Yrjö Myllylä on yhteiskuntatieteiden tohtori, joka on väitellyt Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2007 arktisen alueen teollisesta, logistisesta ja sosiaalisesta kehityksestä pääaineenaan yhteiskuntamaantiede ja tulevaisuudentutkimus. Laajaa osaamisaluetta täydentävät suunnittelumaantiede, yhteiskuntapolitiikka ja kansantaloustiede. Vuodesta 2023 Myllylä on myös ”maantieteen, erityisesti aluekehityksen ja alueellisen ennakoinnin” dosentti Itä-Suomen yliopistossa.
Tulevaisuuksientutkimuksen yhtenä johtavista maamme asiantuntijoista Yrjö Myllylä tunnetaan eri yhteiskunta- ja tutkijapiireissä etenkin Delfoi-metodin soveltajana ja sen kehittäjänä. Hän on ollut kehittämässä EU:n parasta alueellista ennakointikäytäntöä sekä hyödyntänyt tutkimuksissaan ja niiden viestinnässä edelläkävijänä Delfoi-sovellusta tietoverkoissa, Internetissä ja sosiaalisessa mediassa.
Valtakunnallinen vaikuttaja – alueellinen kehittäjä – paikallinen toimija
Tutkijana Yrjö Myllylä tunnetaan laajalti akateemisissa ja yhteiskunnallisissa yhteyksissä sekä useissa alan yhteisöissä jäsenenä. Hänen toimintatapaa luonnehtivat päämäärä- ja tuloshakuisuus sekä vahvat tiimityötaidot. Eri hankkeissa hän on käyttänyt laajalti tutkimus- yritys- ja liike-elämän edustajia asiantuntijoina. Kyky välittää yritysinformaation lisäksi vahvaa perustutkimuksen osaamista myös kansainvälisellä tasolla pohjaa verkottuneeseen yhteistyömalliin ja toimintatapaan.
Yrjö Myllylällä on positiivinen lähestymistapa tuottaa tutkimustuloksia kirjallisesti, käytännönläheisesti ja ymmärrettävästi. Sovellukset ovat kustannustehokkaita ja prosessin aikainen viestintä tehostaa hanketavoitteiden toteutumista. Keskeisiä toiminnan tavoitteita ovat osaamisen kehittämisen ohella pitkäjänteisyys, uskollisista toimeksiantajista huolehtiminen sekä niiden toiminnan tukeminen ja kehittäminen.
Aluekehittäminen
Aluekehittämisessä tärkeintä on osaamisen suuntaaminen tulevaisuuden kannalta relevanteille alueille. Osaamisen suuntaaminen edellyttää toimintaympäristön muutosanalyysiä. Alueen tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden ja näkijöiden tunnistaminen sekä yhteinen mahdollisten ja haluttujen tulevaisuusvaihtoehtojen prosessointi näiden toimijoiden kanssa ovat keskeisiä näkökulmia.
Prosessin toimijoiden tulee edustaa markkinatietoa, osaamista, resursseja ja johtamistaitoa. Edustajia tulee olla tavanomaisessa prosessissa niin yritys-, kunta- ja valtiotahoilta unohtamatta kansalaisyhteiskuntaa.
Tärkeintä dynaamisten vaikutusten saamiseksi on toimijoiden vuorovaikutus eikä yksittäisen osatekijän kuten rahan määrä. Aluekehittäjänä voi olla mikä toimija tahansa, joka toimii em. tavoin.
Strategiaprosessit
RD Aluekehityksen strategiaprosesseissa avainsana on valinnat. Tekemällä rohkeita valintoja, joihin toimijat ovat valmiita sitoutumaan, luodaan ylivertaista vahvuutta. Tämän vuoksi RD Delfoi-prosessit korostavat strategioinnin lähtökohtana myös valintoja.
RD-strategiaprosesseissa huomioidaan toimintaympäristön muutos ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Prosesseissa tunnistetaan toimijoiden kannalta toivotut kasvualat ja niihin kiinnittymisen vaatimat toimenpiteet.
