9.1 Matkailu

Pohjoismaiden neuvoston yksimielinen suositus kiinteän logistiikkayhteyden rakentamiseksi Norjasta Atlantin rannikolta Kaakkois-Suomeen

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

”Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi lokakuussa 2025 ehdotuksen, jossa kannatetaan Suomen, Ruotsin ja Norjan hallitusten yhteistyötä kiinteän logistiikkayhteyden kehittämiseksi Atlantin rannikolta Norjasta Kaakkois-Suomeen. Konkreettinen ehdotus on projektiryhmän perustaminen yhteyden aikaansaamiseksi ja rahoituksen varmistamiseksi. Yhteys loisi edellytyksiä aluekehitykselle, antaisi EU:lle keinon tukea raja-alueita ja mahdollistaisi uuden kehityspolun logistiikkareitin varrella oleville alueille. Ehdotuksessa viitataan Ruotsin ja Suomen pääministereiden Kristerssonin ja Orpon julistukseen vuodelta 2024 sekä Norjan ja Suomen puolustusministereiden Gramin ja Häkkäsen allekirjoittamaan puolustusyhteistyön yhteisymmärryspöytäkirjaan. Ehdotuksessa arvioidaan myös Naton tukevan hanketta.”

Näin kirjoittavat Yrjö Myllylä ja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogissa. Lue koko blogiartikkeli ”Vaasa-Uumaja maantie – Uusi kasvuakseli Pohjolaan” linkistä. Pohjoismaiden neuvoston yksimielisen 60 henkilön kannattaman suosituksen näet alla.

Päätös/suositus sekä taustalla ollut ehdotus pdf:nä

Päätös suomeksi
Ehdotus suomeksi

Päätös skandinaaviksi
Ehdotus skandinaaviksi

Pohjoismaiden neuvoston päätökset 30.10.2025

Istunnon pääsivu: 2025 Session of the Nordic Council, 2025 Session of the Nordic Council | Nordic cooperation. Hyväksytyt päätökset: Ulko- ja puolustusvaliokunnan mietintö, jossa Nordic Connector -hanketta koskeva kannanotto hyväksyttiin yksimielisesti 30.10.2025 Tukholmassa:

Nordic Council / Pohjoismaiden neuvosto (2025).  Päätös Pohjoismaiden neuvoston jäsenehdotuksen hyväksymisestä Nordic Connector yhteyden jatkoselvittämisestä.  Päätökset ja pöytäkirja 30.10.2025 Tukholman kokouksesta osoitteessa: https://www.norden.org/en/news/decisions-made-2025-session-nordic-council

Muita puheenvuoroja Myllylältä ja Kaivo-ojalta aiheesta:

