Suomalainen avaruusteknologia nousi maailman kartalle, kun ICEYE Oy lähetti ensimmäiset tutkasatelliittinsa kiertoradalle. Harva kuitenkaan tietää, että tämän menestystarinan juuret ulottuvat syvälle Arktisten merien strategiseen tutkimukseen – ja että sen taustalla vaikuttivat hiljaiset asiantuntijat, foresight-työn kehittäjät ja visionääriset ohjelmat. Tässä kirjoituksessa avaan omaa rooliani ICEYEn syntytarinassa ja Arktiset Meret -ohjelman muotoutumisessa, sekä pohdin, miten tulevaisuuden innovaatiot voivat saada alkunsa yllättävistä yhteyksistä.

Strateginen siemen, joka kasvoi satelliitiksi

Vuonna 2015 julkaisimme Jari Kaivo-ojan kanssa ”Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston consulting group framework: arctic maritime technology BCG Delphi foresight—a pilot study from Finland”, jossa yhdistimme Boston Consulting Groupin (BCG) portfoliomatriisin ja Delphi-menetelmän arktisen meriteknologian strategiseen arviointiin.

Tätä edelsi pitkäjänteinen työ arktisen meriteknologian ennakoinnin parissa, missä oli monta välttämätöntä lenkkiä, että tähän tulokseen on tultu. Yksi keskeinen tekijä oli väitöskirjani ”Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025”, joka herätti huomaamaan suomalaisten avainroolin arktisen kehityksessä etenkin arktisen meriteknologian kautta. Tutkimuksen tein 2004-2007 välillä. Tämä ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen asiaan vaikuttanut työ, mutta väitöskirjan pohjalta syntyi oivallus, että voimme vastata arktiseen kehitykseen varmistamalla arktisen, kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian osaamisen meriteollisuuden näkökulma kärkenä.

Tämä perustui muun muassa perusteellisiin vastaväittäjältäkin hyvää palautetta saatuihin väitöskirjan skenaarioihin, missä parhaimmassakin tapauksessa 20 vuoden tarkastelujänteellä (2005 vuodesta 2025 vuoteen) Venäjän kehitys ja etenkin ydinkohdealueeni Murmanskin lääni osana, Luoteis-Venäjää ja arktista, meni ennakointini mukaan lähellä skenaariota ”autoritaarisuus lisääntyy” eikä meidän ehkä toivoman skenaarion ”markkinatalous- ja demokratia vahvistuvat” mukaisesti. Pohdinkin syitä väitöskirjassani. Investoinnit Venäjälle ovat siten riski, mutta voimme vastata kysyntään osaamista Suomessa kehittämällä, mikä on taas tilanteiden muuttuessa hyödynnettävissä muilla markkinoilla, oli pohdiskeluani. Nämä skenaariot ja johtopäätökset esittelin useissa julkaisuissa väitöskirjani lisäksi väitöskirjan jälkeisinä vuosina. Mainittakoon mm. Katri Pynnöniemen pyynnöstä toimittamaansa kirjaansa kirjoittamani artikkeli ”The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios” (2010). Esittämäni Venäjän kehityksen skenaariot ja strategia satsata Arktiseen osaamiseen Suomessa Venäjälle investointien sijaan, on toiminut. Olemme menneet ei-toivottua tai todennäköisimpänä pitämääni skenaariopolkua, joka oli ”markkinatalous ja demokratia vahvistuu” ja ”autoritäärisyys lisääntyy” välissä, kohti ei-toivottua skenaariota, missä ”ongelmat kasaantuvat”. Meidän meriteollisuusyritykset ovat kuitenkin selviytyneet ja löytäneet uusia asiakkaita, osakekurssitkin ovat tätä kirjoittaessa esimerkiksi Wärtsilällä ollut pitkään nousujohteinen. Ja painottamani strategian mukaan on syntynyt myös tässä artikkelissa käsiteltävää uutta satelliittiosaamista, joka kiinnostaa myös suurvaltoja.