RD Delfoi-soveltamiseen voidaan kytkeä tarpeen mukaan muita menetelmiä, joita käytetään Delfoi-menetelmän lähtökohtia hyödyntäen. Tällaisia usein strategiaprosesseihin kytkettyjä muita metodeja ovat mm. vahvuuksia kartoittava SWOT-analyysi, Bostonin portfolio-analyysi sekä trendi- ja klusteriajattelu.
Tulevaisuuksien tutkiminen
Tulevaisuuden ennakoinnissa tärkeää on tunnistaa toimintaympäristössä vaikuttavat tekijät, kuten vahvat ennakoitavat trendit ja niiden vaikutus tutkimuksen kohteena olevaan ilmiöön valitun aikajänteen aikana. Myös uusien nousevien ilmiöiden, heikkojen signaalien ja villien korttien systemaattinen tunnistaminen on tärkeää.
Toimintaympäristöanalyysin jälkeen kartoitetaan tutkimuksen kohteena olevan ilmiön, esimerkiksi toimialan tai alueen päätöksentekijöiden intressejä ja mahdollisuuksia tarttua toimintaympäristön muutosanalyysin hahmottamiin mahdollisuuksiin.
Erityistä huomiota kiinnitetään myös nousevien alojen ja ns. riippumattomien ryhmien mielipiteiden esille tuomiseen, jotta todellista uudistumista ja ennakointia tapahtuisi. Esimerkiksi vähemmistöryhmät ja riippumattomat toimijat nostavat usein tulevaisuudessa vahvistuvia heikkoja signaaleja esille.
Alueellinen ennakointi
Aluekehittämistä tukevaa tulevaisuuden ennakointia voidaan kutsua alueelliseksi ennakoinniksi. Alueelliseen ennakointiin kuuluu seuraavat prosessit rajatulla maantieteellisellä alueella:
1) Ennakointitiedon tuottaminen,
2) Osallistumisen edistäminen,
3) Verkostoitumisen edistäminen,
4) Vision tuottaminen,
5) Toimenpiteiden ja päätöksenteon edistäminen.
Vuonna 2011 EU:n komissio julkisti EU:n alueellisten ennakointikäytäntöjen arvioinnin. Arvioinnissa oli mukana 27 EU:n maan alueelliset ennakointikäytännöt. Suomesta arvioitavia ennakointikäytäntöjä oli toistakymmentä. Myllylä oli ollut mukana kehittämässä Varsinais-Suomessa käytäntöä, joka arvioinnissa valittiin EU:n parhaimmaksi. Arvioinnin perusteella EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön tunnusmerkkejä ovat seuraavat:
1. Yritykset on kytketty tiiviisti mukaan prosessiin,
2. Mukana ovat kaikki keskeiset alueelliset ja paikalliset toimijat,
3. Prosessi tuottaa priorisoidun listan toimenpide-ehdotuksista,
4. Toteutuksessa hyödynnetään public-private -mallia.
Komissio tilasi EU:n ennakointikäytäntöjen arvioinnin ARENAS-hankkeessa YK:n ILO:n Torinossa sijaitsevalta koulutuskeskukselta. Saat lisätietoja referee-artikkelista ”Ennakointi demokratian vahvistajana – Suomalaiset ennakointikäytännöt menestyvät eurooppalaisessa vertailussa” (Myllylä, Marttinen, Kaivo-oja, Futura 4/2012).
Myllylän toteuttamissa ennakointihankkeissa tuodaan nämä alueellisen ennakoinnin ominaisuudet esille ammattitaitoisesti. Alueellisen ennakoinnin sovellukset energisoivat ja mobilisoivat alueelliset voimavarat, mikä koetaan ainutlaatuiseksi ja soveltaminen ja yhteistyö siten hyötykustannussuhteeltaan hyväksi. Soveltamisessa muun muassa yhdistetään eri ennakointikäytäntöjä hybridiennakoinnin keinoin.
Yrjö Myllylä 