  1. Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025) Yliö: Maantieyhteys Vaasasta Uumajaan on kannattava investointi ja aluekehityksen moottori. Maaseudun tulevaisuus, 28.11.2025. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/96636212-8b3d-4487-a5e7-33f9002fca36
  2. Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025) Kallista rautatietä ei tarvita, mutta tie Vaasasta Uumajaan olisi järkevä – Katso laskelmat. Puheenvuoro 30.10.2025.Tekniikka ja Talous.  https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/e6d57e61-aa09-4901-9f9f-106329c8f8a2
  3. Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025) Vaasa-Uumaja -tieyhteys olisi kannattavampi kuin raidehankkeet. Mielipidekirjoitus 26.10.2025, Talouselämä. https://www.talouselama.fi/uutiset/a/ee0c1519-3443-44f6-b9ab-b3f7861fd141
  4. Kaivo-oja, Jari & Myllylä, Yrjö (2025) Vaa­sa–Uu­ma­ja -maan­tie on nopea, kus­tan­nus­te­ho­kas ja geo­po­liit­ti­ses­ti ajan­koh­tai­nen. Puheenvuoro 3.11.2025, Mielipide 2.11.2025,Kaleva. https://www.kaleva.fi/vaasauumaja-maantie-on-nopea-kustannustehokas-ja-g/12341770
  5. Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025) Nor­dic­Con­nec­tor – kan­nat­ta­va in­ves­toin­ti ja alue­ke­hi­tyk­sen moot­to­ri. Puheenvuoro 28.10.2025, Mielipide 27.10.2025,Ilkka-Pohjalainen. https://www.ilkkapohjalainen.fi/nordicconnector-kannattava-investointi-ja-aluekehi/12374422
  6. Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025) Pohjoisen silta – investointi, joka maksaa itsensä takaisin.  Lukijalta23.10.2025, Suomenmaa.   https://www.suomenmaa.fi/mielipide/lukijalta-pohjoisen-silta-investointi-joka-maksaa-itsensa-takaisin/
  7. Lisätty blogin julkaisun jälkeen (16.1.2026):
  8. Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025) Debatt. Kvarkenbron behövs – bind ihop Norden. Norran, 10.12.2025. https://www.norran.se/debatt/artikel/kvarkenbron-behovs-bind-ihop-norden/rx7vk2yl
  9. Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025) Debatt: Nordic Connector – en lönsam investering. Vasabladet 28.11.2025. https://www.vasabladet.fi/Artikel/Visa/931705

Taustaselvityksiä Myllylän ja Kaivo-ojan puheenvuoroille:

Ojala, Katja – Drageryd, Lars – Sahlgren, Daniel – Beskow, Alex – Al-Metwali, Abdulrahman –Kankaanpää, Laura & Lonka, Tuomas (2025) Merenkurkun kiinteä yhteys, tarveselvitys – Loppuraportti 5.2.2025. Väyläviraston julkaisuja 59/2025, https://doria.fi/handle/10024/192698

Talvitie, Antti & Eranti, Esa (2025) Nordic Connectorin kysyntäperusteinen tarve- ja toteutettavuusselvitys. Professori Antti Talvitien ja Tekniikan tohtori Esa Erannin selvityksen Power Point -esitys, Nordic Connector – Presentations, 21.8.2025: https://www.erantiengineering.fi/kvarken02-presentations.htm

Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat – National strategicchoices for RDI policy and activities -lausunto

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Lataa Yrjö Myllylän lausunto suoraan tästä:

20250709_Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat – National strategic choices for RDI policy and activitiesLataa

Lausuntopyyntö ja kaikki lausunnot osoitteessa lausuntopalvelu.fi:

”Johdanto

Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) rahoituksen käytön monivuotisessa suunnitelmassa linjattiin aiemman parlamentaarisen työn pohjalta, että Suomen tulevaisuuden menestystä rakennetaan T&K-toiminnan strategisilla valinnoilla. T&K-toiminnassa ja sen suuntaamisessa tunnistetaan globaalit ja kansalliset yhteiskunnalliset haasteet ja niiden TKI-toimijoille luomat mahdollisuudet Suomen vahvuudet huomioiden.

Kansallisia TKI-politiikan ja -toiminnan strategisia valintoja tunnistetaan tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) johdolla osallistavassa ja avoimessa prosessissa. Osana valintojen valmistelua järjestetään lausuntokierros 26.2.–10.3. sekä avoin sidosryhmätilaisuus 28.2.2025 (vn.fi/tin). Neuvoston asiantuntijoista koostuva valmisteleva kokoonpano ja sihteeristö ovat valmistelleet laajan aineiston ja sidosryhmäkeskustelujen pohjalta alustavia valinta-aihioita, joiden laatimisessa on hyödynnetty myös ennakointiaineistoa.

Tarkoitus on, että tutkimus- ja innovaationeuvosto linjaa valinnoista ennen puoliväliriihtä maaliskuussa ja hyväksyy niitä koskevan raportin kesäkuussa 2025. Lopullista valintakokonaisuutta muokataan ja täsmennetään lausuntokierroksen jälkeen.