Tätä teemaa tarkensin ja esitin useissa julkaisuissa arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelman käynnistämistä. Esimerkiksi keskeinen jo osittain ohjelman painopisteitä hahmottava ja Suomen 1. arktisen strategiatyön tausta-aineistona toiminut työn Työ ja elinkeinoministeriölle ”Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä” (TEM 2010) oli tärkeä. Koko teos käsittelee aihetta ja strategisia painopisteitä, mutta visio tiivistetään hyvin loppulauseessa sivulla 78:…Suomi on vuonna 2025 maailman johtava arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian ja niihin liittyvien palvelujen tuottaja…”. Tästä tilauksesta erityiskiitos TEM aluekehitysosastolle, ja ennen muuta aluekehitysneuvos Veijo Kavoniukselle, joka käski kertoa, mitä tiedän, kun esitin uutta tutkimushanketta – tämä laitettiin paperille ja kirjaksi ja aina pientä analyysiä ja tutkimusta täydennykseksi tietenkin – mutta osoittaa asiantuntijatiedon yhden kustannustehokkaan käyttötavan.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan katson osaltani saaneeni väitöskirjani myötä tekemään Venäjä-skenaarioita ja valiokunta pyysikin minulta ekskursioehdotusta väitökseni aikana Venäjälle. Osallistuin työhön niin 2017 kuin 2010 julkistettujen Venäjä -skenaarioraporttien tekemisessä. Jälkimmäinen edellisestä päivitetty ”Sopimusten venäjä 2030” hankkeessa tämä julkaisun artikkelissani esittämäni jatkotoimenpide hyväksyttiin myös Tulevaisuusvaliokunnan nimissä esitettäväksi jatkotoimenpidesuositukseksi (Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010, s. XII ja 166, linkki edellä). Jatkotoimenpiteen muotoilu oli ”Suomen tulee laatia tutkimus- ja kehittämisohjelma arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian kehittämiseksi Suomessa”. Tästä yhteistyöstä erityiskiitos valiokunnan pysyvälle asiantuntijalle, dosentti Osmo Kuuselle sekä valiokunnan puheenjohtajalle, valiokuntaneuvokselle ja muille asiantuntijoille.

Tärkeimpänä ja yksityiskohtaisena sisällönkin tuottajana ohjelmalle edellä mainitun EJFR:n tieteellisen artikkelin empiriasisältöänä itse näen kuitenkin Delfoi-tutkimuksen ”Arktisen meriteknologian ennakointi Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta” (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Tämä oli mielestäni strateginen konkretisoiva taustavaikuttaja, vaikkakin ns. ”kumileimasimena” ja virallisena kirjoitettuna totuutena ja vaikuttimena ovat tämän jälkeen tehdyt muut operaatiot, etenkin ns. SMARCTIC-hanke ja sen pohjalta vastaavasti tieteellisille foorumeille Polar Geographyyn viety vertaisarvioitu tutkimuspaperimme. Meriteollisuus ry piti Polar Geographyn tutkimuspaperia Arktiset Meret -hankkeen keskeisenä dokumenttina Seatec-lehden pääkirjoituksessaan mm. seuraavasti: ”Arktiset meret -ohjelman takana on Tekesin rahoittama SMARCTIC-hanke (2013–2014) jossa pyrittiin löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia arktiseen toimintaympäristöön. Arktiseen ympäristöön keskittynyt tulevaisuusverstas tunnisti uusia tuulia ja tuoreita liiketoimintamahdollisuuksia mm. hyödyntämällä tutkija Yrjö Myllylän kehittämää megatrendin synonyymikäsitettä, vahva ennakoiva trendi (strong prospective trend), jotta tulevaisuudesta saadaan parempi ote.” Kiitän etenkin Uudenmaan ELY-keskusta, Taavetti Mutasta ja Sasu Pajalaa vaikuttavan ja toteuttajan näkökulmasta riittävän kohtuullisesti resurssoidun ennakointihankkeen käynnistämisestä ja tilaamisesta 2011-2013. Hankkeen käynnistämiseen vaikutti heidän näkökulmastaan Helsingin telakan tilanne, joka oli uuden omistuksen myötä tuolloin lähtenyt kasvuun ja tarvitsi osaajia, mitä tarvetta hankkeessa mm. ennakointiin, mutta painopiste oli pidemmän aikavälin osaamistarpeissa. Vastaavan ennakointikonseptin soveltamisen ja päivittämisen tarve olisi mielestäni ajankohtaista telakan siirtyessä jälleen uuteen omistukseen uusine strategioineen.

