikenteen järjestelmä pitää nähdä oman erillisenä ja itsenäisenä liikennejärjestelmänä, joka kohtaa muut liikennemuodot, kuten joukkoliikenteen, autoliikenteen yms. harkitusti. Muualla Suomessa vallitsee pitkälti oppi, että kevyen liikenteen järjestelmä on osa muuta liikennejärjestelmää. Tämä tarkoittaa, että kevyen liikenteen väylät rakennetaan pitkälti pääteiden viereen, jolloin ne ovat usein epämiellyttäviä, talvella pahimmillaan melkein mahdottomia käyttää tehokkaasti, kun pääteiltä heitetään lunta niiden päälle. Oulussa sen sijaan on muodostettu verkkovisio, jossa on kevyen liikenteen runkoväylät ja siihen liittyvät eritasoiset väylät autoliikenteen tapaan. Väylästö ylittää tai alittaa päätieväylästöä ja hyödyntää tarvittaessa myös hiljaisia ja hidasliikenteisiä asuntokatuja ja muita teitä. Kevyen liikenteen talvikunnossapito on priorisoitu korkealle.

.

”Kevyen liikenteen väylä” jatkuu toimistotaloihin sisälle. Kuvassa Medipoliksen toimistorakennus Oulun Kontinkankaalla. Talossa toimii mm. noin 160 yhdyskuntasuunnittelijaa työllistävä Ramboll Finland, Oulun yksikkö. Kuva YMy.

Liikennementori on ollut aina aktiivinen osallistuja oman alan kotimaisissa ja kansainvälisissä konferensseissa. Usein hän on ollut niissä esitelmöitsijänä jakamassa kokemuksia ja oppimassa uutta. Ulkomaan konferenssimatkat ja muut matkat ovat muutoinkin palvelleet erityisesti oppimista, hyviin käytäntöihin tututustuminen kameran kanssa on ollut elämäntapa jo noin 60 vuotta. Viime vuosina juuri mm. kevyen liikenteen edistäminen on aiheuttanut paljon luennointipyyntöjä. Hän on myös ollut aktiivinen kirjoittaja alan lehdissä. Edelleen hänen pöydältään löytää uusimmat numerot mm. Kunnallistekniikka, Liikenne, Tie- ja Liikenne, Kunnallislehdestä yms. ammattijulkaisuista ja hyvinkin niissä saattaa olla hänen puheenvuoroja, haastatteluita tai muuta hänen työhönsä suoraan liittyvää edelleen. Hän on ajatellut, että vaikuttaminen tapahtuu myös sanalla, niin puhumalla kuin kirjoittamalla esimerkin lisäksi. Yksi vaikuttamisen paikka on ollut kirjoittamistehtävät myös alan ohjesääntöihin ja lakeihin. Lakiteksteissä tulee olla tarkkana.  Muuten hänen kirjoittamistaan saattaa aika ajoin luonnehtia se, että hän ei anna suoraa vastausta kysymykseen vaan haluaa laittaa lukijan, joskus kuulijan, ajattelemaan. Tämä on ehkä vastoin väitelleelle annettua ohjetta, jossa pitää pyrkiä yksiselitteisyyteen, monitulkintaisuuden sijaan yksitulkintaisuuteen ja selkeyteen.  Sallittakoon tämä hänelle, tulokset puhuvat puolestaan. Vai pitäisikö tieteellisen tekstinkin tavoitteita tarkistaa?

Eläkkeelle jäätyä alkoi uusi työuran vaihe, mentorointi

Jäätyään vuonna 1998 eläkkeelle Oulun kaupungin teknisestä palvelukeskuksesta , ajattelin ehdottaa hänelle, että hänen kannattaisi koota ajatuksensa yhteen kirjaksi ja hyödyntää esitelmämateriaalinsa siinä työssä. Hän olikin joskus vuosia aiemmin todennut ääneen, että näistä saisi vaikka kirjan. Päätin tukea tätä ajatusta, kun aika tuli kypsäksi. Siinä auttoi omistamani yritys RD Aluekehitys Oy ja sen silloiset toimeksiannot. Perustimme tiimin, joka alkoi kehittelemään ajatusta RD Aluekehitys Oy:n tukemana, kokouksia pidettiin Espoossa Tapiolan ja Espoonlahden rakentaneen Asuntosäätiön tiloissa, jonka vuokralaisena RD Aluekehitys toimi. Keskeinen henkilö, jonka RD Aluekehitys Oy välitti tarpeeseen oli sen viestintäkonsultti Ossi Luoma. Kirjahanke saatiin käsikirjoitusasteelle ja siihen saatiin kustantajaksi ja loppuusaattajaksi Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Oulun tiepiiri. Vuonna 2000 ilmestyneen kirjan nimi on Katu, Koulu ja Kaupunki – Yhdyskuntasuunnittelua ihmisen näkökulmasta.

Kirjan jälkeen häntä kutsuttiin vuonna 2003 mentorointitehtäviin Tieliikelaitokseen (nykyinen Destia) ja edelleen liikenne- ja viestintäministeriön projektiin, jolle annettiin nimi Jaloin. Monivuotisen projektin tehtävä oli edistää kevyen liikenteen asemaa Suomessa. Hankkeeseen kuului pilottikaupunkeja ja alueita, esimerkiksi hyvin tuntemani Salo, jossa hankkeen vaikutukset ja opit on nähtävillä mm. Salo-Strömman kanava -polkupyöräreitillä. Osittain tämän hankkeen vaikutuksia on aivan viime aikoina huomioita saanut liikenneministeriössä  kehitelty uusi kevyen liikenteen hyötykustannusten laskentakaava, joka osoittaa esimerkiksi Helsingissä kevyen liikenteen kehittämisen hyötykustannussuhteen olevan yllättävän korkea, kun hyvinvointivaikutukset ovat mukana. Hyöty on jopa niin suuri että yksi euro kevyen liikenteen oloihin tuottaa kahdeksan takaisin. Moottoriteitä ja muita suuria tiehankkeita tai ratahankkeita toteutetaan, kun suhde on 1, joskus jopa alle, kun suuri paino on ihmisen ajan arvolla.

Jäätyään pois seitsemän vuoden jälkeen Tieliikelaitoksen mentoritehtävistä, hän siirtyi uuden perustettavan Navico-yhtiön vähemmistöosakkaaksi ja mentoritehtäviin. Sopimuksen mukaan mentoreilla oli mahdollisuus työskennellä osakkaana yhtiössä viiden vuoden ajan, jonka jälkeen osakkeista oli luovuttava. Tässä yhteydessä tarjosin mahdollisuutta alkaa koota mentorivaiheen ajatuksia ns. blogialustalle. Perustimme vuonne 2012 Liikennementori-blogin. Blogialustalle tuotiin kahden-kolmen vuoden aikana kokemuksia mentoritoiminnasta kunnes vuoden 2014 alussa päätettiin lähteä kokoamaan niistä kirja, joka keskittyy erityisesti kevyen liikenteen teemaan. Vaikutuksensa kirjahankkeelle oli myös sillä, että ajastusten ja kirjallisen materiaalin kysyntä oli kasvanut myös vuonna 2013 pidetyn kansainvälisen talvipyöräilykongressin johdosta. Uusi 128-sivuinen kirja Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi – Hiljainen tieto käyttöön valmistui painosta 31.1.2015 ja esiteltiin julkisuudessa 20.2. Pyhän Luukkaan kappelissa. Kirja sai Oulun Polkupyöräilijät ry:n Vuoden pyöräilyteko-palkinnon 15.2.2015. Kirja ilmestyi RD Aluekehitys Oy:n virallisena kustanteena, joskin käytännössä liikennementorin rahoituksen ja kirjanmyyntitulojen avulla.

Oulun Polkupyöräiljät OUPO Ry lahjoitti Oulun parhaimman polkupyöräreitin värikollaasin. Taitelija on tunnettu oullainen sarjakuvataiteilija Xxxx Xxxxx (Nimi lisätään myöhemmin).

Oulun Polkupyöräiljät OUPO Ry lahjoitti Oulun parhaimman polkupyöräreitin värikollaasin. Taitelija on tunnettu oululainen sarjakuvataiteilija Xxxx Xxxxx (Nimi lisätään myöhemmin). Kuva YMy.

Liikennementoria on ohjannut vastuun- ja velvollisuudentunto, kuten hänen sodan ajan kokeneen sukupolven toimintaa yleisemminkin. Mielestäni tällainen asenne johtaa siihen, että siinä tehtävässä, minkä on eteensä saanut, ihminen vakavoituu ja lähtee etsimään ”totuutta” ja yhteistä hyvää. Tällainen paneutuminen ehkä auttaa näkemyksen syntymistä, jota tarvitaan johtajuudessa ja  jotta voidaan rakentaa edellä kuvattu kokonaisuus. Työn varjopuolia on se, että kritiikki on ajoittain kovaa niiltä, jotka ajattelevat muita asioita töikseen ja katsovat vain liikennejärjestelmän yhtä näkökulmaa kerrallaan. Sen rinnalle on tarvittu myös kannustusta ja uskoa asiansa oikeellisuuteen.

Mauri Myllylän saavutukset eivät ole vain näkyviä aikaansaannoksia vaan myös kultturellisia, henkisiä. Jos pystyy vaikuttamaan kulttuuriin, siihen mitä ihmiset pitävät itsestään selvänä, muuttamaan heidän asenteitaan ja käyttäytymistään, on vaikuttanut enemmän kuin se, joka on saanut omilla toimillaan jotakin näkyvää aikaiseksi ilman tätä vaikutusta. Ehkä viime kädessä voidaan sanoa, että tärkeintä ei ole liikennementorinkaan elämäntyössä ollut se, mitä näkyvää hän on saanut aikaiseksi – vaikka sekin on erittäin tärkeää – tärkeämpää on se, miten hän on vaikuttanut muihin ihmisiin työelämän yhteyksissä.  Kokemukseni mukaan vaikutus on ollut merkityksellinen ja palaute  vaikutuksesta positiivinen.  Vaikutus on ehkä suurimmillaan Oulussa, jossa alueella on edelleen paljon alan yksityistä osaamista, joka vie tätä muualle Suomeen ja myös kansainväliseen tarpeeseen, vientiin. Vaikutus näkyy ja tuntuu myös koko Suomessa ja alan muissakin toimistoissa.

Yhdyskuntasuunnittelua ei voida tehdä vain yhden ryhmän näkökulmasta vaan intressit on sovitettava yhteen. Viime aikoina hän on korostanut nykyisiin vaikeisiin yhteiskunnan taloudellisiin aikoihin viitaten, että yhteinen hyvä toteutuu nytkin vain, jos olemme valmiita tinkimään omista eduistamme. Hänen työtänsä on ohjannut lause: Ajatelkaa sen kaupungin parasta, missä asutte. Kun se menestyy, tekin menestytte.  Tämän ikiaikaisen viisauden sovelluksena voidaan pitää myös John F Kennedyn virkaanastujaispuhetta vuonna 1961 – samana vuonna kuin Mauri Myllylä astui liikenneinsinöörin virkaan –  jossa hän sanoi Älkää kysykö, mitä maanne voi tehdä teidän puolestanne – kysykää mitä te voitte tehdä maanne puolesta.  Tai ehkä jopa liikennementorin Purduen yliopiston kasvatti Neil Amstrong sovelsi tätä astuessaan ensimmäisenä ihmisenä kävelemään kuun pinnalle toukokuussa 1969: Tämä on pieni askel minulle, mutta suuri askel ihmiskunnalle.  Ehkä näihin kiteytyy oppia meille kaikille Liikennementorin 80-vuotisesta elämästä, vaikka toimisimme itse kukin muulla elämän alueella. Asioita on laitettu alkuun, tietä avattu. Nyt on meidän muiden opittava ottamaan  vastuuta yhteiseksi hyväksi.

Onnea vielä kerran ja paljon iloisia ja terveitä päiviä toivottaen

Yrjö Myllylä

RD Aluekehitys Oy

Liikennementori-blogisivuston tukija

Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi – Hiljainen tieto käyttöön kustantajan  edustaja

Ks. myös Kalevan syntymäpäivähaastattelu 8.3.2015

Kaleva 8.3.2015,  Mauri Myllylä 80 v haastattelu: Liikenneasiat liikuttavat vielä eläkkeelläkin

Kategoria(t): 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 7. Logistiikka ja yhteydet, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , | Kommentoi

”Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi -Hiljainen tieto käyttöön” teoksen esittely

vaikuttaminen, kansi, edit, cc Mauri M.

”Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi kunnissa. Hiljainen tieto käyttöön.” Teos julkistetaan 20.2.2015. Kirjaa voi ennakkotilata kirjan tekijältä Liikennementorilta tai  kustantajalta. Kirjan painokulut pyritään rahoittamaan kirjan myyntituloilla. Kustantajalta kirjaa saa 25 €:n hintaan + postituskulut. Painos on rajallinen. Kuva: Mauri Myllylä

Ks. kirjan esittely Liikennementorin sivustolta.

Teoksen esittely

Työurani toinen jakso päättyi vuonna 2012. Kirja on omakohtaista kerrontaa tältä ajalta ja muistoja menneistä. Kirjoittamaan ryhtyminen ja sen kustannuksista vastaaminen ovat oma valintani. Lukija voi puolestaan vapaasti valita kirjan lukukohteen oman mielenkiintonsa mukaisesti.

Työni taustalla on julkisen hallinnon palvelua ja päätöksenteon valmistelua sekä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Toimin vuosina 1960 – 1961 siltasuunnittelijana TVH:ssa, vuosina 1961 – 1998 Oulun kaupungin palveluksessa rakennusviraston liikennesuunnittelijana, liikennesuunnitteluosaston päällikkönä ja Teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelut -toimialan päällikkönä. Vuosina 1999 – 2006 olin asiantuntijana ja mentorina Tieliikelaitoksen Konsultoinnissa ja vuodet 2007 – 2012 konsulttitoimisto Navico Oy:n palveluksessa vastaavissa tehtävissä. Toiminta vuosina 2001 – 2004 koordinaattorina liikenne- ja viestintäministeriön kevyen liikenteen Jaloin -hankkeessa loi mahdollisuuden perehtyä asioihin valtion hallinnossa. Kirjassa kerrotaan, miten näissä tehtävissä 50 vuoden aikana on voinut vaikuttaa kevyen liikenteen hyväksi.

Kävely ja pyöräily eivät ole irrallisia ilmiöitä vaan kytkeytyvät muuhun elämään. Liikennepoliittisessa tarkastelussa on kaikkia liikennemuotoja ja liikenneympäristöä käsiteltävä kokonaisuutena. Tähän kirjaan on kuvattu kävelykadun ja pysäköinnin järjestämistä esimerkkeinä näistä riippuvuussuhteista. Viime vuosina liikennehallinnossa käyttöön otettu luonnehdinta älykkäästä tai viisaasta liikkumisesta tarkoittaen sanonnoilla vaikkapa autoliikennettä tai kevyttä liikennettä, ei kerro koko totuutta. Siitä puuttuu ainakin tunneäly.

Olen halunnut vaikuttaa yhdyskuntasuunnitteluun kestävää kehitystä, hyvää ympäristöä sekä eettisiä arvoja painottamalla. Tämä julkaisu ja sitä edeltänyt varsinaisen työuran ajalta tehty kirja Katu, koulu ja kaupunki 2000 sekä liikennementorin blogi liikennementori.wordpress.com ovat osa tätä työtä.

Sisällysluettelo kuvaa 127-sivuisen kirjan aihepiirejä. Ne on kirjoitettu varsinaisen työelämän jälkeisenä mentoriaikana, mutta taustalla ovat myös kokemukset Oulun kaupungin palveluksessa. Kirjan aihepiirit koskettavat julkisia viranomaisia, yhdyskuntasuunnittelun yrityksiä tai muita tahoja. Asiat koskevat eniten kotikaupunkiani Oulua ja yleisesti vastaavia kuntia muualla Suomessa. Oulun kevyen liikenteen järjestelmä omaa kansainvälistä arvoa ja tunnettuutta. Kirjan kääntäminen englanniksi on suunnitteilla. Kirja on pehmeäkantinen liimasidottu osaksi mustavalkoinen ja osaksi värikuvin toteutuva kooltaan 21×25 cm.  Kuvien määrä on 72 kpl. Niitä täydentävät reunapalstan erilaiset kommentit ja kevennykset. Kaksi edellistä kirjaani tein samalla sapluunalla.