Tausta

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Hallitus vauhdittaa tavoitteeseen pääsemistä tällä vaalikaudella yhteensä noin miljardin euron lisäinvestoinneilla korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden sekä yritysten T&K-toimintaan. T&K-investoinneilla tavoitellaan kestävää talouskasvua sekä laajaa ja pitkäjänteistä vaikuttavuutta.

Valtioneuvoston kesäkuussa 2024 hyväksymä valtion T&K-toiminnan rahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma linjaa osaltaan T&K-lisärahoituksen kohdennuksia. Kansallisia TKI-politiikan ja toiminnan strategisia valintoja tehdään monivuotisen suunnitelman rinnalla ja siihen tukeutuen.

Valintojen valmistelu aloitettiin avoimessa seminaarissa 8.11.2024, mitä seurasi sidosryhmäkysely marras–joulukuun vaihteessa. Sidosryhmät painottivat muun muassa pitkäjänteisyyden, vaikuttavuuden ja osaajien merkitystä sekä tekivät ehdotuksia valintojen teemoiksi.

Valinta-aihioiden valmistelussa on hyödynnetty esimerkiksi Suomen Akatemian ja Business Finlandin tunnistamia vahvuuksia, jo tehtyjä valintoja sekä ennakointitietoa. Valintojen raekoon tulee olla sellainen, että se tukee eri puolilla tehtävää päätöksentekoa ja sallii eri lähestymistavat ja uudet avaukset. Valinnoissa ei mennä toimiala- tai teknologiatasolle. Valinnat linkittyvät toisiinsa ja vaikuttavaa TKI-toimintaa syntyy myös niiden rajapinnoilla.

TKI-järjestelmässä tehdään valintoja koko ajan. Jatkossa kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat tukevat yritysten, investointien, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan sekä tieteentekijöiden kaipaamaa pitkän aikajänteen näkymää.

Strategiset valinnat ovat osa TKI-järjestelmän kehittämisen ja T&K-rahoituksen kokonaisuutta, jossa jatkossakin pääsääntö on tutkija- ja yrityslähtöisyys. Järjestelmän kehittämisessä noudatetaan parlamentaaristen linjausten mukaista kokonaisvaltaisuutta ja tasapainoa.

Käynnissä oleva valintaprosessi tehdään tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla ensimmäistä kertaa, ja sitä kehitetään opitun perusteella. TIN seuraa toimintaympäristöä jatkuvasti ja jatkaa valintojen tunnistamista tarpeen mukaan.

Tavoitteet

Strategiset valinnat kokoavat voimavaroja ja vahvistavat TKI-toimintaa ja TKI-toimijoiden yhteistyötä valituilla osa-alueilla. Ne tukevat hallituksen ja eri hallinnonalojen strategista päätöksentekoa, politiikkatoimia ja EU-vaikuttamista. Ne myös tukevat TKI-toimijoiden ja sidosryhmien omia valintoja, rahoituksen suuntaamista sekä järjestelmän kehittämistä.
Valinnat tarjoavat yrityksille ja tutkijoille ennakoitavamman näkymän Suomen sitoutumisesta painopisteisiin, tukevat TKI-toiminnan alueellista kehittämistä ja vahvistavat Suomen asemaa kansainvälisessä TKI-kentässä, houkutellen osaajia, investoijia ja kumppaneita.”

Arktisen politiikan strategia – lausunto

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu

Katso Yrjö Myllylän Arktisen politiikan strategian -koko lausunto tästä pdf:nä. Lausunnon lähde: Lausuntopalvelu.fi :