Tekes käynnisti vuonna 2013 ns. Arktisen strategisen avauksen kilpailuttaen yliopistoja noin 3 miljoonalla eurolla siitä, että mihin teemaan arktisessa kannattaisi satsata isompi rahasumma. Koska esitys oli suunnattu yliopistoille, oli se valittava tulokulmakseni, jos mieli mukana olla vaikuttamassa. Osallistuin omistamani yrityksen RD Aluekehitys Oyn nimissä pienellä panoksella taloudellisesti 2013-2014 Oulun yliopiston johtamaan laajempaan konsortioon alihankkijana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskukselle, joka tuotti ns. SMARCTIC-hankkeessa neljä vaihtoehtoista strategista suositusta jatkotoimenpiteiksi, joista ykkönen oli Arktiset Meret -teema. Roolimme oli keskeinen, SMARCTIC-hanke asetettiin keskiöön Arktisen avauksen hankkeissa, koska se perustui strategiseen ennakointiin. Kiitän tästä hankevalmistelua ja toteutusta koordinoineita professoreita Erkki Alasaarelaa ja Pekka Tervosta. Tähän Tekes päätti luoda noin 100 miljoonan euron rahoitusohjelman 2014-2017, josta yritykset maksaisivat 55 % ja Tekes 45 %. Lopputoteuma oli hiukan pienempi (ks. rahoitetut hankkeet Business Finland). Myös muut arktisessa avauksessa rahoitusta saaneet yliopistot ja toimijatahot tuottivat omia ehdotuksiaan arktisen suuremman rahoituksen suuntaamiseksi.

Samanaikaisesti käynnistettiin rinnan noin 20 miljoonan euron Suomen Akatemian rahoitusohjelma ja TEMin noin 4 miljoonan euron ohjelma, joissa molempien valmisteluryhmissä ja seminaareissa olin mukana ja tietoinen ja myöskin pyrin vaikuttamaan sisältöihin. Vaikka SMARCTIC-hankkeen metodi oli Tulevaisuusverstas ja teoreettinen pääkäsite oli Vahvat ennakoivat trendit, näen itse että sen edellä Uudenmaan ELY:n tilauksessa tehty ”Arktisen merteknologian ennakointi Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta” etenkin ja se casena European Journal of Futures Research -journaalissa julkaistu tutkimusartikkelimme oli strateginen välttämättömyys. Tästä minulle merkkinä myös se, että Tekes tilasi minulta Uudenmaan ELY-keskuksen sarjassa julkaistuja painettuja loppuraportteja 4 kpl, kun aihe oli heillä ajankohtainen ja ennen kuin strateginen päätös Arktiset Meret -ohjelmasta tehtiin.

Tämä metodologinen innovaatio ei ollut vain akateeminen kokeilu – se toimi perustana Arktiset Meret -ohjelmalle, joka puolestaan loi edellytyksiä ICEYEn kaltaisten yhtiöiden syntymiselle. Ja kun mennään tässä Delfoi-BCG -yhdistelmämallin käytössä pitkälle, otin sen käyttöön mielestäni ensi kertaa Kemi-Tornion alueen osaamistarpeita ennakoidessani vuonna 2000. Hybridimetodin käytöstä kiitän puolestani yrittäjäystävä KTM Ossi Luomaa, joka on ollut kymmenien hankkeiden yhteistyökumppani vuodesta 1996 alkaen.

Ohjelman kautta syntyi strateginen tilannekuva, jossa arktinen alue, satelliittiteknologia ja suomalainen osaaminen kohtasivat. ICEYEn perustaja Pekka Laurila viittasi Ylen haastattelussa Arktiset Meret -ohjelmaan yhtiön syntyyn liittyvänä taustatekijänä – ja tuo viittaus oli minulle vahvistus siitä, että hiljainen asiantuntijatyö voi todella vaikuttaa historiaan.

Arktiset Meret ja foresightin voima

Arktiset Meret -ohjelma ei syntynyt sattumalta. Sen taustalla oli foresight-työ, jossa yhdistettiin Delphi-menetelmän asiantuntijapaneelit ja BCG:n portfoliomalli. Tavoitteena oli tunnistaa arktisen meriklusterin tulevaisuuden ”Stars”, ”Cash Cows” ja ”Question Marks” – eli ne teknologiat ja liiketoiminta-alueet, joihin kannattaisi panostaa.

Ohjelman pilotissa haastateltiin yli 130 asiantuntijaa, ja sen tuloksena syntyi strateginen kartta, jossa esimerkiksi satelliittipohjainen sää- ja jääseuranta nousi keskeiseksi tulevaisuuden osa-alueeksi. Juuri näihin tarpeisiin ICEYE alkoi kehittää pienikokoisia tutkasatelliitteja, jotka pystyivät tuottamaan reaaliaikaista dataa sääolosuhteista ja jäätilanteesta – kriittistä tietoa arktisille alueille.