Teoksen sisältö

  • Tunneälyä liikenteeseen
  • Liikennepolitiikkaa Suomessa. Uutta ajattelua liikennepolitiikkaan. Arktinen ulottuvuus liikennepoliittisessa selonteossa. Liikenteen muutostrendit arktisella alueella. Kohti käyvä puhe
  • Hiljainen tieto käyttöön. Mentorina tieliikelaitoksen konsultoinnissa. Koordinaattorina ministeriössä. Mentorina Navico Oy:ssä. Neuvonantajana yksityisessä elämässä. Hiljainen tieto sai Nobel-palkinnon. Asiat selkokielelle
  • Hyvän kaupungin tuntomerkkejä. Liikennejärjestelmä kaupungin menestystekijänä. Ajatuksen tynkiä . Hyviä vaalilupauksia. Oulu on hyvä paikka asua. Oulun pääteiden historian alkulehdiltä. Oulun liikenteen tavoitejutut 1974. Lapsen luovuutta ja kestävää elvytystä
  • Oulun pysäköintitalon historiaa. Oulun Pysäköintitalo Oy 20 vuotta
  • Oulun Rotuaarin synty. Rotuaari jalostettu katutila
  • Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi. Vaikuttaminen kunnassa. Avainhenkilö paikallaan. Näkemys ja visio kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä. Oulun pyöräilyn ensietapit. Jukka Helkaman kiitospuheenvuoro. Jalankulun turvallisuusvuosi 2013. Ensimmäinen talvipyöräilykongressi 2013. Ilonpilkahduksia talvipyöräilykongressista.. Kehumatta paras
  • Liikenne ja elämän arvot. Syyllisyys ja vastuullisuus. Ihmisen kuolevaisuus. Lasten tiedon äärellä. Toistemme arvostaminen. Kotisairaalan liikenne. Kohteliaisuus ongelmana. Risuja ja ruusuja elomme poluilla. Hyttystie uudistuu. Kaduilla tapahtuu. Syystunnelma

Oulussa 21.1.2015

Mauri Myllylä
Oulu
040 5023825
sähköposti:

mauri.myllyla@navico.fi

Kansilehdistä:

Mauri Myllylä

Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi.
Hiljainen tieto käyttöön

Takakannen teksti

Kirja on Mauri Myllylän tilitys 50 vuoden työuran tärkeästä osa-alueesta. Se on tarinaa, miten erilaisista tehtävistä käsin on voinut vaikuttaa kevyen liikenteen hyväksi ja millaisia reaktioita se on synnyttänyt. Kokemusten kirjaaminen historiaksi on avuksi työtä jatkaville sekä kaikille yhdyskunnan suunnittelusta kiinnostuneille.

Vaikuttamista on kuvattu kirjallisesti. Itse työkin on ollut sanallista, sen tulokset muuttuneet näkyviksi asteittain ja tulleet hyväksytyiksi ajan saatossa. Kuvat ja kuvatekstit tukevat valintaa ja näyttävät myös yhteistyöosapuolten merkityksen. Kirjan palstoilla jatketaan keskustelua, joka kuvaa asioiden monikerroksisuutta ja erilaisia arvovalintoja.

Mauri Myllylä on tehnyt elämäntyönsä Oulun kaupungin liikennesuunnittelusta ja sittemmin koko kuntatekniikasta vastaavana henkilönä. Hän on jatkanut opintojaan Suomessa ja USA:ssa ja toiminut opettajana Oulun yliopistossa ja koulutustilaisuuksissa kotimaassa ja ulkomailla. Kirja on syntynyt työuran jälkeisen 15 vuoden mentoritoiminnan aikana. Työurien pidentämisestä puhutaan ja kiistellään. Kirja välittää hiljaista tietoa ajankohtaisesta asiasta.

Etukannen sisäpuolen sisältö

Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi

Hiljainen tieto käyttöön

Teksti © Mauri Myllylä, Yrjö Myllylä

Omat kuvat © Mauri Myllylä, Yrjö Myllylä

Muiden kuvien omistus on merkitty kuvan alle

Taitto Mauri Myllylä

Kannen suunnittelu Sarita Myllylä

Kansikuvassa oleva Korkeasaaren silta, suunnittelija Ins.tsto Juola ja Rantakokko Ky

ISBN 978-952-99539-4-3

Kustantaja RD Aluekehitys Oy

Kirjapaino Popa, Voudintie 4, 90400 Oulu 2014

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 7. Logistiikka ja yhteydet, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , , , , , , , , | Kommentoi

Julkaisuja ja referenssejä 2014

YTT Yrjö Myllylän vuonna 2014 valmistuneita / julkaistuja referenssejä.  Ajankohtaista on esim. referensseihin liittyvät koulutustilaisuudet, tietoiskut ja sovellusmahdollisuuksien pohdinta. Ota yhteyttä teemoihin liittyvissä yhteistyötarpeissa, p.  0500 450 578, yrjo.myllyla@aluekehitys.fi:

RD Delfoi Akatemiassa RD Aluekehityksen Delfoi-osaaminen siirretään tilaajatahojen osaamispääomaksi.

RD Delfoi Akatemiassa RD Aluekehityksen Delfoi-osaaminen siirretään tilaajatahojen osaamispääomaksi. Sivusto avattiin vuonna 2014.

JULKAISUT JA PAINETUT ARTIKKELIT

  1. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Resarch. Springler. Accepted to publish 9.12.2014. Link to article.
  2. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute,  Oulu University of Applied Sciences. VTT. <http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0> <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/12/10/smarctic-hankkeen-loppuraportti-on-ilmestynyt-tekesin-strateginen-avaus-johti-arktiset-meret-ohjelmaan/>
  3. Myllylä, Yrjö (2014). Venäjällä on Euroopassa kolme strategista käytävää. Kaleva, Alakerta, 24.3.2014.
  4. Myllylä, Yrjö (2014). Venäjä pyrkii Merelle. Savon Sanomat, Maanantaivieras, 10.3.2014.
  5. Myllylä, Yrjö (2014). Venäjällä on Euroopassa kolme strategista käytävää. Kainuun Sanomat, Tiistaivieras, 11.3.2014.
  6. Myllylä, Yrjö (2015). Arktinen öljyntorjunnan osaamiskeskus Perämerelle. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 3.1.2015 (hyväksytty 2014).

KOULUTUSTILAISUUDET JA MATERIAALIT

  1. Myllylä, Yrjö (2014). Arktisen alueen mahdollisuudet Pohjois-Suomelle. Esitelmä päätösseminaarissa: Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille –projekti, Oulu 26.11.2014. Tilaajana Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus. Lisätietoa ja ohjelma tästä.
  2. Myllylä, Yrjö (2014).  Pohjoisen, arktisen alueen, työmarkkinoiden näkymät. Esitelmä seminaarissa: Ohjauksen ja työmarkkinatietouden seminaari, 7.11.2014, Oulu. Tilaaja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus/ Osuma-projekti. Katso koko ohjelma  tästä. Esitelmä PP Ely, Ohjaus- ja työmarkkinatietous, 7.11.2014, 2.0,YMy..
  3. Myllylä, Yrjö (2014). Arktisen toimintaympäristön trendit – motivointi päivän töihin. Esitelmä SMARCTIC-lopputyöpajassa 9.9.2014 Oulussa.  Hanke liittyi TEKESin strategisen avauksen SMARCTIC-hankkeen lopputyöpajaan. Pajassa käsiteltiin 1,5-2 vuotisen hankkeen loppurapporttia ja tarkennettiin sen sisältöä ryhmätyömenetelmin. Lisätietoa SMARCTIC-hankkeesta.
  4. Myllylä, Yrjö (2014). Karl Wilkman, ent. Jalaistus (1844-1914), syntyisin Lopelta: muurari, rakennusurakoitsija Helsingissä, tehtaan ja kartanon omistaja, Espoon suomenkielisen kansakoulun perustaja. Johdanto/avausesitelmä Lopen päivän juhlassa sunnuntaina 3.8.2014.
  5. Myllylä, Yrjö (2014). Suomi ja arktisen toimintaympäristön vahvat ennakoivat trendit. Esitelmä ylemmän päällystön koulutustilaisuudessa 22.5.2014. Tilaajana Maanpuolutuskorkeakoulu, 22.5.2015.
  6. Myllylä, Yrjö (2014). Vahvat ennakoivat trendit ja ympäristöalan mahdollisuudet Luoteis-Venäjällä ja arktisilla alueilla  Esitelmä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla  15.4.2014. Kohderyhmänä ympäristöalan kansainvälistymisestä kiinnostuneet yritysten edustajat. Tilaajana Aalto University Executive Education Oy.
  7. Myllylä, Yrjö (2014). Arktinen ulottuvuus ja offshore. Esitelmä Porin yliopistokeskuksessa 20.3.2014. Industria Oy:n tilaama koulutus.
  8. Myllylä, Yrjö (2014). Arktinen osaaminen – avain kasvuun.  Esitelmä ”Arktisesta arkista” seminaarissa Lappeenrannassa 12.2.2014. Järjestäjinä Wirma Lappeenranta Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Osaamiskeskusohjelma. Lisätietoja ja esitelmät löydät tämän linkin kautta.

VALMISTUNEET OHJATUT OPINNÄYTETYÖT

MUUT, LEHDISTÖTIEDOTTEET YMS.

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Arktinen meriteknologiaosaaminen nostaa jo Suomea kasvuun

Arktinen meriteknologiaosaaminen nostaa jo Suomea kasvuun. Aiheen tiimoilta oli seminaari Oulussa 26.11.2014. Lisätietoa linkissä.

Myllylä esitteli, että hänen näkemyksensä Suomen strategista arktisessa teknologiassa on toiminut Ukrainan kriisinlinkin aikana myös Venäjän suuntaan.

Yrjö Myllylän vuodesta 2006 esillä pitämä strategia suhteessa Venäjään näyttää toimineen myös Ukrainen kriisin aikana toistaiseksi jopa niin, että vuodesta 2014 voisi tulla arktisen meriteknologian suurin tilausvuosi suoraan ja välillisesti Venäjältä tähän mennessä. Kuva Oulusta aihetta käsittelevästä seminaaris 26.11.2014. Kuvan ottaja Reijo Kivelä Industria Oy:stä.

.

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Suomen visio?: ”Kansakunta ilman suuntaa näivettyy”

.

.

Mikä on Suomen (elinkeinopoliittinen) visio? Vieraskirjassani lukee 1-2 vuoden takaa tämä kirjoitus: ”Suomen Visio: Kansakunta ilman suuntaa (visiota) näivettyy.” Lauseen alla  näyttäisi lukevan sana  ”Mannerheim”. En tiedä onko Mannerheim näin sanonut, mutta tietäen tuon lauseen kirjoittaneen vieraan perehtyneisyyden sotamarsalkka Mannerheimin ajatteluun, uskoisin että hän tuon ajatuksen olisi voinut sanoakin. Olkoon tämän johdantona seuraavalle johdannolle, joka yrittää herättää Suomea ottamaan kiinni visiosta, tehtävästästään, suunnasta kansojen joukossa – etenkin elinkeinonäkökulmaa painottaen – muistaen, että toimiva talous lähtee maantieteestä, arvoista, kulttuurista, sosiaalisista suhteista yms. enemmän kuin esimerkiksi talousviisaiden ykkösammun arvailusta, mikä on työttömyysaste 1/2 vuoden kuluttua tai erilaisten etenkin tuontitavarana tuotujen kyseenalaisten teorioiden ja yksipuolisten näkökulmien soveltamisesta ns. ylhäältä alaspäin mallilla Suomeen. Tälläinen vaihtoehtoinen visio, jota kohti kulkemalla voisi selvitä, on esitetty linkissä tekstin jälkeen. Sen jokaisen sanan olen valmis avaamaan toimeksiannoissa ja muissa suhteissa.  Ja ennen muuta olemme valmiita toimeksiannoissa prosessoimaan ja jalkauttamaan oikeaoppisesti Suomen yhteistä visiota, kuten olemme tehneetkin yksittäisillä alueilla  EU:n parhaimmaksi arvioitua ennakointikäytäntöä soveltaen.

Teijon alueella toimii Meri-Teijo Golf. Kuvassa sotavetaraani-golfareiden kivi. Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009.

Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009 Salon Meri-Teijossa. Yksi golfaaja entinen naapurimme Tauno Palva Oulusta. Vastuu tulevista kierroksista on nuoremmilla.

Kirjoitin FB:ssa 30.10.2014 (johdanto lopussa olevalle linkille, jossa visio):

  • Isolle osalle suomalaisista maksetaan siitä, että he ehdottelevat ja ovat onnistuneetkin ehdotusten toteuttamisessa lakkauttaa alkutuotantoa kuten kaivostoimintaa ja metsätaloutta sekä niitä palvelevia telakoita – luonnonvararikkaassa harvaan asutussa Suomessa.
  • Isolle osalle maksetaan siitä, että he tekevät kaikkensa sen eteen että alueelliset klusterit hajoitettaisiin ja kansainvälistetään kilpailukykyiset verkostot taivaan tuuliin.
  • Isolle osalle maksetaan siitä, että he ostavat junat ja laivat Italiasta veronmaksajien piikkiin – viimeksi joulukuussa 2013 VR:ltä historian suurin tilaus ulos.
  • Virkamiehistölle keskushallinnossa maksetaan siitä, että se jatkuvasti tuottaa kilpailua ja yrittäjyyttä estävää lainsäädäntöä, lex nokiaa, joukkoliikennelakia, ajokorttilakia…
  • Lähes kaikille maksetaan siitä, että siirtyvät asioiden tekemisestä osaamistasolle, mitä vähemmän suorittavan työn ammattilaisia ja työnjohtajia, sen parempi Suomelle ja sen selviytymiselle, kertoohan tilastot korkeakoulettujien valvojien ja tarkastajien ym. palkan olevan suurempi kuin veroja maksavien yrittäjien ja työntekijöiden.
  • Valtakunnan keskeisimmille elinkeinokehittäjille maksetaan siitä, että he jakavat yritysten verorahat julkisille organisaatioille tai yrityksille, jotteivät yksityiset yritykset vahingossakaan hyötyisi – tämä periaate vaikuttaisi olevan kuin lakiin kirjattu.
  • Satoja miljoonia vuodessa maksetaan osaamisyhteiskuntaan siirtyneelle kansanosalle siitä, että he ideoivat julkisrahoitteisissa ideariihissä julkispainotteisten toimijoiden kanssa mitä mieleen tulee. Tuloksia edelleen rahoitetaan piloteiksi ja koekappalekiksi. Busineksen etenemisen suurimmaksi pullonkaulaksi todetaan riskirajhoitus – sitä löytyy edelleen julkisesta kassasta vaikka velaksi, koska t&k pelastaa Suomen.
  • Alati laajenevalle joukolle maksetaan siitä, että he valvovat niitä, jotka yrittävät ja tuottavat valvojien ja sakottajienkin palkkatulot.
  • Viisaimmille maksetaan siitä, että he sanovat yhteskuntamme siirtyneen palvelu-, jälkiteolliseen ja digitaaliseen vaiheeseen, jossa Ict, kauppa, rakentaminen, terveys, hoiva-ala, sosiaaliala ovat varsinaiset työllistäjät ilman alkutuotantoa ja teollisuutta, visioissa ”palveluyhteiskunta irtaantuu itsenäiseksi teollisuudesta”.
  • Vahingossakaan julkinen valta ja sen edustajat eivät osallistu yrittäjän esittämään lähes varmasti lisää työpaikkoja synnyttävään toimeen, jonka mahdollisuuden hän on havainnut markkinoilla.
  • Lopuksi suurimmat rahat annetaan niille, jotka uskaltavat sanoa toiset irti työpaikoistaan.
  • Samalla talouspoliittisen ohjelman logiikalla ajetaan Suomi turvallisuuspoliittiseen kriisiin arvostelemalla suurvaltanaapurin logiikkaa ja länsinaapurin kummallista taipumusta keskustella ja ajatella ennen asioista päättämistä.
  • Tämä arktisessa asuva kansa tunnetaan myös hölmöläisten tarinoista että sen kääntöpuolesta suomalaisesta sisusta, kun itse tai vieras on ajanut kansan koviin olosuhteisiin.  Lienee jatkossakin kovat olot varsinaisena opettajana em. toimimattomien uskomusten sijaan.   Jälleen on vastattava kysymykseen:
  • MUTTA MILLÄ SUOM ELÄÄ? MIKÄ ON SUOMEN ELINKEINOPOLIITTINEN VISIO?:
Tervasoutu Suomussalmen itärajalta Juntusrannalta Kiantajärvelle, kohti Oulua. Olemme samassa veneessä.