20250709_Luonnos Suomen arktisen politiikan strategiaksiLataa

TIIVISTELMÄ

ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ JA SIIHEN SOPEUTUMINEN: Ilmastonmuutoksen lisäksi arktisen alueen kehitykseen vaikuttaa keskeisesti Venäjän pohjoistuminen Neuvostoliiton hajoamisprosessin seurauksena, luonnonvarojen kasvava kysyntä ja raaka-aineiden hinnan nousu sekä arktisen teknologian kehitys. Erityisesti arktisen meriteknologian kehitys on avain teknologiassa arktiseen.  Ilmastonmuutoksen pysähtyminen ei pysäytä kehitystä arktisessa.  (<https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/12/03/suomen-kuvalehti-15-11-2013-myos-suomen-tulee-hyotya-arktisesta/>).  ASUKKAAT, ALUEEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JA ALKUPERÄISKANSOJEN OIKEUDET: Ympäristönsuojeluteknologiaa tarvitaan kaivoksissa ja öljyntuotannossa – molempien tuotanto- ja kuljetusmäärät arktisessa kasvavat seuraavan kymmenen vuoden aikana (<https://rdaluekehitys.net/2013/11/27/ymparistonsuojeluteknologialla-mahdollisuuksia-arktisessa-kaleva-alakerta/>   <https://amtuusimaa.wordpress.com/2015/01/03/arktisen-oljyntorjuntateknologian-osaamiskeskus-perameren-alueelle-on-tarvelahtoinen-innovaatio/> ).  ASUKKAAT, ALUEEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JA ALKUPERÄISKANSOJEN OIKEUDET: Arktisen strategian tavoitteena pitäisi olla Alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen ja ILO-sopimuksen 169 vahvistaminen <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2016/03/07/suomi-on-yhtioittamassa-metsahallitusta-kenelle-kuuluvat-kultaharkot-maassa/>. STRATEGINEN HANKEALOITE: Arktinen Delfoi-paneeli – pilotti ja vakiinnuttaminen Suomen johdolla (ks. Liite, jatkotoimenpidekohta no 1).

Kuvituskuva Yrjö Myllylä, Copilot-tekoälyllä, 9.7.2025: Luonnonvarojen, kaasun ja malmirikasteiden kuljetusta arktisessa ja alkuperäiskansan toimintaa.

LIITE  Johtopäätöskalvo Arktinen tulevaisuus vuoteen 2030 esitelmästäni

”Keskiviikkona 9.11.2016 klo 17-20 Tieteiden talo sali 505, Arktinen tulevaisuus, alustaja entinen pääministeri Paavo Lipponen, kommentoija tulevaisuuksientutkija YTT Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy, juontaja Arto Salmela.”

(Paavo Lipposen sijaisena toimi Barentskeskus Oy:n toimitusjohtaja Martti Hahl)

TRENDIT

1)     Venäjän sisäinen kehitysdynamiikka tulisi ymmärtää ja sen vaikutus Venäjän pohjoisen politiikkaan ja Koillisväylään. Se on myös suuri mahdollisuus Suomelle, kärkenä erityisesti meriteollisuus.

2)     Kaikkea ei pitäisi selittää ilmastonmuutoksella – voi tulla kalliiksi, jos se on investointien peruste. Investointien perusteista (esim. Koillisväylän kasvavasta Aasia-Eurooppa liikenteestä) pitää löytyä myös käytännön evidenssiä.

3)     Kaasu on toteutuva villi kortti, mutta päättäjillä on heikko kyky käsitellä asiaa.

KLUSTERIT

4)     Heikon tilanne on kaivostoiminnan ymmärtämisessä,

5)     Matkailussa esim. joulun ja joulupukin nostaminen kansallisesti oikeaan arvoon on ajankohtaista.

6)     Energiassa investointisuunnitelmat arktisessa eivät kohdistu siinä määrin biotalouteen kuin Suomessa puhutaan. LNG tulee ottaa vakavasti.

OSAAMINEN

7)     Osaamisen käsitteen ymmärtäminen, tutkimuksen ja koulutuksen kohdentamisessa tarpeeseen – esim. rakentamisen ja energia-alan tarpeet Oulun seudulla

8)     Maahanmuuton lisääminen pohjoisen töihin.