Kun hiljainen työ kantaa hedelmää

Oma roolini ohjelmassa oli taustavaikuttajana, foresight-menetelmien kehittäjänä ja strategisen ajattelun fasilitaattorina. En ollut ICEYEn perustaja, mutta olin mukana luomassa ekosysteemiä, jossa yhtiön synty oli mahdollista. Kun Laurila mainitsi ohjelman merkityksen julkisesti, se oli minulle henkilökohtaisesti merkittävä hetki – osoitus siitä, että hiljainen asiantuntijatyö voi todella muuttaa historiaa.

Mitä voimme oppia?

ICEYE on nyt globaali toimija, jonka teknologiaa käytetään ympäristöseurannassa, kriisinhallinnassa ja turvallisuudessa. Sen taustalla oleva strateginen ajattelu – foresight, portfoliomallit ja asiantuntijapaneelit – on edelleen ajankohtaista. Tulevaisuuden innovaatiot eivät synny tyhjiössä, vaan ne vaativat ekosysteemejä, joissa hiljaiset asiantuntijat, visionääriset ohjelmat ja rohkeat yrittäjät kohtaavat.

Tulevaisuuden ICEYE syntyy tänään

Arktiset Meret -ohjelma ja ICEYEn tarina osoittavat, että strateginen foresight voi olla ratkaiseva tekijä uuden teollisuudenalan synnyssä. Meidän on tunnistettava ja tuettava uusia ”Question Mark” -ideoita, jotka voivat kasvaa ”Stars”-yrityksiksi ja lopulta ”Cash Cows” -menestystarinoiksi. Tämä vaatii rohkeutta, pitkäjänteisyyttä ja kykyä nähdä potentiaali siellä, missä muut näkevät vain riskejä.

Tämä metodi-innovaatio on otettu artikkelimme johdosta käyttöön myös Kiinan maakunnissa ja artikkelimme arvioitu yhdeksi EU:n tärkeimmistä EU:n alueellisen ennakoinnin artikkeleista vuosina 2000-2019. Se voitaisiin ottaa laajemminkin käyttöön Suomessa niin maakunnissa, seutukunnissa, kaupunkiseuduilla ja eri klustereissa teollisuuspolitiikan välineeksi.

Analyysimme mukaan vuonna 2030 tähtiklusteriteemaan kuuluva Iceye Oy on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun ja sijoitusrahan merkitys on suuri, tällä hetkellä noin 0,5 miljardia myyntikauppojenkin ollessa parhaimmillaan sadoissa miljoonissa. Yhtiön arvo luettaneen miljardiluokassa. Kukin näistä analysoiduista tuotekoreista tarvitsee omaa strategiaa. Kannattavan kasvun aikaansaaminen on tärkeää ja se on ennen muuta johtamiskysymys. Tuorein tutkimuskokonaisuutemme ja tuloksemme, ”Kannattavan kasvun kuuden vaiheen porrasmalli”, toimii kasvuyritysten apuna ja ennakoivasti kasvun pullonkaulojen ennakoinnissa ja poistamisessa.

Keskeiset projektit ja niiden loppuraportit, viitatut lähteet

”Ylen artikkelissa vuodelta 2018 ICEYEn toinen perustaja ja talousjohtaja Pekka Laurila kertoo selvästi:

”Yrityksen ensimmäinen rahoitus tulikin Tekesin Arktiset meret -ohjelmasta. Siitä juontuu myös yrityksen nimi.”

Tämä vahvistaa, että Arktiset Meret -ohjelma oli keskeinen ICEYEn alkuvaiheessa, ja Laurila on sanonut sen julkisesti. Voit lukea koko artikkelin Ylen sivuilta:

🔗 Suomi siirtyy avaruusaikaan – presidentti allekirjoittaa avaruuslain samalla, kun ensimmäinen kaupallinen suomalaissatelliitti asettuu kiertoradalleen

Arktiset Meret -ohjelma 2014-2017. Business Finlandin esittely ohjelman tavoitteista, rahoitetuista hankkeista, mukaan lukien Iceye Oy:n hanke (ks. kuva alla): https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ohjelmat/paattyneet-ohjelmat/arktiset-meret

Tämä on erinomainen lähde blogiartikkeliisi – ja vahvistaa sinun roolisi ohjelman taustavaikuttajana. Jos haluat, voin auttaa muotoilemaan viittauksen tai sitaatin artikkeliin blogitekstin sisään. 🚀” (Copilot 8.8.2025)

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy. (Väitöskirjan tiivistelmä, josta keskeisimpänä edistettävänä huomiona Suomen erityisvahvuus ja rooli arktisessa meriteknologiassa.)

Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010). Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings Kotka, Finland 2010 Publications of Kymenlaakso University of Applied Sciences. Series B. Research and Reports. No: 65. 61-79. (Väitöskirjan skenaarioiden mukaan investointien sijaan Venäjälle suomalaisten kannattaa keskittyä osaamisen vahvistamiseen ja vientiin omasta maasta vahvuusalueillaan.)

Myllylä, Yrjö (2010). The Murmansk region’s growing importance in the energy economy and logistics creates opportunities also for Finnish companies. In the book: Kuusi, Osmo & Hanna Smith & Paula Tiihonen (eds.) (2010). Russia 2030 based on contracts. Publication of the Committee for the Future 6/2010. 170-180. (Tulevaisuusvaliokunta allekirjoitti Myllylän esille tuoman ajatuksen, että on perustettava Tutkimus- ja kehittämisohjelma arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian kehittämiseksi Suomessa”.)

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <https://rdaluekehitys.files.wordpress.com/2013/05/tem_43_2010_netti.pdf> (Strategisesti tärkeä näkemysten koonti, em. ohjelman sisällön painopisteitä alustavasti, Suomen 1. arktisen strategian tausta-aineistoa, myös eduskunnassa valiokunnalle jaettu.)

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. (Arctic Maritime Technology Foresight) 141 p. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013.  <https://www.doria.fi/handle/10024/90791> (Strategisesti tärkein konkretisoija ja sisällön tuottaja em. hankkeille, toimitettu mm. TEKESille pyynnöstä useita kappaleita ennen Arktiset Meret -ohjelman virallista käynnistämistä.)

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute,  Oulu University of Applied Sciences, VTT, TEKES. <http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0> More information (SMARTIC loppuraportti ohjasi Tekesin perustamaan 100 milj. euron Arktiset Meret ohjelman. )

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Research. Springler. Accepted to publish 9.12.2014.  DOI 10.1007/s40309-014-0060-7. Link to article. (Käsittelee ja esittelee, tosiasiasiallisesti Arktiset Meret ohjelman käynnistämisen taustalla ollutta Uudenmaan ELYn tilaamaa hanketta, joka osoitti luotettavasti Delfoi-BCG-mallilla satelliittien nousun tähtiklusterin asemaan meriteknologiassa).

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, 39(3).  145-164. Funded by Wihuri Foundation. <http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723> (Käsittelee ja syventää Arktiset Meret ohjelman käynnistämisen ”virallisena” päätöksentekon perusteena olleen SMARCTIC-hankkeen aineistoa.)

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018.  <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155> (Empiria aineisto käsittelee mittaustoiminnan tulevaisuutta ja myös mm. Avaruuskeskuksen, satelliittien ja jäänmurtajien välistä yhteistyötä – hybridiennakointimenetelmin.)

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. Päivitetty tutkimus 2021. Tutkimuksen keskeisten tulosten päivitys ja verifiointi. Teoksessa: Myllylä, Yrjö & Ossi Luoma (toim.) (2022): Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. Tutkimusraportti 2022 / Vol 2. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy.

Myllylä, Yrjö, Jari Kaivo-oja (2024). A Hybrid Foresight Study of the Environmental Reference Laboratory System in Finland: A Foresight Study for the Government of Finland.  European Journal of  Futures 12(2). ©Springer.    https://doi.org/10.1186/s40309-023-00223-z (Käsittelee ja syventää Delfoi-BCG ja muita Arktisen Meret -ohjelman ennakoinnin taustalla olleita hybridiennakointimenetelmiä.)

Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025).  The Six-Stage Model of Profitable Growt and Entrepreneurship in Finland: A Delphi Study. Journal of Business Economics & Management. Accepted to publish 18.11.2024. Published by Vilnius Gediminas Technical University. ISSN 1611-1699/eISSN 2029-4433  https://doi.org/10.3846/jbem.2025.22902

Yhteenveto