Tervasoutu Suomussalmen itärajalta Juntusrannalta Kiantajärvelle, kohti Oulua. Olemme samassa veneessä. Kansakunta ja ihmiset, jotka kunnioittavat edellisten sukupolven työtä, menestyvät.

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Täydennyskoulutusta tarjolla: Uusi luento- ja work shop -konsepti tukee innovaatioita, luo opiskelijalle henkilökohtaisen vision valitussa teemassa ja rohkaisee toimimaan

Kouluttaja YTT Yrjö Myllylä piti 15.4.2014 koulutustilaisuuden Aalto University Executive Education Oy:n tilauksesta. Tilaisuuden toteutuksen suunnittelu ja toteutus olivat  innovatiivisia. Kyseessä oli  uusi koulutustuote, joka toimii, kun tilaaja haluaa 1 päivän lähiopetuspäivän (ks. mm. 1/2-2 h:n tuote-esimerkkejä tästä.) Tämä artikkeli on alunperin julkaistu 22.4.2014.

.
Kouluttaja työssään.

Uutta oli mm. vahvojen ennakoivien trendien (Strong Prospective Trend, SPT) käyttö koulutuksessa sekä luento-osuudessa että work shop osuudessa. Work shop -osuus toteutettiin lisäksi hyödyntäen sekä SPT-käsitettä että metodologisesti tulevaisuusverstasta. Täydennyskoulutussuunnittelijoita pyydetään huomioimaan uusi koulutuskonsepti, johon perinteisesti kuuluu lisäksi pyrkimys kannustavuuteen ja toimintaanKonsepti sopii mm. seuraaviin teemoihin, joihin kouluttaja on  käytettävissä jatkossakin (linkeissä referenssi- tai muuta havainnemateriaalia):

Lisätietoja

Myös pikatoimeksiannot voivat sopia hyvin ohjelmaan. Koulutuksen yleisiä periaatteita mm. tässä linkissä.

Tuore Aalto-esimerkki

Aalto University Executive Education Oy:n tilaus:

  • 15.4.2014  päivän luento Aalto-yliopistossa work shopeineen.
  • Koulutus liittyi kurssiin Ympäristöyritysten kansainvälistymiskoulutus
  • Esitelmän ja work shopin  nimi oli Vahvat ennakoivat trendit ja ympäristöalan mahdollisuudetLuoteis-Venäjällä ja arktisilla alueilla.  Esitelmän ja work shopin malli sopii yhtä hyvin hyvinvointi, kuin energia- ja ympäristöalalle tai muuhun valittuun teemaan ja opiskelijan kannalta tärkeään ilmiöön.

Suosittelijana kouluttajaksi toimi Aalto-yliopiston yrittäjyyden professori Arto Lahti, jonka kanssa olemme keskustelleet, kehitelleet ja pitäneet Pohjoisen ulottuvuuden teeman alla seminaareja ja muuta toimintaa.

  •  Work shop rakennettiin yhdistäen SMARCTIC-hankkeen – jossa kouluttaja on ollut strategisessa roolissa –  ja mm. Arktisen meriteknologian tulevaisuusverstaan elementtejä/asetelmia – joka on kokonaisvastuullisesti kouluttajan RD Aluekehityksen nimissä toteuttama projekti (www.amtuusimaa.net ). Work shop on saanut virikkeitä tulevaisuudentutkimuksen tulevaisuusverstasmetodista ja em. hankkeista, jotka on toteutettu mm. kehittämispäällikkö Olli Hietasen ja tutkimusjohtaja Jari Kaivo-ojan kanssa yhteystoteutuksissa vuosina 2011-2013 Myllylän koordinoimissa hankkeissa.
  • Verstasryhmillä oli lähtöteemat ”Rakentaminen, rakennettu ympäristö ja liikenne” sekä ”Energian tuotanto ja jakelu”. Teemoittelussa ja ryhmäytymisessä oli huomioitu edustajien taustaorganisaatiot.  Molemmat ryhmät päätyivät kehittämään samaa Älykkyyttä hyödyntävää lopputuotetta,. miettien asiakkaita ja toteuttajia.
  • Po. verstasmetodisovellus on innovatiivinen ja tuottaa jossakin määrin ennalta arvaamattoman tuloksen sekä sen toteuttamisen ja edistämisen strategian myös henkilökohtaisella tasolla, koulutuksen teemasta riippumatta. Henkilökohtaisen vision selkiinnyttämistä ja henkistä rohkaisua kouluttaja pitääkin  usein myös koulutuksen tavoitteena tuoreen uskottavan asiatiedon lisäksi.

 

.

Ohjelma, Arktinen ulottuvuus ja Offshore 20.3.2014. Industria Oy.

Ohjelma, Arktinen ulottuvuus ja Offshore 20.3.2014. Industria Oy. Arktisen keskuksen tiedote.

.

.

Tulossa lähiaikoina, mm. Maanpuolustuskorkeakoulu.

Toivottavasti pääsemme yhteistyössä toteuttamaan koulutusta ja suunnittelemaan koulutusohjelmia  myös kanssanne!

Ks.  vuoden 2014  tärkeimmät tilatut koulutustilaisuudet tästä:

  • Lappeenrannen teknillinen korkeakoulu / Wirma Lappeenranta Oy,
  • Porin yliopistokeskus / Industria Oy,
  • Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu / Aalto EE Oy,
  • Maanpuolutuskorkeakoulu
  • Loppi-seura / Lopen kunta
  • Oulun yliopisto, VTT, OAMK / SMARCTIC-hanke (tulevaisuusverstas toteuttu 2013 ja loppu work shop tulossa 2014 syksyllä)

Huomioi linkissä myös mm. seuraavat 2013 tilaisuudet

  • Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry
  • Helsinki Climate Forum: Arctic Urgency
  • Valtakunnallinen Yrittäjän päivä Kuusamossa
  • Asiantuntijoiden valinta ja tiedon käyttö yhteiskuntaa kehitettäessä, Otavan Opiston Osuukunta / Otavan opisto, Mäntyharju
  • Hitsaustekniikan ajankohtaispäivät, Raahe
  • Pohjoisen kaivosliikenteen tulevaisuus, Helsinki

Yhteistyöterveisin

_____________________________

Yrjö Myllylä, YTT

Erikoistutkija, Toimitusjohtaja,

RD Aluekehitys Oy

Meriusva 5

FI-02320 Espoo

www.rdaluekehitys.net

Tel: + 358 500 450 578

_____________________________

AMT-ennakointi: www.amtuusimaa.net

Blogi: https://yrjomyllyla.wordpress.com

Asiantuntijapalvelut Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kautta sovittaessa

(esiintyminen myös yliopisto taustaorganisaationa sovittaessa mahdollista)

In english: https://yrjomyllyla.wordpress.com/category/in-english/

·  Suosituimmat artikkelit & sivut, RD Aluekehitys Oy

·  Suosituimmat artikkelit & sivut, Yrjö Myllylä

·  Suosituimmat artikkelit & sivut, Arktinen meriteknologia

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Lopen päivän 3.8.2014 teemana loppilaislähtöinen Karl Wilkman ja hänen kaksi poikaansa

Loppi-seuran tiedote (AK) – Julkaisuvapaa 23.7.2014:

WILKMANIT – LOPELTA LÄHTÖISIN

Uutta tietoa tehtailija- ja sotilassuvusta

KarlWilkmanEKk0037010

Karl Wilkman vuonna 1912. Loppilaislähtöinen Karl Wilkman toimi mm. Helsingin rakentajana rakentaen Kämpin ja monta muuta tunnettua rakennusta. Myöhemmin hän vaikutti Espossa mm. Espoon ensimmäisenä tiilitehtailijana. Kuvan lähde: Espoon kaupunginmuseo. Julkaistu Espoon kaupunginmuseon luvalla. Kuvan käytän lupa annettu vain Lopen päivän 3.8.2014 tiedottamista varten.

Lopen päivän juhlassa sunnuntaina 3.8.2014 keskitytään Wilkmanin sukuun. Suku on lähtöisin Lopelta. Suku toimi merkittävällä tavalla tiiliteollisuuden perustajana Espoossa sekä sotilaina eri puolilla Eurooppaa ja maatamme. Päivä aloitetaan perinteisesti messulla sekä kukkatervehdyksillä sankarihaudalla ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen patsaalla. Juhla alkaa Loppi-salissa kello 13.00.

Karl Wilkman (1844-1914) syntyi Jalaistuksen talossa. Nyt Jalaistuksen tila tunnetaan parhaiten Mikkolan Suoramyynnistä. Wilkman-suvun juuret ovat Lopella alunperin Lopenkylän Pietilässä. Karl hankki muurarin taidot ja alkoi urakoida isoja rakennuksia, muassa Kämpin hotellirakennuksen Helsingissä. Hän muutti perheineen Espoon Kauklahteen vuonna 1886, jossa hän oli hankkinut Åminnen kartanon. Samana vuonna hän perusti Kauklahteen tiilitehtaan.

Tiilitehdas kasvatti alueen väestöä; suomenkielisen väestön osuus kasvoi 1870-luvulla lähes kaksinkertaiseksi – joka viides kauklahtelainen puhui suomea. Karl Wilkman tarjosi monen sen ajan tehtailijan tapaan sekä työtä että huolenpitoa. Wilkman perusti vuonna 1891 pitäjän ensimmäisen suomenkielisen kansakoulun, kymmenkunta vuotta ennen kun kunta otti kouluasian hoitoonsa. Wilkman toimi myös saarnamiehenä. Espoon ensimmäinen työväenyhdistys perustettiin Kallvikissa vuonna 1902, tehtaan tuomaa sekin.

Karl Wilkmanin pojat, sotilasveljekset

KUVA 19.1.Vilkama_Karl_Fredrik_kenrm_1180-92H, Sotavalokuvam

Jalkaväenkenraali Karl Wilkama. Wilkama toimi Suomen ensimmäisenä rauhanajan sotaväenpäällikkönä vuosina 1918-26. Kuvan lähde: Sotavalo-kuvamuseo / Myllylä 2007.

124/56 H repro

Eversti Oskari Vilkama. Hän toimi Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n Henkikaartin henkivartiorakuunaryk-mentissä.                                                    Kuvan lähde: Sotavalokuvamuseo / Myllylä 2007, ks. ao. julk.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Karl Fredrik Wilkman (1876-1947) tunnetaan paremmin myöhemmällä nimellä Wilkama. Hänen uransa alkoi Suomen kadettikoulussa. Tehtäviä oli jo ennen I maailmansotaa ja maailmasodassa hän toimi muun muassa Galitsiassa. Suomen vapaussodassa hän komensi muun muassa Jämsän ryhmää. Taisteluihin hän osallistui Länkipohjassa, Tampereella ja Viipurissa.

Suomen senaatti nimitti 31.5.1918 Karlin Suomen tasavallan joukkojen ylipäälliköksi. Joukkojen vahvuus oli tuolloin noin 100 000 miestä. Karl toimi Suomen sotaväen päällikkönä vuoteen 1926. Viime sotiin hän osallistui toimien ylipäällikön käytössä.

Oskar Alfred Wilkman, myöhemmin Vilkama (1880-1951) hankki sotilaan taidot Suomen kadettikoulussa ja Nikolajevin ratsuväenkoulussa Pietarissa. Hän toimi Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n Henkikaartin henkivartiorakuunarykmentissä. Sotilaan tehtävien ohella hän oli huippu-urheilija. Miekkailussa hän saavutti Venäjän armeijan mestaruuden. Olympialaissa Oskar otteli Suomen tunnusten alla, Tukholmassa 1912 ja Antwerpenissä 1920.

Suomalaisten upseerien tapaan Oskar osallistui vapaussotaan. Hän jatkoi vuodesta 1919 alkaen Uudenmaan rakuunarykmentin komentajana liki kymmenen vuotta. Hän jäi eläkkeelle armeijasta vuonna 1936.

Lopen päivän juhlassa Wilkmanien vaiheita selostavat Kari Keskinen, Katri Lahdenpää, Yrjö Myllylä ja Terttu Pietilä. Juhlan musiikista vastaavat Seppo Lankinen ja Lopen mieslaulajat. Mieslaulajia johtaa Petri Lindberg. AK

__

Kuvateksti – tiedosto KarlWilkmanEKk0037010

Karl Wilkman, Jalaistuksessa syntynyt, vuonna 1912. Kuva Espoon kaupunginmuseon kokoelmista.

__

Ks. koko Lopen päivän 2014 ja edeltävän päivän ohjelma tästä.

Ks. myös

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , , , , , , , , | Kommentoi

Blogisivustolla vierailijat maittain

Sivustolla vierailijat maittain alla olevassa kuvassa

Vierailijat maittain 26.6.2014  YMy

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

.

Vierailijat maittain 26.6.2014 YMy (pdf)

 

Kategoria(t): 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI | Kommentoi

Kenneth Rosenlundin näyttely Inkoossa 29.3.-19.4.2014

Info 24.6.2014: Kenneth Rosenlundin näyttälyitä kesällä: NAUVO: 14.6.-17.8.2014 Lintujen kesä, Nauvo, www.majatalomartta.com, ORIVESI: 19.6..3.8. www.leporannantaidekeskus.net, INKOO: 30.8.-21.9.2014, www.karaija.com

___

Suosittelen  retkikohteeksi Inkoon Galleria Karajaa. Kenneth Rosenlundim taidenäyttely avataan tänään sunnuntaina 30.3.2014  Tutuistuimme taiteilijaan aikoinaan Inkoossa asuessamme.  Hänellä oli  tuolloin niin ikään taidenäyttely Karajassa.  Hänet tunnetaan erityisesti  lintumaalarina kaiketi jo vähintään 2. sukupolvessa. Hän kuuluu mielestäni sarjaan Wrightin veljekset. Sain kutsun päivän avajaisiin, josta kiitos Kenneth Rosenlundille. Avajaiset jälkeen  jo tänään näyttely on varmasti kaikille avoin. Se oli yleisölle avoin jo eilen lauantaina. Alla olevassa linkissä on info näyttelystä:

http://menoinfo.fi/inkoo/nayttelyt/kenneth-rosenlund/269808

Kuva: Retkikohde, suosittelen.

Tässä on Kennet Rosenlundin  suositeltava sivusto:

http://personal.inet.fi/koti/retki/kr/kr_avaus.html

Galleria Karajanin ylläpitäjän sivustolla on esittely Kenneth Rosenlundista mm. vuoden 2012 näyttelyn yhteydessä, ks. tästä ”Lähikuvassa taitelija Kenneth Rosenlund”.

___  ___   ___

Aluekehityksen webbisivuilla on lause jo noin kymmenen vuoden takaa:

”Närpiö – osaamisen keskittämistä, verkostoitumista ja yrittämistä – esimerkkinmä lintumaalari Kenneth Rosenlund”

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/07_asiakkaat_ja_linkit/04_linkit?C:D=623966&selres=623966

Närpiössä lienee nytkin Suomen pienimmät työttömyysluvut ja suurimmat maahanmuuttoluvut – tulee mieleen mm. Norja. Voisiko sieltä oppia jotakin enemmänkin? Kannattaa käydä haastamassa taiteilijaa ja tekemässä taidekauppaa samalla! Seinällä oleva Kenneth Rosenlundin taianomaiset taulut (tämä tulee mieleenkin etenkin kuvan kutsukortin taideteoksesta) varmaan saa elämään Närpiön menestyksen kulttuurin omassakin elämässä ja yhteisössä.