KLUSTERIT – YHTEENVETO VISIO SUOMELLE: ”SUOMI ELÄÄ TULEVAISUUDESSA YHÄ ENEMMÄN METSÄN LISÄKSI MERESTÄ JA MAAPERÄN RIKKAUKSISTA SEKÄ MUUSTA ARKTISEEN YMPÄRISTÖÖN KYTKETYSTÄ OSAAMISESTA.” Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy, 1.1.2014.

JATKOTOIMENPITEET, HANKKEET (linkit lisätty 16.2.2021)

1.      Arktinen Delfoi-paneeli – valmistelu saatava käyntiin välittömästi Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden 2017-2019 alla. Pysyvä Delfoi-paneeli Suomen lahja kautensa jälkeen. Aloite ja koordinaatio Yrjö Myllylä / RD Aluekehitys – Jari Kaivo-oja / TUTU täydennettynä asian valmisteluryhmällä.  Vrt. esim. iKNOW, YK:n millennium-projekti tms. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/07/31/delphi-study-case-iknow-delphi-2-0-national-survey-country-report-finland/ , https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkijaryhma-varoitti-euta-tappajaviruksesta-jo-vuonna-2011-mutta-suosituksia-ei-otettu-huomioon-ironista-kylla-poliitikot-ovat-pesseet-katensa/7f155a42-3a80-4582-a80f-8089cd781079 .

2.      Oulun yliopiston rakennusteknillisen yksikön palauttaminen (toteutettu 2017 – siltasuunnittelusta rakennustekniikan yksi lippulaiva laivojen ja merimoottoreiden tapaan. 50 milj €/ 10 v, OPM. https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/11/kaleva-mielipide-27-8-1996-pak.jpg

3.      Pohjoinen rataverkko valtakunnallisiin maankäytön kehittämistavoitteisiin – vastuu on Helsingin ministeriöillä – YM, LVM, VNK. Kuka aloittaa vaikuttamisen? Ks. mm. Terra 182. https://rdaluekehitys.net/2017/11/05/jaameren-rata-paasy-jaamerelle-koko-suomen-etu/

4.      Suomessa olevaa maailman parasta talvipyöräilyosaamista edistettävä – Montrealin  talvipyöräilykongressiin tarvitaan julkaisusponsoria. Yhteydenotot RD Aluekehitykseen. http://www.bikinginpractice.wordpress.com

5.      Helsinki-Tallinnan junalauttaliikenteen kehittäminen. Yhteydenotot Yrjö Myllylään.

6.      Tulevaisuuden aluepolitiikan muotoilu arktisista lähtökohdista. (RD Aluekehitys / SMS)

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2016/07/28/terra-1282-teemakeskustelu-aluepolitiikka-eilen-tanaan-huomenna/

7.      Joulupukki ja Suomi. Yhdyshenkilönä Yrjö Myllylä. Ks. Caseja, esim. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006237565.html

8.      LNG:stä todellinen päästöjen vähentämisen keino ja uuden teknologian markkinan luoja suomalaisille yrityksille, edellytyksiä edistettävä. Yhdyshenkilönä Yrjö Myllylä. Ks. lisätietoja. https://rdaluekehitys.net/2013/07/27/turun-sanomat-alio-26-7-2013-lng-rakentaminen-ajankohtainen-arktisen-meriteknologian-mahdollisuus/ , https://ilkkapohjalainen.fi/mielipide/yleisolta/lng-n-yleistyminen-voi-lisata-talouskasvua-1.2141047 .

___

Em. kommentoitu Suomen arktisen politiikan strategia oli Suomen kolmas. Sen päivittämisestä on keskusteltu. Ensimmäisen arktisen strategian aikoihin lausuja, Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy, tuotti Työ- ja elinkeinoministeriön sarjassa julkaisun, joka jaettiin mm. strategiaa toteuttavien työryhmien käyttöön. Julkaisutiedot ovat alla:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.

TEM_43_2010_nettiLataa