Kuva: Kun käy Inkoossa lintumaalari Kenneth Rosenlundin näyttelyssä, voi bongata Suomen arktiset monitoimimurtajat Fennican tai Nordican, jos osaa bongata oikeasta paikasta. Niitä valmistetaan tietttävästi siellä ensi kesän vaativiin hommiin Jäämerellä. Kuvassa Arctia Shippingin Otso ja uusi kelluva pääkonttori, avajaiskutsusta. Kelluvan konttorin pohjaosia tehtiin Salon Meri-Teijon Western Shipyardin telakalla, tiettävästi.

Kun käy Inkoossa lintumaalari Kenneth Rosenlundin näyttelyssä, voi kenties bongata kaukaa lintukiikarilla Suomen arktisen monitoimimurtajan Fennican tai Nordican, jos osaa bongata oikeasta paikasta. Valmistautuminen vaativiin hommiin Jäämerellä käynnissä. Kuvassa Arctia Shippingin Otso ja uusi kelluva pääkonttori. Konttori avattiin virallisesti loppukesästä 2013. Kiitos saamastani avajaiskutsusta 2013! Kelluvan jään kestävän konttorin pohjaosia tehtiin Salon Meri-Teijon Western Shipyardin telakalla, tiettävästi. AS:n asiantuntijioihin luotiin kontakteja mm. RD Aluekehityksen Uudenmaan ely:n tilauksesta toteuttamassa hankkeessa ”Arktisen meriteknologian ennakointi”.

Po. bongattavat laivat pääsivät vasta viime vuosina Jäämerelle ylös hommiin, joihin ne alunperin on tehty. Aiemmin ne ovat olleet kesäaikana tietojeni mukaan lähinnä sulan veden alueella. RD Aluekehitys puolestaan teki vuonna 2008 aloitteen Ulkoministeriölle ja yrityksille, kuten Arctia Shippingin edeltäjälle Finnstashipille, markkinointiyhteistyöstä (ks. tarkemmin tästä). Auttaisikohan närpiöläinen yrittäjyyshenki Suomea eteenpäin? Eräs yrittäjäkollega otti yhteyttä ja ehdotti valtiotakin mukaan arktisen laivastomme kehittämihankkeeseen, jolla Suomen velkaa voitaisiin todennäköisesti lyhentää ja saataisiin rahaa pyörimään Suomen talouteen.

Asioiden edistämisessä Suomessa avuksi voi olla niin närpiöläinen yrittäjyyshenki, jota voi nyt hakea Inkoon Galleria Karajasta 19.4. asti kuin RD Aluekehityksen tai sen yrittäjän sovellukset. Nämä ovat asiakaspalautteen perusteella uutta toimintaa synnyttäviä ja mm. EU:n komission/YK:n ILOn mukaan EU:n parasta osaamista.

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut | Avainsanat: , | Kommentoi

Savon Sanomat, Maanantaivieras 10.3.2014: ”Venäjä pyrkii merelle”

Myllylä, Yrjö (2014). Venäjä pyrkii Merelle. Savon Sanomat, Maanantaivieras 10.3.2014.

Artikkeli Savon Sanomissa: ”Venäjä pyrkii merelle”, ks. Savon Sanomat

Savon Sanomat  Maanantaivieras 10.3.2014

Savon Sanomat Maanantaivieras 10.3.2014

Artikkelissa lopussa todetaan Venäjän maantieteen ja käytävien esittelemisen jälkeen energiakysymyksen ja kaasun olevan yksi Ukrainan kriisin keskeisiä syitä ja samalla osa ratkaisua:

”Korkea kaasun hinta onkin ollut yksi kansannousun todellisia syitä. Ukrainaan pitäisi tukea nesteytetyn maakaasun jakelujärjestelmän kehittämistä samaan tapaan kuin nyt tehdään Suomessa. Tämä tuo joustavuutta Ukrainan talouteen, kun se voi hankkia vaihtoehtoisesti myös nesteytettyä maakaasua (LNG) ja tarvittaessa myös muualta kuin Venäjältä.

Ukrainan tilanne vakautuu ajan myötä, kun Venäjä saa kehitettyä omaa LNG-tuotantoaan. Myös uusi kuljetusreitti Koillisväylän kautta Eurooppaan ja Aasiaan vähentää Venäjän paineita.

Venäläisen Gazpromin ilmoituksen mukaan vuonna 2015 valmistuu Ukrainan ohittava South Stream -kaasuputki Bulgarian kautta Italiaan ja keskiseen Eurooppaan. Baltian ohittavan Nord Stream -kaasuputken tavoin se vakauttaa tilannetta ja vähentää Venäjän intressejä Ukrainassa. Näitä jakeluverkostoinvestointeja voimme olla koko Euroopan vakauden nimissä edesauttamassa.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori, yhteiskuntamaantieteilijä ja tulevaisuuksientutkija.”

Koko artikkeli ao. Savon Sanomien linkissä

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/venaja-pyrkii-merelle/1781698

Ks. lisää

.

Venäjä on maailman suurin valtio. Sille tärkeimmällä Euroopan puolella sillä on kolme tärkeää kuljetuskäytävää. Koillisväylän merkitys kasvaa pohjoisten luonnonvarojen viennissä Eurooppaan ja Aasiaan..

 

.

Ks. myös

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Venäjällä on Euroopassa kolme strategista käytävää kansainvälisille markkinoille: Mustameri-Ukraina, Suomenlahti-Itämeri ja Murmansk-Jäämeri

FB-keskustelua 1.3.2014
.
Tässä vielä kartta, joka osoittaa Venäjän Euroopan gateway-pisteet samalla kartalla. Venäjän elämä ja toiminnot (ihmiset ja infra) ovat Euroopassa, vaikka kaasun ja öljyn sekä muiden mineraalien keskeiset lähteet ovatkin Siperiassa Aasian puolella, joten yhtäkkiä Aasian suunnan painopistettä kokonaisuudessa ei saada nousemaan, mutta aikaa myöten. Näistä reiteistä Venäjä on täysin riippuvainen. Karkeasti ottaen heitän mutuna, joka on lähellä totuutta, että Venäjän öljystä ja kaasusta, jota se vie, n. 80 % menee Eurooppaan. Mustameri ja Suomenlahti-Itämeri samassa luokassa mm. öljyssä, Murmansk-Jäämeri nousemassa. Kaasuputkistossa Ukraina on erittäin tärkeä väylä Eurooppaan ja tämä on syytä huomata. Pohjoisen kaasureittejä vasta valmistellaan LNG-investointien myötä. Venäjä vie tuottamastaan kaasustaan päivittämättömien tietojen perusteella mutuna reilut 1/3, öljystä 2/3. Nyt vasta saatiin Suomenlahteen oma Nordstream-kaasuputki ja Ukrainan ohittavat Southstream ja muut mahdolliset uudet putket ottavat aikansa valmistua. Öljyä kulkee etenkin juuri Mustanmeren ja Suomenlahden-Itämeren kautta suuria määriä, kulkeehan näiden reittien kautta pääasiassa maailman suurimman öljyntuottajamaan Venäjän öljy.
.
.

Venäjälle elintärkeät logistiset vaihtoehdot ovat rajatut. Kartta auttaa ymmärtämään myös Ukrainan kriisiä.

Kartta osoittaa, että Venäjällä on kolme pistettä Euroopan suunnalla, mistä se voi käydä sille välttämätöntä kansainvälistä kauppaa: Mustanmeren suunta, Suomenlahden suunta ja Murmansk/Jäämeren suunta. Vain Murmanskin alue on ympärivuoden sula Luoteis-Venäjän suunnalla. Koillisväylän merkitys on ennen muuta Venäjän ulkomaankaupan väylä. (Ilmastonmuutosjutut ovat osin spekulaatiota mitä tulee Jäämeren nopeaan sulamiseen kesäaikana ja mullistuksiin sitä kautta logistiikassa,  tarvittaisiin  asiantuntijoita arvioimaan tämän tekijän tulevaisuutta  hämmentämisen tai todellisuudesta/evidenssistä irrotettujen spekulaatioiden sijaan.) Maailman suurin valtio Venäjä ei luonnollisestikaan voi sallia, että sen ulkomaankauppa estetään näillä mainituilla reiteillä Koillisväylä mukaanlukien.
.
On tehtävä politiikkaa, joka mahdollistaa Venäjän kansainvälisen kaupan. Jos jokin maa on logistisella reitillä, on mietittävä onko viisaampaa yrittää tehdä yhteistyötä ja hyötyä molemminpuolisesti tilanteesta vai olla huonoissa väleissä ja estää kaupanteko. Suomellakin on kokemusta tästä ja tällä hetkellä koemme, että on meidän taloudellinen etu, jos satamia tarvitsee myös naapuri. Konkreettisina hankkeina Ukrainan kehittämiseksi voisi ottaa esim. LNG-terminaalit ja jakelulujärjestelmä EU:n ja kv-siemenrahalla niin, että Ukrainalle jää niissä jonkinlainen määräävä rooli, vähintään merkittävä osakkuus. Kriisin taustalla on yhtäältä energia ja sen jatkuva hinnan nousu ja energiankuljetusreitit.
.
Kilpailukykyinen energian hinta tarvitsee Ukrainassa hyvien Venäjä-välien lisäksi ns. toimivia markkinoita, joiustavuutta. LNG toisi hintakilpailukykyä kaasuun ja samalla mahdollistaisi myös muita toimittajia kuin Venäjä.
.

.

  • Ks. Venäjän Luoteis-Venäjän kaasu- ja öljyputkiston runkoputkistokuva ao. raportista, joka osoittaa, että Ukrainan rooli on keskeinen (kartan kuva ulottuu juuri ja juuri Ukrainan pohjoisosiin) s. 18.

Lisätietoa LNG:stä

Ks. em. pohjalta tuotettu Tiistaivieras-artikkeli Kainuun Sanomiin:

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen rahastusjärjestelmä syntyi virkamiehen ja yrittäjien vapaaehtoisen yhteistyön tuloksena Oulussa

FB-seinäkirjoitus 18.2.2014:

”Markkinat hoitaa”, ”virkamies ei voi muuta kuin luoda  edellytyksiä”, ”valtio ei voi yrittää” uskomme ja tulkitsemme mantrat mieluusti niin, että voisimme  paeta vastuutamme virkamiehinä tai kansalaisina tai ainakin niin, että emme hyödynnä meille annettuja mahdollisuuksia? Mutta miten tämä jokaiselle pääkaupunkiseutulaiselle tuttu rahastuslaite syntyi? Se syntyi Oulussa virkamiehen ja yrittäjien yhteistyönä – virkamiehen rooli oli kriittinen.

WP_012471

Buscom-rahastuslaite Kauklahti-Helsinki -junassa 2014. Laite- ja järjestelmä kehitettiin Oulussa virkamiehen, liikennöitsijä Koskinjat Oy:n ja teknologiayritys Buscom Oy:n edustajien tiivillä yhteistyöllä. Lontoossa käyttöönoton jälkjeen se kelpasi myös paakaupunkiseudun rahastusjärjestelmäksi. Buscom myytiin Norjaan vuonna 2007. Virkamiehellä ei olisi ollut mitään lain mukaista velvoitetta osallistua projektiin, mutta vastuuntunto, ei ohjesääntö, velvoitti hyödyntämään mahdollisuudet vaikuttaa yhteiseksi hyväksi.

Mikään laki ei yhteistyöhön velvoittanut edes yksityisen paikallisliikennöitsijän kanssa puhumattakaan teknologiayrityksen kanssa. (Vasta nyt olemme saaneet kuntia velvoittavan joukkoliikennelain, joka velvoittaa kuntia järjestämään ja kilpailuttamaan joukkoliikenteen.)  Väitteeni mukaan avaimet Suomen kasvuun ovat jatkossakin tavallisella virkamiehellä ja julkisen sektorin työntekijöillä ja heidän kyvyssään yritysyhteistyöhön ei vain ulkomaisilta yrityksiltä hankintoja (kuten VR vetureita Siemensiltä) tehden vaan innovatiivisia tilauksia aivan pieniltä yrityksiltä tehden ja niiden osaamista samalla kehittäen (kuten po. Buscom-case). Löytyykö henkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia riskinottajia virkamiehistöstä ja muualta ja luoda Suomeen uutta osaamista ja yritystoimintaa? Tämä ratkaisee ”pelin”.

Esimerkkivirkamiehen vaikutukset Suomen taloudelliseen kilpailukykyyn, työpaikkoihin ja hyvinvointiin. Virkamiehenä toimineen Mauri Myllylän työ on osoittautunut myös elinkeinoelämän kannalta tärkeäksi. Työtä on tehty yhteistyössä yritysten kanssa synnyttäen alalle uutta liiketoimintaa täysin tyhjästä. Syntyneistä yrityksistä useat, oikeastaan kaikki tässä mainitut, ovat kyenneet kansainväliseen vientiin: Suunnittelukortes Oy, Suunnittelukolmio Oy, Liidea Oy, Buscom Oy , Navico Oy. Matkailualalla usea yritys on hyötynyt yhdyskuntasuunnittelun osaamisesta Oulussa tai syntynyt sen vaikutuksesta. Hänen 50-vuotispäivänään kaupunginjohdon ja alueen keskeisten tukkukauppojen edustajien onnittelupuheissa kiitettiin työn taloudellisia hyötyjä alueen elinkeinoelämälle erityisesti logistiikan kustannussäästöjen vuoksi. Tämä on tärkeää Suomessa, missä logistiikan kustannukset ovat kilpailijamaita suuremmat. Osaamisella on yhteys myös 1980-luvulla syntyneeseen ”hitech Oulu -ilmiöön”. Hänen kaupungin edustajana, yksityisen Koskilinjat Oy:n  paikallisliikennöitsijän ja Buscom Oy yhteistyönä kehitettiin joukkoliikennevälineiden rahastuslaite, joka Lontoossa käyttöönoton jälkeen kelpasi käyttöön myös pääkaupunkiseudulle.

(Koskilinjat on myyty ja fuusioitu,  yrittäjäsuku jatkaa alalla OuBus-nimellä – Oulussa siis ei ole ollut eikä ole nytkään kunnallista bussiyhtiötä. Kunnan ja virkamiehen yhteistyö on aiemmin perustunut vapaaehtoisuuteen, nykyisin myös joukkoliikennelaki velvoittaa kuntia tekemään jotakin, tahto on kuitenkin tärkeintä tämänkin esimerkin mukaan.)

  • Ks. lisää ko. virkamiehen arvoista ja lähtökohdista, jotka on laajemminkin sovellettavissa, hänen blogistaan.

Joitakin vuosia sitten Buscom myytiin luonnonvaroillaan ja siihen liittyvällä osaamisella rikastuneille norjalaisille. Tällä hetkellä norjalaiset rahastavat pääkaupunkiseutua omia luonnonvaroja hyvään hintaan myymisen lisäksi tällä oululaisinnovaatiolla, joka syntyi alunperin virkamies-yrittäjä vapaaehtoistyhteistyössä yhteiseksi hyväksi.  IT-viikon artikkeli yrityksen myynnistä:

Katso myös virkamiehen rooli pysäköintitalobusineksessä. Riskiä on siis otettu ja tulosta tullut, tavoite on ollut tärkein, yhteinen hyvä:

Näkemykset ja virkamiehen yrittäjyys public-private -hengessä tuotti keskeisesti myös maailman parhaimman talvipyöräilykaupungin:

Nokiaakin monet käyttivät ”rahastuslaitteena”. Nokian syntyä voidaan myös tarkastella yrittäjyyden ja public-private -kumppanuuden kautta:

Mitä seuraa, kun virkamiehen tai kenen tahansa yrittäjyys eli vastuunotto lakkaa, ”vastuu siityy markkinoille”,  ja samalla erilaisten toiminnan valvojien määrä kasvaa?

___

Buscom on ollut mukana myös seuraavissa RD-sovelluksissa kokeneena kansainvälistyjänä ja asiantuntijana:

Teosten johtopäätökset olisivat arvokkaita edelleen mm. TEAM-Finlandin näkökulmasta, koska perustimme Delfoi-paneelimme kansainvälistymisen kokeneisiin pk-yrityksiin ja vertasimme tuloksia mm. julkisen sektorin toimijoiden kansainvälistymispalveluiden edustajiin (pitkälti nyk. TEAM-Finland-toimijat). Kysy lisätietoja!

Ks. myös

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Timo P. Kiviaho, kansainvälistämisemme edelläkävijä: ”Suomalaisen Joulupukin suosio Kiinassa kasvaa kohisten”

.

Timo P. Kiviaho lähdössä tapamaan pääministeri Jyrki Kataista Turkuun ja varautuu luovuttamaan hänelle Yrjö Myllylän kirjoittaman Arktisen meriteknologian ennakointi-raportin. Katso raportin luovutuskuva.

Timo P. Kiviaho kansainvälistämisemme edelläkävijä.  Nokian tehtaiden ja verkostojen ylösajosta Aasiassa osaltaan vastannut Timo P. Kiviaho tunnetaan yhä enemmän myös suomalaisen Joulupukin lähettämisestä ”Suomen suurlähettilääksi” Kiinaan!  Tämä on merkittävä ansio, joka on näkynyt Suomessa mm. lisääntyvinä kauppoina ja kiinalaisturistien määrän kasvuna. Timon tekemä työ ansaitsee tulla hyvin huomioiduksi.

Katso kuvat – Joulupukki Kiinassa

Timo P. Kiviahon ja hänen yhteistyökumppaniensa ideoinnista ja toimesta Joulupukin ympärille kehitetty ajatus konkretisoitui Kiinan Mohessa vuodesta 2010 alkaen, jolloin Joulupukki aloitti  työnsä. ”Joulupukin ympärillä toiminnot Kiinassa kasvavat kuin pullataikina ja alueelle on rakentumassa Joulupukin kaupunki kuin Las Vegas aikoinaan USA:ssa. Kaupungin keskuksena on suomalainen Joulupukki!”, kertoo Timo P. Kiviaho. Joulupukki on ”Suomen suurlähettiläs”, hyvän tahdon lähettiläs, suomalaisen viennin edistäjä. Kiinalaiset tietävät, että Joulupukki tulee Suomesta ja ovat siksikin hyvin kiinnostuneita Suomesta. Sen suosia kasvaa nyt kohisten. Kiinassa ei ole aiemmin ollut vastaavaa  joulupukkia ja siihen liittyvää kulttuuria.

Kiviahon Joulupukki-esimerkki osoittaa, miten konkreettiset asiat alkavat ideoista ja muuttuvat vain peräänantamattoman sitkeyden avulla työtä tekemällä, asioita ja ihmisiä yhdistämällä, konkreettiseksi leiväksi ja hyvinvoinniksi laajoille piireille.  Joulupukki myös työllistää suomalaisia konkreettisella tavalla: Helsingin Sanomien 5.11.2011 kerrotaan, miten Timo P.Kiviaho opettaa pestiin lähtevää joulupukkia syömään puikoilla  ”Turkulaismies pestattiin Joulupukiksi Kiinaan”. Kiinalainen Joulupukki myös puhuu Suomea tietenkin Kiinan lisäksi, minkä Timon edustama toimisto on hänelle opettanut. Olosuhteet ovat Mohessa talviset, esimerkiksi tammikuun alussa pakkasta oli noin -45 astetta  (katso tuoreet lumikuvat alla) eikä olosuhteissa Joulupukillakaan siten ole aivan helpot oltavat. Esitänkin tässä arktiseen teemaan perehtyneenä asiantuntijana olettamuksen, että tämä  voisi olla tärkeä tutkimusteema itseänsä kunnioittavalta hyvinvointitutkimuslaitokselta, joka haluaa profiloitua Joulupukin hyvinvoinnin edistämisellä unohtamatta Joulupukin apulaisia, jotka kuljettavat kasvavassa määrin lasteja Koillisväylällä erittäin ankarissa ja kylmissä olosuhteissa. Tässä, kuten Koillisväylän pakettien kuljettamisen työolojen kehittämistutkimuksen hankevalmistelussa, suosittelen olemaan yhteydessä allekirjoittaneeseen, tämän artikkelin toimittajaan tai Timo P. Kiviahoon.

Suomalainen Joulupukki toimii todella suurlähettiläänä ja viennin edistäjänä Suomelle ja voi samalla promotoida suomalaista osaamista laajemminkin. Useimmat tutustuvat joulupukkiin ja Suomeen Mohessa ensimmäistä kertaa ja suunnittelevat seuraavaksi matkaa Suomeen tapaamaan joulupukkia Suomen Lapissa ja tutustumaan Suomeen ja sen tarjontaan ja jopa erilaisiin ostomahdollisuuksiin laajemmin.

Suosittelen Timo P. Kiviahoa Suomen teknologisen viennin edistämisen ja kansainvälisen viestinnän ja markkinoinnin tehtäviin laajemminkin hänen näkemyksellisyyden ja kyvykkyytensä vuoksi.  Kiinan lisäksi kannattaa hyödyntää hänen kontaktejaan ja osaamistaan Eurooppaan ja muualle maailmaan. Olen tuntenut hänet vuodesta 2010 ja huomannut, että hän toimii rakentavasti ja  diplomaattisesti yhteistä etua ajaen  yhdistäen toimintaan jatkuvasti paikallisen ja globaalin tason. Hänen vahvoja intressejään havaintoni mukaan on yrittäjyyden edistäminen, kansainvälistäminen ja viennin edistäminen. Suosittelen käyttämään hyväksi hänen tai edustamansa toimiston kautta Kiinassa jo vuodesta 2010 toiminutta Joulupukki-suurlähettilästä, teollisuudenalasta riippumatta.

  • Timon löytää myös Linkedinistä tai Facebookista, joissa mm. tätä kirjoittaessa raporttia aasialaisvaltuuskunnan tutustuttamisesta suomalaiseen Cleantech-klusteriin.

Katso China Tekway Ltd, Timo P. Kiviaho kuvat:

Suomalainen Joulupukki Kiinassa jo vuodesta 2010

Valokuvien Copyright China Tekway Oy Ltd, Timo Kiviaho. China Tekway’s 6th Finnish Santa to China Mohe Santa World. Julkaistu luvalla.

.

Suomalainen Joulupukki Kiinassa tammikuun alussa 2014, ulkona jopa -45 astetta. Copyright China Tekway Oy Ltd, Timo Kiviaho. China Tekway’s 6th Finnish Santa to China Mohe Santa World, Www.chinatekway.com.

.

.

Suomalainen Joulupukki Kiinassa  Mohen Santa World kylässään tammikuun alussa 2014. Copyright China Tekway Oy Ltd, Timo Kiviaho. China Tekway’s 6th Finnish Santa to China Mohe Santa World, Www.chinatekway.com.

.

.

Suomalainen Joulupukki Kiinassa Mohen Santa World kylässään tammikuun alussa 2014. Kiinalainen paketointikulttuuri on tuontitavaraa myös Suomeen. Copyright China Tekway Oy Ltd, Timo Kiviaho. China Tekway’s 6th Finnish Santa to China Mohe Santa World, Www.chinatekway.com.

.

.

Suomalainen Joulupukki Kiinassa Mohen Santa World kylässään tammikuun alussa 2014. Kiinalaisille on suuri tapahtuma nähdä ensimmäistä kertaa elämässään Joulupukki, joka on lisäksi suomalainen hyväntahdon suurlähettiläs. Copyright China Tekway Oy Ltd, Timo Kiviaho. China Tekway’s 6th Finnish Santa to China Mohe Santa World, Www.chinatekway.com.

.

.

Hyvän tahdon suurlähettiläs Suomesta, Suomalainen Joulupukki Kiinassa Mohen Santa World kylässään tammikuun alussa 2014 -45 asteen pakkasessa toivottaa  kiinalaiset vieraansa Mohessa tervetulleeksi Suomeen. Kiinalaisten joulu- ja muiden matkailijoiden määrä onkin lähtenyt merkittävään kasvuun Suomessa.  Joulupukki, joka on lisäksi suomalainen hyväntahdon suurlähettiläs. Copyright China Tekway Oy Ltd, Timo Kiviaho. China Tekway’s 6th Finnish Santa to China Mohe Santa World, Www.chinatekway.com.

.

”Vuonna 2010 avaamamme Santa Mohe Land kasvaa kuin pullataikina…kuten Las Vegas 1950-luvulla keskellä autiomaata…”

Timo P. Kiviaho on todellinen aluekehittäjä ja joulupukki-case Kiinassa hyvä käytäntö, josta voi oppia lisää. Määritelmäni mukaan aluekehittäjä on se, joka yhdistää innovaatioiden kannalta tärkeät osatekijät, ei välttämättä se, joka kantaa virallisesti aluekehittäjän titteliä.  Timo näyttää tehneen sen parhaimmalla mahdollisella tavalla sen käytännössä meille esimerkiksi. Tämän vuoksi on paikallaan esittää vielä  pari lisäkysymystä:

Mikä oli Mohe ennen Joulupukkia? Miten Joulupukki on muttanut Mohea? Miten kävijävirrat ovat kehittyneet? Mitä muuta Mohen ympäristöstä löytyy?

Mohessa oli aikaisemmin kultakaivos, mutta se on jo suljettu … nyttemmin tämä noin 100 000 asukkaan arktinen kylä elää paljolti matkailusta sekä kalastuksesta ja metsästyksestä. Ilma on todella puhdasta ja luonto ainutlaatuista (Amurin tiikerin asuinaluetta n. 400 -500 yksilöä) … saastuttavaa teollisuutta ei ole satojen mailien satojen mailien etäisyydellä … paikalliset ovat jalostaneet puhtaista mustikoistaan mm. suosittuja mustikkajuomia ja makeisia. Kiinan ’Lapin’ JOULUMAASSA ON KÄYNYT JO YLI 1 000 000 matkailijaa Kiinasta, Singaporesta, Thaimaasta, Japanista …Parhaillaan kartoitamme mohelaisille poroja, Suomen pystykorvia ja teollisia savustamoita peuran- ja hirvenlihoille. Venäjän öljy- ja kaasukentiltä on vedetty öljyputkia Kiinan puolelle isoihin öljyn välivarastoihin (kuvia tulossa lähiaikoina) …. Vuonna 2010 avaamamme Santa Mohe Land kasvaa kuin pullataikina … kuten Las Vegas 1950 -luvulla keskellä autiomaata … on laskettelukeskusta, jäärallikilpailuja, koskikalastusta kesäisin, messuja, lumiveistoskilpailuja, uusia hotelleja, vuokramökkejä, kylpylä spa tulossa, myös Mr Putin vieraili jokin aika sitten alueen 5 -tähden hotellissa.

Tiivistetysti voisi sanoa, että Timon motto aluekehittämisessä on ”paikallisuudessa on voimaa …” ja ”locally globally”.

Artikkeleita sanomalehdistössä  Suomen tärkeimmästä vienninedistäjästämme Joulupukista Kiinassa

China Tekway in Press:

Timo P. Kiviahon ja Yrjö Myllylän yhteistyöhankkeita

FB-keskustelua Timon seinällä 25.1.2014…. VUONNA 2010 AVAAMAMME SANTA MOHE LAND KASVAA KUIN PULLATAIKINA …ja tässä tapauksessa lähtökohta idea ja voimakas tahto myös julkisella puolella löytää uutta elämää ja satsata alueeseen. Nyt kehitys tapahtuu pitkälti luonnollisella kassavirralla alueen kasvaneen vetovoiman vuoksi -45 asteen pakkasista huolimatta. Tämä taas perustuu ytimeltään suomalaiseen Joulupukkiin. Nämä tekijät olisivat olemassa Suomessakin, tahtoa parantaa elinoloja ja ideoita, mutta nämä pitäisi saada kohtamaan. Esitän, että  julkinen sektori ja koko Suomi antaa mahdollisuuden tässä artikkelissa esitetyille toimijoille näyttää mahdollisuudet paikallisesti tai / ja Suomi AB:n tai miksei Euroopan unionin tasolla.  Suosittelen Timoa P. Kiviahoa myös Suomessa hankkeissa käytettäväksi elinkeinojen pohjan uusiutumista tavoittelevilla alueilla ja Suomi AB:n tasolla.

***

Joulupukin sää Kiinan Mohessa

Klikkaa tästä lämpötila ja sääolot Kiinan Mohessa tällä hetkellä

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI | Avainsanat: , , , | Kommentoi

SUOMEN VISIOSTA: “Pohjoisuus yhdistää suomalaiset ja Suomessa asuvat“

.

Kansakunta ilman suuntaa näivettyy. Suomen suuntaa johtajien sanomana selvitellessä on tullut mieleen,  että se on arvoverkkojen kansainvälistämistä (käytännössä myös romuttamalla tietoisesti toimivia kustannustehokkaita klustereita, ks. alla olevat kirjoitukset), uusiutuvaa energiaa, peliteollisuutta, robotiikkaa ja biotaloutta yms. uuden teknologian mukanaan tuomaa.  Mielestäni visiosta ja suunnasta puuttuu olennaisimipia asioita, millä esimerkiksi naapurimme Norja, ehkä Ruotsikin ja Venäjä tulevat nyt toimeen. Esimerkiksi Norjassa jokainen kansalainen on miljonääri valtion öljyrahaston turvin, näin voisi olla Suomessakin.  Otan osaltani kantaa vahvalla sitoumuksella Suomen suuntaan, jonka katson heijastavan myös laajempien piirien tahtoa ja perustuvan muutostrendien hyödyntämiselle ja eräällä tavalla jatkuvalle palkitun parhaimman ennakointikäytännön hyödyntämiselle. Kiitos kaikille tilaajille!

– Toivottavasti yhteistyö voi jatkua vision alueellisiksi tarkentamisiksi, toimintaohjelmien laatimisiksi ja sen toteutuksiksi. On myös huomioitava, että visiot on aina toteuttanut sitoutuneet ihmiset. Visio ei toimi, jos niiden toteuttamiseen sitoutuneille ihmisille ei anneta mahdollisuuksia. Ks. lisää

SUOMEN VISIOSTA: “Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista sekä arktiseen ympäristöön kytketystä osaamisesta“.

Ks. myös

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , | Kommentoi

Suomen Kuvalehti, Puheenvuoro: ”Myös Suomen tulee hyötyä arktisesta alueesta”

Myllylä, Yrjö (2013). Myös Suomen tulee hyötyä arktisesta. Suomen Kuvalehti, Puheenvuoro, 15.11.2013 < http://digi.suomenkuvalehti.fi/issue_page/lukijoilta-84/?shared=1>

.

SK Puheenvuoro 15.11.2013, Myös Suomen tulee hyötyä arktisesta

SK Puheenvuoro 15.11.2013, Myös Suomen tulee hyötyä arktisesta

.

Suurvaltojen intressien siirtymistä arktiseen tulee hyödyntää

Ilmastonmuutos on vain yksi syy arktiseen alueeseen ja Koillisväylään kohdistuvan mielenkiinnon kasvuun suurvaltojen päivittäessä strategioitaan ja toiminnan lisääntyessä pohjoisessa.

Tärkeimmistä aktiviteetin lisääntymisen muista syistä arktisessa voidaan mainita kylmän sodan päättyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen. Tämä on siirtänyt pinta-alaltaan ylivoimaisesti maailman suurimman  maan Venäjän taloudelliset intressit entistä enemmän pohjoiseen kohti Jäämerta.  Venäjä tarvitsee pohjoista ja Koillisväylää sille elintärkeiden luonnonvarojen markkinoille saamiseksi Eurooppaan ja Aasiaan.

Toiseksi on mainittava maailmantalouden kasvu ja sen vaikutus etenkin rajallisten raaka-aineiden, kuten öljyn, sitä ympäristöystävällisemmän maakaasun ja muiden mineraalien hintoihin. Pitkän tähtäimen taloudellisen kasvun perusmoottorina voidaan nähdä maailman väestönkasvu ja kaupungistuminen painopisteen siirtyessä samalla Aasiaan ja Afrikkaan.

Uudet kustannuksia ja ympäristöä säästävät kuljetusjärjestelmäratkaisut ovat keskeinen edellytys arktisten luonnonvarojen hyödyntämiseksi.  Esimerkiksi Helsingissä suunniteltiin ja rakennettiin vallankumouksellinen ilman jäänmurtajan apua kulkeva menestyksekäs rahtilaivakonsepti Koillisväylän läntisen pään ympärivuotiseen liikenteeseen Siperian Dudinkan ja Murmanskin välille.  Muutosten myötä Luoteis-Venäjän ainoan valtamerisataman ja Koillisväylän keskeisen solmukohdan Murmanskin merkitys on kasvamassa pitkällä aikavälillä energiateollisuuden ja logistiikan keskukseksi, jonka heijastusvaikutukset ulottuvat myös Suomeen.

Arktisen meriteknologian nopeasti kasvavia niin sanottuja tähtituotteita vuonna 2030 ovat ympäristönsuojeluteknologia, ilmatiede, sää- ja mittausjärjestelmät tuoreen ennakointitutkimuksen mukaan. Nopeasti kasvavia aloja ovat myös tutkimus- ja poraustoiminta ja siihen liittyvä ns. jäähallinta-toiminta, johon myös Arctia Shippingin monivuotinen yhteistyösopimus Shellin kanssa Alaskan Beufortin merellä liittyy, sekä merenalainen rakentaminen. Nämä toiminnot vaativat kasvaakseen investointeja ja kasvua tukevia toimia Suomessa juuri nyt. Yhtenä keskeisenä kasvun lähteenä klusterissa toimivat matalakatteiset telakat. Valtion on huolehdittava niiden volyymista muun muassa Suomen meriteollisuuden tuotteita kokoavasti markkinoimalla, telakoiden tärkeimpään tuottavuustekijään työnjohtotason koulutukseen huomioita kiinnittämällä ja rahoitusosaamista kehittämällä.

Arktiseen kohdistuvaa kasvavaa kysyntää ei voida trendien valossa estää ja asettua suurvaltojen elintärkeitä intressejä vastaan.  Viisaampaa on pyrkiä trendien tukemana tarjoamaan ratkaisuja, mitä meille on maailman pohjoisimpana yksittäisenä kansakuntana rikastunut arktisessa selviytyäksemme ja kehittämään osaamistamme edelleen.

Arktisten merialueiden ympäristöongelmien hallitsemiseksi Suomen on käynnistettävä offshore-koulutusta toiminnan ymmärryksen lisäämiseksi, jotta kestäviä perusratkaisuja osataan suunnitella ja toteuttaa.  Erityisen tärkeää on kehittää ympäristönsuojeluteknologiaosaamista. Tähän tarvitaan testauslaboratorioita öljyn kylmässäkäyttäytymisen tutkimusta sekä öljyntorjunta-  ja materiaaliteknologian kehittämistä varten. Tietotekniikka- ja robotiikkaosaaminen konenäköineen on yhdistettävä arktisen  meriteknologian tarpeisiin.  Oulun  ICT-osaamisen liittäminen Etelä- ja Länsi-Suomi -painotteiseen meriteollisuusklusteriin on mahdollisuus. Arktisen meriteknologian tuottaminen edellyttää tiivistämään yhteyksiä Itämeren alueella Suomesta Pietarin kehittyvään arktiseen telakkaklusteriin ja maailman johtavaan teknologiavaltioon Saksaan.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja vuosina 2011-2013 toteutetun ns. Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen  Delfoi-manager. Lisätietoja www.amtuusimaa.net .

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Suomi nousuun kasvuklustereiden verkostoitumisen pullonkaulat avaamalla

Aluekehitys RD, VNK 181006 AYIS

ENSIAPUUN: Potilaan ensiapua voi yrittää noudattamalla kukin tahollaan VNK 12/2006 taulukon uuden paradigman mukaisia arvoja  tai ottaa 8-kohdan toimintaohje tästä: RD Aluekehityksen tyypillinen asiakas. Yllä olevan taulukon laadinnassa oli mukana osaltaan nykyinen pääministerimme – implementointi on menossa tai vasta kunnolla käynnistynyt, vaikka edellisen tai sitä edellisen hallituksen aikana julkaisu poistettiin VNK:n sivuilta.

Suomen talouselämässä ja henkisessä ilmastossa haetaan uutta kestävää suuntaa ja kasvun mahdollisuuksia. Hyvinvointia tuovien kasvuklustereiden kehityksen edistämiseksi julkisen ja yksityisen sekä julkisten toimijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen lisääminen on  tärkeintä klustereiden verkostoitumisen edistämisessä.  Vertauskuvallisesti voidaan sanoa, että tukkeutumassa oleva verenkierto ei mahdollista elämän jatkumista, ”liuotushoito” on aloitettava  ennen kuin potilas menehtyy (ks. ensiapu edellisen kuvan kuvatekstistä).

RD-tutkimus, tilaaja YTR, KTM 2005:

Luottamusta tarvitaan myös yritysten välillä, mutta ao. taulukon mukaan yritysten väliset suhteet ovat tärkeimmät kehitettävät verkostosuhteet vain noin 20-30 % suhteista, kun loput ovat joku public-private tai private-public tai public-public –tyyppisiä. Tässä mielessä peruskohde luottamuksen siltojen rakentamisessa, avain, on yksityisen ja julkisen sektorin keskinäisen luottamuksen vahvistaminen. Yksityisen sektorin tuoman markkinainformaation mukaan rakentuvat pitkälti myös ne visiot, jotka luonnollisella tavalla lisäävät luottamusta julkisen sektorin toimijoiden välillä. Ks. lainaus ja taulukko sivulla 1: http://rdaluekehitys.net/2012/07/10/yrittamisen-ja-aluekehittamisen-arvot/ .  Taulukko myös seuraavassa RD Tutkimusraportti sivu 45 http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-maaseudun-tulevaisuus-ja-klusterit-arviointia-delfoi-menetelmalla/

Verkostoituminen, pullonkaulat, Aluekehitys, Delfoi, Taulukko 13.

RD Aluekehityksellä on osaaminen tunnistaa verkostoitumisen pullonkaulat aluekehittämisen lisäksi muissakin teemoissa, kuten vaikkapa kansainvälistämisen edistämisessä, jossa on suuria haasteita ymmärryksen lisäämisessä mm. arktiseen toimintaan osallistumisen näkökulmasta http://rdaluekehitys.net/2013/08/11/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-pk-yritysten-kansainvalistymisprosessi-menestys-ja-kapeikkotekijat/. Ota yhteyttä ja sovi yhteistyöstä! Tilaajapalautteen mukaan RD sovellukset tuottavat pölyttyvien raporttien sijaan asenteen muutosta ja kehitystä   http://rdaluekehitys.net/2012/08/18/miten-ihmiset-energisoidaan-ja-mobilisoidaan/

JATKOHOITOON –

BLOGIARTIKKELEITA AIHEESTA

TUTKIMUSRAPORTTEJA AIHEESTA

JA SITTEN ETEENPÄIN – OTA YHTEYTTÄ JA SOVI YHTEISTYÖSTÄ!

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Risteilyalusosaamisenkin juuret ovat arktisessa toimintaympäristössä

Maailman ensimmäinen suuri LNG Cruise, Viking Grace  aloitti liikenteen vuoden 2013 alussa. Ympäristöystävällistä LNGtä riittää arktisessa. Kuvassa Grace 15.10.2013 Kolumbuksen päivänä Maarianhaminan kotisatamassaan.  Kuva YMy.

Maailman ensimmäinen suuri LNG Cruise, Viking Grace aloitti liikenteen vuoden 2013 alussa. Ympäristöystävällistä LNGtä riittää arktisessa. Kuvassa Grace 15.10.2013 Kolumbuksen päivänä Maarianhaminan kotisatamassaan. Kuva YMy.

Risteilyalusosaamista voidaan tarkastella myös ”arktisten silmälasien” läpi. Viimevuosikymmeninä telakkaosaamista edistettiin vahvasti tuoden Suomea esille risteilyalusten rakentamisen osaajana. Risteilyalus- ja autolauttaosaamisen juuret ovat arktisen ympäristön yhdessä ominaisuudessa eli pitkissä etäisyyksissä, harvassa asutuksessa ja ohuissa matkustajavirroissa. Erityisesti Suomen ja Ruotsin laivaliikenteen tarve on luonut osaamista 1960-luvulta alkaen. Suomessa etenkin Silja Linen ja Boren tilaukset Suomen telakoilta ovat olleet avainasemassa osaamisen kehittymisessä. Osaaminen on voitu skaalata niin, että Suomi hallitsee 20 prosenttia risteilyalusmarkkinoista ja on tehnyt maailman suurimmat risteilyalukset. Autolauttamarkkinoista Suomi hallitsee 40 prosenttia (tieto STX Rauman telakan esittelytilaisuudesta 13.12.2012). Ala ja tekeminen ovat kilpailukykyisiä itsessään, mitä periaatteessa tukee kotimainen lähellä oleva toimittajaverkosto. Lisäksi kilpailukykyä tukee suomalaisten toimijoiden vahva projektiosaaminen, jonka myötä työt tehdään luotettavasti ja aikataulussa.

Baltic Princess ja Galaxy kohtaavat maailman ensimmäisen LNG Cruise laivan Viking Gracen Itämerellä Kolumbuksen päivänä 14.10.2013 Viking Amorellan Suomen lipun alla. Kyseessä on arktisen osaamisen huipputuotteita Helsingin ja Turun telakoilta. Viking Gracen upea esittely tästä. Voit osaltasi jakaa Facebookissa ja verkostoissasi tuota sivua ja Arktisen meriteknologian huipputuotetta Suomesta talakoiden volyymin ja suomalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Risteilyalusten tilausten hetkellinen  hiipuminen finanssikriisin jälkeen, valtion tukien merkittävä rooli ja Suomen valitsema linja ovat heikentäneet Suomen asemia etenkin risteilyalusmarkkinoilla.”Valittu linja” (tai ajautuminen nykytilanteeseen) ei päästä valtiota yhtään vähemmällä, päinvastoin. Rahoitusosaamista tarvitaan myös arktisessa meriteollisuudessa. jolla käytännössä viitataan kaasun, öljyn ja malmien hyödyntämiseen liittyvään meriteollisuuteen pohjoisilla alueilla. Arktisten alueiden (mm. Jäämeren) toiminta liittyy entistä kiinteämmin valtioiden intressejä lähellä olevien luonnonvarojen hallintaan, mikä pakottaa miettimään myös Suomen valtion vahvempaa roolia osana arktista meriteollisuutta. Nykyisillä painotuksilla valtion roolista ja asioiden ymmärtämisen tasolla ja syvyydellä tavoitteisiin ei välttämättä päästä.

Aluekehitys RD

Meriteollisuuden kilpailukyky Suomessa tulee kustannustehokkaista verkostoista, ja tehokkuus lähekkäisyydestä ja suomalaisesta tekemisen kulttuurista ja luottamuksesta. Verkostojen tietoinen hajoittaminen taivaan tuuliin telakoiden roolia väheksymällä on virhe.

Arktisesta toimintaympäristöstä kumpuava risteilyalusosaaminen on tärkeä ”lypsylehmä” edelleen.  Öljy-, kaasu- ja mineraalien hyödyntämiseen yms. tarpeisiin tuotettava arktinen meriteollisuus on nouseva trendi, mutta sekin hyötyy muusta meriteollisuusosaamisesta, kuten ristelyalusosaamisesta. Arktisen alueen ja jäänmurto-osaamisen kysyntä on kuitenkin kasvussa. Osaaminen on kriittistä suurvalloille ja ne ovat valmiita tekemään suomalaisten kanssa yhteistyötä. Onhan Suomi tehnyt maailman jäänmurtajista 60 prosenttia. Yhteistyöhalukkuudesta kertoo esimerkiksi Helsingin vuonna 2010 perustettu uusi Artech Helsinki Shipyard  -telakka, jossa on valmisteilla jo kolmas jäänmurtoalus ja neljäs joulun alla tullut tilaus Venäjän liikenneministeriöltä.

Kirjoittaja päivitti Facebookin kansikuvaksi Kolumbuksen päivänä 14.10.2013 otetun valokuvan Itämerellä. Delfoi-menetelmän käyttö ja uusien sovellusten hakeminen muodostaa RD Aluekehityksen ydinosaamisen ja myös Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen ydinprosessin. Delfoi-menetelmän juuret juontavat tutkan keksimiseen II MS:n tarpeisiin. Lue lisää RD Aluekehityksen sivuilta: http://rdaluekehitys.net/rd-konsepti/delfoi/

Nyt olisikin aika tuoda esille suomalaisten vahvaa jäänmurto-osaamista kansainvälisessä viestinnässä samaan tapaan kuin risteilyalusosaamista esiteltiin 1990-luvun alussa. Myös offshore-puolen tuotantolauttojen ja muiden näihin liittyvien kohteiden rakentaminen muodostavat merkittävän mahdollisuuden suomalaiselle projektiosaamiselle öljyn- ja kaasuntuotannon painopisteen siirtyessä yhä kylmempiin olosuhteisiin. Öljyn- ja kaasuntuotannon hankkeissa tärkeintä ovat laatu ja aikataulut. Hintakilpailu on toisarvoista rakennettaessa pääomia sitovia miljardiluokan tuotantolaitoksia. Myös offshore-puolen koulutusta ja projektiosaamisen vahvistamista on edelleen jatkettava.

.

Kauppalehden pääkirjoitus 15.10.2013

RD Aluekehitys on valmis tuottamaan viestintämateriaalia esimerkiksi Team Finlandin toimijoiden käyttöön. Keskeisimmät tähän liittyvät hanke-esitykset yhteydenottoanne varten ja yhteistyöneuvotteluiden pohjaksi ovat  seuraavissa linkeissä.

Kirjoittaja on erikoistutkija, YTT, Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy:stä. Tämän artikkelin tiedot perustustuvat mm. Uudenmaan ELY-keskuksen meriteollisuuden ennakointihankkeeseen, jossa ennakoidaan arktisen meriteknologian mahdollisuuksia Uudenmaan pk-yrityksille vuoteen 2030 ja hankkeen aikana seurattuun keskusteluun risteilyaluspolitiikasta ja tulkintaan siitä arktisten silmälasien läpi. Lisätietoja arktisen meriteknologian ennakointihankkeesta osoitteessa www.amtuusimaa.net.

 Kuvassa Helsingin telakalla vuonna 2008 valmistunut Baltic Princess murtaa väylää lännestä itään, Tukholmasta Turkuun, talvella 2012. Samana vuonna 2008 RD Aluekehityksen julkaisussa oli kansikuvassa myös Helsingin telakan huipputuote, vallankumouiksellinen ilman jäänmurtajaa toimiva malminkuljetusalus Norilsk Nickel Koillisväylälle. Lue lisää viime mainitusta ja sovi tarvittaessa julkaisu- tai muusta sovellusyhteistyöstä https://yrjomyllyla.com/.../ .Päätöksiä tarvitaan.

Kuvassa Helsingin telakalla vuonna 2008 valmistunut Baltic Princess murtaa väylää lännestä itään, Tukholmasta Turkuun, talvella 2012. Samana vuonna 2008 RD Aluekehityksen julkaisussa oli kansikuvassa myös Helsingin telakan huipputuote, vallankumouiksellinen ilman jäänmurtajaa toimiva malminkuljetusalus Norilsk Nickel Koillisväylälle. Lue lisää viime mainitusta ja sovi tarvittaessa julkaisu- tai muusta sovellusyhteistyöstä https://yrjomyllyla.com/…/ . Kansakunta ilman visiota, suuntaa ja päätöksentekokkykä  näivettyy. Kansakunnan visiolla pitää olla suunta. Päätöksiä ja osaamista tarvitaan. Ota yhteyttä. RD Aluekehitys osaa vision tuottamisen, ihmisten energisoinnin ja mobilisoinnin.

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI | Avainsanat: , , | Kommentoi

Rauman telakka – murroksessa on aina myös toivo ja mahdollisuus paremmasta tulevaisuudesta

Rauman telakka

Rauman telakka on murroksessa. STX Finland ilmoitti keskittävänsä yhtiön toiminnot Suomessa Turkuun. Taustalla on mm. valtion tulkinta roolistaan ja mahdollisuuksistaan suurten risteilykauppojen rahoittamisen järjestelyissä  mm. vuoden 2012 loppupuolella.  Murrokseen liittyy, että jonkin on loputtava, jotta uusi voi alkaa ja syntyä. Murroksessa on aina mahdollisuus, että tulevaisuus on parempi kuin edeltävä aika – jos  on visioita, osaamista, resursseja ja johtamistaitoa. Vaaditaan myös luottamusta, yhteen hiileen puhaltamista erityisesti yritykset-kunta-valtio -akselilla – tästä on nyt käytännössä puutetta, jos on visioista ja johtajuudesta. Allekirjoittanut tällä ja muilla teksteillä ja esiintymisillään ja sovelluksillaan on valmis etenkin vision tuottamiseen ja toimimaan hyvänä tukena myös muissa – jos se mahdollistetaan.

Katson omana mielipiteenäni, että murroksen yksi keskeinen aiheuttaja on valtio, sen politiikot ja virkamiehet – ei markkina tai niiden muutos, jota tilanteesta syytetään mainitulla puolella. Kaiken kaikkiaankin olen viime aikoina havahtunut siihen, miten tärkeässä asemassa virkamiehet ja politiikot ovat yritysten  kehittymiselle lainsäädännön ja sen soveltamisen ja tulkinnan kautta.  Suomen kannalta keskeisillä telakkateollisuuden osa-alueilla markkinat ainakin kasvavat, tietenkin tarjonta ja kilpailu sen myötä myös, mutta Suomella on hyvät mahdollisuudet jo nykyisten markkinaosuuksien perusteella monilla lohkoilla (mm. jäänmurtajissa 60 % osuus ja erikoislaivat, risteilijöissä kokoluokasta riippuen 20-80 % osuus ja autolautoissa 40 % osuus). Kilpailijat eivät näissä ole olleet pääasiassa vielä halpatuotantomaat vaan muut EU-maat (etenkin suurissa risteilyaluksissa).  Taustalla nykytilanteeseen ja kriisiin vaikuttavat tekijät mm. valtion roolista, laintulkinnasta jne. (ks. lisää liitteinä olevista artikkeleista, ja  mm. ”Virkamies, politiikka ja yrittäjyys” artikkeli). Ilman näiden toimijoiden roolin uutta arviointia, murroksesta tuskin selvitään menestykseikkäimmin uuteen parempaan aikaan muillakaan yhteiskunnan lohkoilla. Kyse ei ole niinkään uudesta rahasta vaan vastuunottamisesta, toimintaympäristön muutosajureiden ymmärtämisestä, itsenäisestä ajattelusta ja viranomaisten tärkeän ja vaikuttavan roolin ymmärtämisestä yrityskehitykselle. Valtiolta tarvitaan isännän otteita.

Suomessa on harjoitettu viimeiset 20 vuotta ns. vertikaalista klusteripolitikkaa. Tästä hyviä esimerkkejä ovat tuontaverkostoja luoneet Nokia ja telakkateollisuus, jossa tuotanto on kustannussyistä hajoitettu verkostoihin ja saatu näin kilpailuetua. Klusterin toimijoiden lähekkäisyys on ollut keskeistä. Näitä verkostoja valtio on  jopa suojellut niin, että on laadittu Lex Nokiaa ja muita kilpailua estäviä lakeja. Nytkin  on edelleen vaarana telakkapuolella, että suurinta toimijaa kumarretaan , jos kilpailua ”uhkaa” tulla – vaikka Nokian tavoin näemme, että hyvän sään aikana tullut kilpailu voisi olla kaikkien etu. Viime aikoina on kuitenkin erheellisesti alettu painottamaan tuotantoverkoston arvoverkkojen kansainvälistämistä ja aktiivista hajoittamista jopa valtion toimesta ja sen omilta tutkimuslaitoksilta tilaamilla tutkimuksilla niin, että verkot hajoavat ja menettävät  klusterin toimijoiden lähekkäisyydestä johtuvan kustannuskilpailukykynsä. Tietyt verkon osat kyllä kansainvälistyvät, kuten on nähty vaikkapa potkurilaitepuolella tapahtuneen (esim. Rauman Steerprop). Mielestäni tästä aktiivisesta hajottamisesta juuri telakkateollisuuden osaamisen vienti esimerkiksi Ranskaan tai Nokian toimintojen hajauttaminen ovat esimerkkejä, joiden tulokset ovat nähtävillä. Toisenlaisiakin malleja on lukuisia. Esimerkiksi vierailin syyskuun alussa 800 henkeä työllistävässä Lumon-parvekelasitehtaassa, joka toimii maailmanlaajuisesti alansa johtavana toimijana, mutta ei ole tietoisesti lähtenyt hajottamaan tuotantoverkostoaan maailmanlaajuiseksi. Kysymys on uskomuksista, ajattelusta tai ajattelemattomuudesta.  Vertikaalinen klusteriajattelu on edelleen tärkeä, mutta nyt on tuhannen taalan paikka luoda Suomeen ns. horisontaalista klusteroitumista telakkateollisuuteen. Tämä tarkoittaa kilpailevia telakoita yhden isännän sijaan. Horisontaalisessa klusteroitumisessa lähekkäisyyteen hakeutumisen syynä on oppiminen (etenkin kilpailijoilta) ja sen myötä jatkuvasti maailman markkinoille kelpaavat innovaatiot. Tämän mallin aktiivinen edistäminen luo entistä innovatiivisemman toimintaympäristön ja voi parhaimmilaan vetää tänne kansainvälisiä toimintoja ja synnyttää uusia kilpailijoilta oppimisen ja niitä palvelevien verkostojen vuoksi. Tässä koulutus taas nousee entistä tärkeämpään avainasemaan mm. valtion politiikassa (- joko offshorekoulutus ja teknikkotason koulutus on laitettu kuntoon yms.?)

Rauman telakan visioksi näkisin alustavasti keskittymisen erityisesti arktisiin aluksiin, muihin erikoisaluksiin, kuten tutkimuslaivoihin, offshore-tuotantoon ja kotimaisen puolustusteollisuuden tarpeisiin mm. Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen pohjalta muodostuneeseen näkemykseen perustuen.  Mahdollisuuksia on muitakin ja näiden sisällä tarkennettavia alalohkoja, joissa mm. mainittu hanke auttaa , mikäli sen tuloksia prosessoidaan alueellisissa sovelluksissa Rauman telakan vision tarpeisiin (ks. mm. hankkeen jatkotoimenpideaihioiden mahdollisuudet jäljempänä).

Arktisten alusten kysyntä maailmanlaajuisesti on kasvamassa, samoin kuin erityisesti arktinen offshore-toiminta. Uusia aluksia tarvitaan Suomeen mm. oman rannikon ja muualle Itämeren alueelle tulevien LNG-terminaalien kaasuhuoltoon. Erikoisalusten, kuten vaikkapa erilaisten merentutkimusalusten kysyntä kasvaa mm. merten merkityksen kasvaessa vaikkapa perinteisten mineraalien lähteenä, samoin kuin energiatuotannon ja ruoan lähteenä. Telakan omistuspohjasta riippuen focus markkinoissa voi jonkun verran vaihdella.  Katsoo lisää mm. Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen sivuilta, www.amtuusimaa.net.

Omistuspohjana kolmijako yritykset-alue-valtio olisi harkittava – joka tapauksessa näiden toimijoiden yhteistyö on avainasemassa.  Kaikilla näillä osapuolilla on erittäin tärkeä rooli kokonaisuudessa. Mukana voi olla myös kansainvälistä omistusta, mutta kannattanee miettiä, mikä on osuus, joka kannattaa kuitenkin pyrkiä pitämään omissa käsissä.  Alueella, kuten kunnilla, on tärkeä rooli telakan ja sen innovaatioympäristön kehittämisessä esim. erilaisilla aluekehitysohjelmilla (vrt. perheyrittäjätaustainen Saksan Mayerin telakka ja sen investoinnit). Yritysomistajuus on tärkeä mm. telakan kannattavan toiminnan ja toiminnan suunnan määrittelyssä. Valtio on erittäin tärkeä paitsi omien laivatilausten näkökulmasta myös erityisesti päänavaajana hankkeisiin, joihin telakan tuotteet kohdistuvat. Risteilyalustoiminnassa valtion rooli oli keskeinen rahoituksen järjestelyssä. Jos unohdetaan risteilyalukset ja matkustaja-autolautat, käteen jää pitkälti luonnonvarojen hyödyntämiseen tarvittavata alukset – näissä vasta valtion intressit nousevat maailmalla keskeiseen rooliin, mikä ei vähennä Suomen valtion vaikutusmahdollisuuksia kauppojen hankinnassa vaan suorastaan lisää sen roolia risteilyaluskauppoihin verrattuna.  Omistuspohja myös sitoo yhteen innovaatiotoiminnan kannalta keskeiset toimijat. Yhteistoimintaa voidaan tehdä myös ohjelmin ja rakentamalla fyysisiä ympäristöjä yhteistyön mahdollistamiseksi. Uutta rahaa ja virtaa syntyy vasta, kun innovaatiotoiminnan kannalta keskeiset osapuolet kykenevät yhteistyöhön. Yksi hyvä esimerkki mallista on pörssiyhtiö Technopolis, jossa Oulun kaupunki on suurin omistaja. Yhtiö laitettiin pystyyn yritysten-valtion (Kera) ja Oulun kaupungin tuella ja panostuksilla jo 1980-luvulla. Katso lisää KTM-julkaisuista ”Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä”.

Toiminnot vaativat kumppanikseen nykyisin mielestäni jopa vastuutaan välttelevää valtiota mm. siitä syystä, että maailmalla näihin kasvaviin toimintoihin investointeja tekevät juuri pitkälti valtio-omisteiset yhtiöt eikä nykyisellä ”valtio ei voi tehdä mitään” politiikalla pärjätä.  Joka tapauksessa keskeisiä luonnonvaroja, kuten öljyä ja maaperän rikkauksia pidetään usein valtioiden omaisuutena (paitsi Suomessa). Raaka-aineiden hintojen ja siten luonnonvarojen merkityksen kasvaessa, myös valtioiden intressit kasvavat luonnonvaroihin ja niiden hyödyntämiseen. Tämä koskee suoraan telakkateollisuutta. Muutenkin voidaan väittää jopa niin, että mitään olennaista yksityiselläkään puolella ei ole syntynyt ilman valtion myötävaikutusta Suomessa tai muuallakaan maailmassa (näin esim. meriteollisuuden menestystuotteet, potkuriklusteri, Nokia, IPhone jne.). Valtio, sen lakia säätävät poliitikot ja virkamiehet, ovat se rajapinta, minkä itse katson avainasiaksi yleisemmenkin nykyisessä tilanteessa. Katso lisää artikkeleista ”Miksi innovaatiot eivät etene?” (etenkin lain ja sen tulkinnan vaikutus) tai ”Hyvän ja huonon päätöksen kriteerit”.

Em. teksti on ennen muuta mielipidekirjoitus eikä suoraan raportoi tehtyjä tutkimuksia. Siten esim. uusien tutkimus- ja ennakointisovellusten myötä käsityksiini voi tulla pieniä muutoksia.

Miten eteenpäin? Koulutus on yksi avain. Koulutus Case

Koulutuksen jälkeen RD Konseptin mukaiset strategiasovellukset tuovat suunnan, kirkastavat vision ja tuottavat tarvittavat toimenpiteet.

Tilaa koulutusta – koulutuksessa hyödynnetään mm. seuraavia materiaaleja

(huomio EU-komission rakennemuutoksen hallintaseminaarissa 18.10.2010 Brysselissä)

.

.

Seuranta:

Millainen on tulevaisuuden teollisuuspuisto? Yrjö Myllylän esitelmä telakan lopettamisen jälkeen I see business – Rauma Sea Side Indstry Park -tapahtumassa 2015.

Valtio Rauman telakan osaomistajaksi: ”Mahdollistaa suurten laivojen valmistuksen”, YLE 2015

Hallitus vahvisti sotalaivatilauksen Rauman telakalta ja Saabilta, hinta nousi liki 100 miljoonaa euroa – Katso tiedotustilaisuus, YLE 2019

Viron presidentti kastoi Tallinkin uuden aluksen Raumalla – telakka nousi tuhkasta miljardibisnekseksi, YLE 12.8.2021

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , , , , , , | 2 kommenttia

MATKALLA PIETARIIN – E18-TIEN KANSAINVÄLINEN KEHITTÄMISPROJEKTI – historiallinen avaus vuonna 1992 Suomessa Pohjois-Euroopan poikittaisyhteyksien kehittämiseksi laman keskellä

Matkalla Pietariin, E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti. Pietari 3.2.1993. Valokuva Yrjö Myllylä.

Pietari 3.2.1993.  Matkalla Pietariin, E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti. Valokuva Yrjö Myllylä (Copyright).

MATKALLA PIETARIIN – E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti. Hankkeen muistio päivättiin 12.11.1992. Hanke oli historiallinen visiolähtöinen avaus Suomen vaipuessa kohti lamaa. Tämän pohjalta käynnistettiin toimenpiteet Suomen ja Venäjän poikittaisyhteyksien markkinoimiseksi, jossa E18 oli keskeisin ydin. Hanke on katsottu olevan myöhemmissäkin analyyseissä E18-tien kansainvälisen kehittämisen lähtökohta. Olemme saapuneet vaiheeseen, jossa tuolloin kirjatut visiot ovat pitkälti toteutuneet ja on aika mennä eteenpäin ja käyttää asiantuntevia ja osaavia henkilöitä tulevien visioiden ja kehittämisen painopisteiden määrittelyyn. Taloustilanteemme kaipaisi myös näkemyksellisten asiantuntijoiden mukaanottoa keskusteluun. Tällaisen vahvan realistisen tulevaisuuden vision ja talouselämäämme myönteisesti vaikuttavan takaisi Koillisväylän kehittäminen realistisista lähtökohdista, jotka on esitetty tässä julkaisussa ”Koillisväylä”. Siihen liittyvä ”arktinen meriteknologia nostaa jo Suomea kasvuun”.

Katso muistiosta otteita ja hankkeen aloituksesta valokuvia seuraavasta linkistä:

MATKALLA PIETARIIN – E18-TIEN KANSAINVÄLINEN KEHITTÄMISPROJEKTI – historiallinen avaus vuonna 1992 Suomessa Pohjois-Euroopan poikittaisyhteyksien kehittämiseksi laman keskellä.

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Talouskriisi ja maantiede – HS Vieraskynä 12.8.2012

Helsingin Sanomat julkaisi tekijältä 12.8.2012 Vieraskynä-kirjoituksen: ”Kultasuoni on lähempänä kuin uskoisi”.

HS Vieraskynä 12.8.2012

HS Vieraskynä 12.8.2012

Talouskriisi ja maantiede

– ratkaisu on luonnonvaroissa ja merellisyydessä

Tässä blogiartikkelissa on käsitelty aihetta hiukan laajemmin ensimmäisen käsikirjoitusluonnoksen pohjalta.

Euroopan merelliset reuna-alueet ovat talouskriisissä. Aiemmin Islanti ja Irlanti ovat saaneet talouden apupakettinsa. Nyt Kreikka, Espanja, Kypros ja Slovenia ovat hakemassa talousapua. Italian, Portugalin ja Ranskankin julkisen sektorin talousvaikeuksista puhutaan. Kreikka ei ole käynnistänyt Euroopan talouskriisiä eikä ole siihen yksinsyyllinen, ei myöskään edellisen kriisin käynnistäjänä ollut Wall Streetin pankkiirit. Kamelinselkä katkeaa  heikoimmasta kohdasta. Vaikuttavia tekijöitä on useita. Maantieteellinen tarkastelunäkökulma yhdistyneenä tulevaisuuksientutkimukseen tuo lisävaloa ja politiikkasuosituksia tilanteeseen.

Talouskasvun hiipuessa keskuksista riippuvat reuna-alueet joutuvat vaikeuksiin. Tällöin tarvitaan pitkäaikaista talouskasvua talousalueen keskuksessa, että se vetää reuna-alueet mukaansa. Tämä on aiemmin koettu myös Suomessa sen keskuksissa ja reuna-alueilla. Nyt tällaista voimakasta ja pitkäaikaista vetoapua ei ole ollut Euroopassa viimeisen vuoden 2008 finanssikriisin ja sen jälkeen syntyneen Eurooppaa koetelleen talouskriisin johdosta. Keskusten talouskasvua tärkeämpi akuutin kriisin selittäjä on, että etenkin Välimeren rannalla sijaitsevien Euroopan reuna-alueiden kauppasuhteet Afrikkaan ja Lähi-itään ovat kärsineet kansannousujen myötä.

Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kansannousun yhtenä laukaisevana tekijänä on ollut ruoan hinta, joka on noudatellut viime vuosina raakaöljyn hintaa. Kauppasuhteet ovat Välimeren alueella katkenneet, kuten Suomen idän-kauppasuhteet Neuvostoliiton hajottua. Hintojen kytköstä vahvistavana tekijänä on ollut viime vuosien biopolttoainepolitiikka, jonka alkuperäisenä syynä Euroopassa on ollut mm. maatalouden ylituotannon ratkaiseminen.  Raakaöljyn hinta on herkkä levottomuuksille öljyntuottajamaissa. Öljy on maailman kehitykseen vaikuttavista raaka-aineista tällä hetkellä tärkein ja sen hinnan poikkeuksellinen nousu oli myös 2008 finanssikriisin taustalla. Finanssikriisiä edelsi inflaatio ja kustannusten nousu, mitä USA:n asuntovelalliset eivät kestäneet. Öljyn hinnan jyrkän nousun taustalla voidaan tuolloinkin nähdä myös Lähi-idän politiikka, hinnan erityinen nousu alkoi Irakin invaasiosta ja kiihtyi Iraniin kohdistuvan politiikan seurauksena.

Lähivuosikymmeninä öljyn hinta on todennäköisesti nouseva ja laajasti vaikuttava. Tämä on siis yksi tärkeimmistä vahvoista tulevaisuutta ennakoivista trendeistä.  Nopeita jyrkkiä hinnan nousuja maailmantalous ei kestä vaan ”kamelinselkä” katkeaa jatkossakin heikoimmasta kohdastaan. Öljyn hinnassa on havaittavissa 1860-luvulta alkaen neljäs  meneillään oleva merkittävä piikki, jolloin öljyn vuosihinta on kivunnut yli 100 dollarin tämän päivän rahassa mitattuna. Historian valossa tämä on aiheuttanut ainakin kolmen edellisen kerran maailmantalouteen kriisin, joista viimeinen alkoi 2008, edellinen ns. öljykriisi Iranin vallankumouksen aikoihin ja sitä edeltävä USA:n sisällissodan aikaan 1860-luvulla.

Olemme siirtymässä ensi kertaa 1900-luvun alusta vaiheeseen, jossa keskeisten raaka-aineiden hinnat ovat jatkossa nousevia. Seuraavaan talouskasvun pitkään aaltoon tarvitaan innovaatiota luonnonvarojen kustannustehokkaaksi hyödyntämiseksi, ympäristöäkin säästäen ja miten vähemmästä enemmän periaatetta korostaen. Tämä tarkoittaa keskeisesti myös uusia logistisia ratkaisuja luonnonvarojen markkinoille saamiseksi. Tähän muutokseen tarttuvat alueet voivat olla seuraavia voittajia. Raaka-aineiden hintojen nousu tukee Suomen ja Pohjois-Euroopan taloutta sekä näihin kytkeytyviä arktisia alueita, koska näissä on runsaat luonnonvarat.

Samat Pohjois-Euroopan kehitystä tukevat taustatekijät,  öljyn- ja luonnonvarojen hintojen nousu, on vaikuttanut haitallisesti Euroopan reuna-alueiden kehitykseen, muutoksesta olisi kuitenkin haettava mahdollisuuksia Pohjois-Euroopan tapaan. Katsottaessa tarkkaan Välimeren alueen historiaa, havaitaan eri maiden, myös Kreikan, kukoistuskausien takana olleen luonnonvarojen hyödyntäminen, niin hyvät maanviljelysolosuhteet kuin kaivostoiminta ja merenkulku. Kestävä kansakuntia elättävä osaaminen ei voi jatkossakaan olla vain ”korvien välistä osaamista” kuten osittain mm. Suomen ja EU:n innovaatiopolitiikassa on ajateltu, vaan sen on liityttävä myös ympäristön ja maantieteen mahdollisuuksiin. Suuri pitkän tähtäimen tuottoa hakeva pääoma hakeutuu pitkälti rajallisia luonnonvaroja hyödyntävään toimintaan – mikä vaatii hyvin korkeaa osaamista itsessään –  kuin ympäristöstä riippumattomaan osaamiseen tai hitech-toimintaan.

Tärkein yksittäinen ase ja strategia  Euroopalle ja Suomelle on tunnistaa luonnonvarojen merkitys ja liittoutua pinta-alaltaan maailman suurimman ja luonnonvaroiltaa rikkaimman valtion Venäjän kanssa. Yhteistyössä on kehitettävä teknologiaa ja logistiikkaa samaan tapaan kuin EU: n perustamisajankohtana tehtiin Euroopan hiili- ja teräsyhteistyön merkeissä. Euroopan unioni tai euroalue on tuskin millekään maalle yksistään riittävä viiteryhmä.

Suomen kannalta keskeistä on huomion kiinnittäminen sen luontaiseen talousalueeseen Itämeren piiriin, johon pääosa Suomen viennistä nytkin suuntautuu ja joista viennin kohdemaista vain osa kuuluu euroon. Lisäksi erityinen mahdollisuus tämän Pohjoisen ulottuvuuden lisäksi on laajemmin arktiset alueet ja niiden hyödyntäminen yhteistyössä Itämeren piirin toimijoiden kanssa. Suomi on jo nyt arktisen teknologiaosaamisen suurvalta, yhteistyö mm. Saksan ja Iso-Britannian energia-. ja teknologiayhtiöiden sekä valtioiden kanssa avaa monia ovia.

Etelä-Eurooppa tarvitsee päivitetyn strategia Välimeren alueen yhteistyön tiivistämiseksi. Välimeren ja Lähi-idän alueella on öljyä ja kaasua ja Afrikassa myös muita  arvokkaita luonnonvaroja, joiden hyödyntämisprosessissa Etelä-Euroopan pitää olla vahvasti mukana, koska näissä toiminnoissa liikkuu nytkin suurin ja talouskehityksen kannalta merkityksellisin raha. Strategiaan on kytkettävä keskeisesti merellisyys ja yhteydet meritse Euroopasta muille markkina-alueille.

Työkaluna uusia strategioita luotaessa voisi käyttää Kreikan kaupungista nimensä saanutta Delfoi-metodia. Metodin eräs soveltamistapa on palkittu Euroopan unionin komission YK:n ILO:lta tilaamassa arvioinnissa Euroopan unionin parhaimpana alueellisen ennakoinnin ja rakennemuutoksen hallintakonseptina vajaa kaksi vuotta sitten. Tällä hetkellä metodia sovelletaan tekijän toimesta Uudenmaan ELY-keskuksen tilaamassa projektissa mm. Suomen arktisen meriteknologian ennakointiin ja teknologian kehittämiseen mm. Koillisväylän hyödyntämiseksi.

**

HS:n sivut: ”Kultasuoni on lähempänä kuin uskoisi.

**

_____________________________

Yrjö Myllylä, YTT

Maantieteilijä, Tulevaisuuksientutkija

RD Aluekehitys Oy

Meriusva 5

FI-02320 Espoo

www.rdmarketinfo.net

yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net

Tel: + 358 500 450 578

_____________________________

AMT-ennakointi: www.amtuusimaa.net

Blogi: https://yrjomyllyla.wordpress.com

In english: https://yrjomyllyla.wordpress.com/category/in-english/

***

Ks. myös blogiartikkelit

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Kysymys tekoälylle: Millaisia osaamistarpeita tunnistat tämän linkin pdf-raporteista: https://ennakointi.kymenlaakso.fi/ ?

Rekisteröidyn viikko sitten tekoälyn käyttäjäksi ja olen viikon ajan tehnyt kysymyksiä Chat GPT-tekoälylle. Pääsääntöisesti se vastaa kysymyksiin osuvasti ja tiiviisti. Esimerkiksi olemme kehittäneet Kymenlaakossa ”Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointi” hankkeessa lyhyen aikavälin ennakointiin ns. toimialakartoituskäytännön. Muun muassa toimialakohtaisia ennakointiraportteja kertyy pdf-muodossa tähän kysymyksessä mainittuun linkkiin. Kysyin kaksi kertaa em. kysymyksen ja molemmilla kerroilla tekoäly vastasi järkevän tuntuisesti, ensimmäisellä kerralla hiukan tarkemmin ikään kuin laatien inkressin tai tiivistelmäesittelyn tuloksista:

Ensimmäisellä kerralla kysyin ”Millaisia osaamistarpeita tunnistat tämän linkin pdf-raporteista: https://ennakointi.kymenlaakso.fi/ ?” Tekoäly vastasi seuraavasti:

”Kymenlaakson ennakointi -raporteista tunnistaa seuraavat osaamistarpeet:

  1. Osaaminen digitaalisessa maailmassa
  2. Johtaminen ja esimiestyö
  3. Asiakaspalvelu
  4. Työhyvinvointi
  5. Ympäristöosaaminen
  6. Yritystoimintaosaaminen.”

Toisella kertaa vastaus samaan kysymykseen kuului seuraavasti:

Kymenlaakson ennakointi -raportit tunnistavat osaamistarpeet työnantajien näkökulmasta. Tarpeita ovat mm.

  • Erityisosaaminen kansainvälisessä liiketoiminnassa,
  • Digitalisaation hallinta,
  • Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto sekä
  • Kestävän kehityksen osaaminen.”

Ensimmäisellä kerralla tekoäly teki numeerisen listan. Toisella kerralla listatut osaamistarpeet oli erotettu virkkeessä pilkulla.

Tämä tulos sisällön puolesta on mielestäni erittäin osuva ja radikaaliuutinen itselleni, jos tuotetusta raporttimassasta voi tiivistää näinkin osuvia tuloksia. Tunnen suurin piirtein tuon linkin raporttien sisällön. Erityisesti tuonkin seikan huomiominen on tärkeää, että tekoäly totesi tämän sivuston pdf-raporttien tunnistavan tarpeet työnantajien näkökulmasta. Selvästikin tuloksissa painottuu tällä perusteella juuri toimialakartoitusraportit. Tätä tutkimusta täytyy jatkaa ja osoittaa tekoälylle vielä tarkempia ja specifimpiä raporttien analyysitehtäviä.

Kysyin 26.2.2023 aloittaessani tekoälyn käytön Chat GPT-tekoälyltä, että ”millainen on hyvä alueellinen ennakointimalli?”. Tekoäly vastasi:

”Hyvän alueellisen ennakoinnin mallin ominaisuuksia ovat muun muassa se, että se on

  • asiakaslähtöinen,
  • tarkoituksenmukainen,
  • oikea-aikainen,
  • kattava ja realistinen.”

Voisiko osuvammin sanoa ja voisiko Kymenlaakson malli olla juuri tämän mukainen esikuva, johon kannattaa tutustua etenkin siinä mukana olevia henkilöitä ja osallisia kuulemalla? Yllätys voi olla, että keskeistä on juuri henkilökohtainen yritysten, työnantajien, oppilaitosten edustajien ja muiden tahojen systemaattinen vuorovaikutus aluetasolla.

Tämä oli ensimmäinen tekoälyä hyödyntänyt blogi-artikkelini.

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

RD Info 1/2023: Parhaimmilla ennakointimalleilla ja koulutuksella elinvoimaa – toimialakartoituskonseptilla työmarkkinat tasapainoon, kasvun porrasmallilla kannattavaan kasvuun!

RD Info 1/2023: Parhaimmilla ennakointimalleilla ja koulutuksella elinvoimaa – toimialakartoituskonseptilla työmarkkinat tasapainoon, kasvun porrasmallilla kannattavaan kasvuun!

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ | Avainsanat: , , , , , , , , | Kommentoi

Julkaisuja ja referenssejä 2022

RD Aluekehitys Oy:n toimeksiantoihin liittyvät Yrjö Myllylän julkaisut ja referenssit vuodelta 2022.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla ilmestyi kaksi Delfoi-tutkimusraporttia ja toisella puoliskolla niihin liittyvää viestintää ja tulosten saattamista laajemman yleisön tietoisuuteen asiantuntija-artikkelein yms.

Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset

  1. Myllylä, Yrjö & Irina Kujanpää (2022). Toimialakartoituksesta vuoropuheluun. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimialakohtaisen ennakointikäytännön vaikuttavuuskartoitus. 105 p. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen raportteja 50/2022.   <https://www.sttinfo.fi/tiedote/kaakkois-suomessa-kehitetty-kartoitusmenetelma-tukee-yritysyhteistyota-ja-jatkuvaa-oppimista?publisherId=69817877&releaseId=69943210>
  2. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. Päivitetty tutkimus 2021. Tutkimuksen keskeisten tulosten päivitys ja verifiointi. Teoksessa: Myllylä, Yrjö & Ossi Luoma (toim.) (2022): Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. Tutkimusraportti 2022 / Vol 2. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy. <https://rdaluekehitys.net/2022/07/28/kannattavan-kasvun-johtaminen-kirja-keskeisena-sisaltona-kasvun-porrasmalli/>

Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut

  1. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Porrasmallilla kannattavaan kasvuun – Kasvu löytyy pk-yrityksistä, kun eri kasvuvaiheiden kriittiset tekijät huomioidaan. Creative Finland -median Vieraskynäkirjoitus 23.12.2022. <https://www.creativefinland.fi/post/kasvu-loytyy-pk-yrityksista-kun-eri-kasvuvaiheiden-kriittiset-tekijat-huomioidaan>
  2. Myllylä, Yrjö & Ossi Luoma (2022). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 90 p. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 2. <https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/>

Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut

  1. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Yrittäjyyden edistämisessä kannattavan kasvun malli jäänyt vähälle huomiolle. Kauppalehti Debatti 10.10.2022. Verkkoversio 11.10.2022 tässä linkissä
  2. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Porrasmallilla työpaikkoja ja vaurautta Suomeen. Turun Sanomat, Alio 28.10.2022. Alion verkkoversio Hyvästit kuolemanlaaksoille osoitteessa: https://www.ts.fi/puheenvuorot/5804116
  3. Myllylä, Yrjö (2022). Vähemmän rekrytointihaasteita ja lisää työpaikkoja. Turun Sanomat, Puheenvuoro, 9.8.2022. Verkkoversio saatavissa: https://www.ts.fi/puheenvuorot/5729243
  4. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Kannattavan kasvun porrasmalli. Porrasmalli tuottaa alusta asti kestäviä työpaikkoja ja verotuloja. Kaleva, Mielipide, 3.7.2022. Verkkoversio saatavissa:    https://www.kaleva.fi/kannattavan-kasvun-porrasmallin-soveltamisella-uus/4731252
  5. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Kannattavalla kasvulla työpaikkoja ja vaurautta. Maaseudun Tulevaisuus, Yliö, 4.7.2022. Verkkoversio saatavissa:    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/ae9d0451-053f-467b-a74e-c69189a0dcaf
  6. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Porrasmallilla työpaikkoja. Länsi-Savo, Mielipide, 8.7.2022. Verkkoversio saatavissa:    https://www.lansi-savo.fi/paakirjoitus-mielipide/4707925
  7. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Porrasmalli toisi työpaikkoja ja vaurautta. Aamulehti, Mielipide, 9.7.2022. Verkkoversio saatavissa: https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000008933656.html
  8. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Kannattavan kasvun porrasmallilla vaurautta ja verotuloja Suomeen. Kymen Sanomat, Näkökulma, 10.7.2022. Verkkoversio saatavissa:    https://www.kymensanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4718787
  9. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Kasvun porrasmallista vaurautta Suomeen. Satakunnan Kansa, Yliö, 10.7.2022. Verkkoversio saatavissa:    https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000008931439.html
  10. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Porrasmallilla työpaikkoja ja vaurautta Suomeen. Ilkka-Pohjalainen, 11.7.2022. Verkkoversio saatavissa:  https://ilkkapohjalainen.fi/yleisolta/porrasmallilla-ty%C3%B6paikkoja-ja-vaurautta-suomeen  
  11. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Kannattavan kasvun porrasmallilla uusia työpaikkoja ja vaurautta Suomeen. Kainuun Sanomat, Puheenvuoro, 20.7.2022.

.

Muita julkaisuja

Blogiartikkeleita

Linkedin-postauksia

Twitter-postauksia

Videojulkistuksia.

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi