3,2 miljardin euron covid-elvytyksellä lisää vientiä


COVID-ELVYTYS, 3,2 MILJARDIA SUOMEEN. Vielä viimeinen vuosilomapäivän somepäivitys. 10 ideaa,  EU:n elvytysrahaston kohteeksi, millä Suomen vientiä voisi kasvattaa merkittävästi covidin aiheuttamasta taantumasta johtuen. EU:n alkuperäinen idea oli edistää vientiä covidin aiheuttaman häiriön vuoksi ja siten kohdentaa rahaa etenkin alueille, jotka kärsivät viennin menetyksistä luoden näin uutta vientiä tilalle. Tällöin hyödyt koko kansakunnalle olisivat suurimmat. Tämä pitäisi pitää mielessä rahaa käytettäessä, rahaa tulisi suunnata vientimaakuntiin ja viennin potentiaali huomioiden, ei kannattamattomiin ja kovin epävarmoihin hankkeisiin, kuten massiivisiin henkilöliikenneratoihin tms. Jakamalla rahoitusta riittävän moneen kohteeseen, pienennetään myös epäonnistumisen riskiä:

1. CLT-TUOTANNON KÄYNNISTÄMINEN KERROSTALOJA VARTEN (huom. kannattavuus, kilpailukyky huomioiden!  > satama-alueet keskeisiä toiminnalle, esim. Hamina, Rauma).

Puusta ja laajemmin biomateriaalista on moneksi (esim. turpeen käyttö rakennuseristeenä  yms. uudet avaukset). Myös tuulivoimaloiden lapojen tuottaminen rungon lisäksi, voisi olla mahdollisuus kierrätettävyyden vuoksi. (Erään tiedon mukaan aiempien testien mukaan puusta tehdyt suuret lavat ovat olleet kestävämpiä kuin kuiduista tehdyt ja kevyempiä, mutta kustannukset ovat olleet suuremmat. Robotiikalla ja suurella volyymilla, jos markkinat voitaisiin varmistaa, kenties kannattavuutta voisi löytyä.)

2. MATKAILUN EDISTÄMINEN TARINOILLA – JOULUPUKKI HYVÄN TAHDON LÄHETTILÄS ASUU SUOMESSA. Suomi harvaan asuttuna maana on covid- ja pandemiaturvallinen matkailumaa. Ykköstarina on joulupukkitarina, jolla tuetaan koko Lapin, mutta myös Suomen matkailua ja muuta elinkeinotoimintaa. Pohjois-Eurooppa keskeinen EU:n intressi, Välimeren ja Karibian meren alueen tavoin, suuri mahdollisuus.

3. ENERGIARATKAISUT – MAALÄMPÖ. Maalämpö, joka on aurinkolämpöä, on Suomen vahvuus ja toimii myös viilentävästi lämpöpumppujen avulla kuumilla ja kuumenevilla alueilla. Suomi on tässä pilotointimaa- ja alue ja uudet ratkaisut esim. matkailukeskittymissä voivat toimia myynti-ikkunoina tälle. Myöskään maailman kaasuaikaan siirtymistä ei tule unohtaa. LNG ja biokaasu tulevat. Pyöräilyolosuhteiden kehittäminen vähentää energiankäyttöä liikenteessä voimaikkaimmin – Suomi on mm. talvipyöräily- ja maastopyöräilymaa, joilla on vienti- ja maakuvan rakentamispotentiaalia.

4. KAIVOSTOIMINTA – MALMINETSINTÄYHTIÖ. Malminetsintäyhtiö on avain. Uusi energiatalous ja digitaalinen aikakausi tarvitsee harvinaisia maametalleja, joita on Suomessa. Suomi on myös kultamaa, jonka kullan arvo kasvaa taantumassa. Muiden metallien arvo kasvaa maailmantalouden kasvaessa. Uusi energiatuotanto ja akkuteollisuus kysyy mm. kobolttia.

5. AKKUTEHTAAT. Siltä näyttää, että sähköautoilua tuetaan ja meidän kannattanee harkita siinä mukana olemista akkumineraalien jalostuksessa. Hamina-Kotka ovat keskeisiä tehtaiden sijaintipaikkoja ja E18-tukee toimintaa. Salossa toimii jo akkujen kokoonpanotehdas. Tukiaisiin perustuvassa toiminnassa kuitenkin aina riskinsä.

__

3,2 miljardin jako

Kuva: 3,2 miljardin euron jakaminen maakuntien vuoden 2019 viennin suhteessa. Taulukon viennin luvut miljoonaa euroa.

__

6. LAIVAVÄYLIEN SYVENTÄMINEN. Maapallo on meripallo. Eurooppa on saari / niemi Aasian ja Amerikan välissä. Kun on hyvät yhteydet, riittävän syvät väylät, voidaan raaka-aineita tuoda ja vientiä harjoittaa suurilla laivoilla. Se alentaa kustannuksia. Esimerkkinä Kokkolan teollisuus, joka on vahvaa kemiassa. Tai Porin, joka jalostaa esim. nikkeliä, joka tuodaan Venäjältä.

7. SELLUTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET. Sellusta on moneksi. Lisääntyvän kartonkikysynnän lisäksi myös tekstiiliteollisuuteen ja muovia korvaaviin tuotteisiin, liukosellu ja ligniinisellu esimerkkeinä, joita viedään Suomen suurimman vientisataman HaminaKotkan kautta jo. Suomen vienti perustuu kuitenkin volyymituotteisiin, kuten maailmankauppa. Pienempiäkin mahdollisuuksia on, mutta näillä ehkä suurimpia välittömiä mahdollisuuksia. Onhan Kotkassa esim. maailman suurin Xylitol-tehdas ja raaka-aineena on sulfiittiselluloosa, jota ei Suomesta saa. Ja raaka-ainepula on kasvun pullonkaula.

8. KARTONKI. Internet-aikakausi kysyy pakkauskartonkeja. Muovittomuus kuluttujakartonkeja. Molemmissa on tehtävää. Voidaan lisätä älyä kartonkiin, esimerkiksi Backgage Media Oy tai korvata muovia barrier(?) kartongilla, kuten KotkaMills Oy. Näissä voitaisiin lisätä volyymia, kysymys on myös koulutuksesta esim. ohjelmistotuotantoon ja barrier-kartonkiin.

9. TELAKAT JA METALLITEOLLISUUS. Telakat ja metalliteollisuus on tärkeää viennissämme. Ne kärsivät ehkä covidista matkailun lisäksi eniten. Suomen erityinen vahvuus on kelluvat rakenteet ja jäissä toimivat sellaiset. Sillä puolen on oltava tarkkana ja tehtävä oikeita päätöksiä. Suurin markkina on arktinen Venäjä, jonka suhteen olemme tehneet huonoa politiikkaa viime aikoina sallimalla USA:n pakotteiden kohdentumisen niin, että mm. Helsingin telakan omistaja on pitänyt vaihtaa. Venäjän markkinan varmistaminen on nyt yksi tärkeimmistä ja se on osin meidän ja osin EU:n käsissä pakotepolitiikan vuoksi.

10. DATA-CENTERIT JA TIETOINFRASTRUKTUURI. Haminassa on meneillään 1,2 miljardin investointi Googlella. Maailma muuttaa pilveen. Datacentereitä syntyy. Suomen kylmä ilmanala ja puhtaan energiatuotannon ratkaisut (mm. kaasu) lisäävät Suomen houkutusta. Tarvitaan myös kaapeliverkkoja, suuria kansainvälisiä datakaapeleita, niin, että yhden katkettua toinen toimii. Koillisväylä-kaapeli on yksi suurimmista mahdolisuuksista. Löytyisikö siitä covidin aikana yhteisymmärrystä EU:n ja Venäjän kanssa. Suomen markkinointi joka tapauksessa on tärkeää asiassa ja siihen muutama covid-elvytyseuro on perusteltu. Tänä vuonna Google on ilmoittanut yhteensä 1,2 miljardin investoinneista Haminaan.

Tietoinfrastruktuurin tulisi olla kunnossa myös laajasti haja-asutusalueita myöten. Monipaikkaisuus ja kakkosasunnoilta työskentely on muodostunut todellisuudeksi covid-pandemian aikana ja Suomesta on tullut houkutteleva työskentelymaa myös kansainvälisesti esimerkiksi aiemmin Kalifornian Piilaaksossa työskennelleille.

11. TYÖMARKKINOIDEN KOHTAANNON PARANTAMINEN, OSAAVAN TYÖVOIMAN VARMISTAMINEN. EU:n parhaimmat ennakointivälineet käyttöön. Edellyttänee käytännössä esim. allekirjoittaneelle valtaa ja resursseja tai keskeinen neuvonantajan rooli kansallisessa ennakoinnissa. Tämän välineen kautta voidaan vaikuttaa laajasti työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Voidaan hyvinkin väittää, että implementoinnin jälkeen vaikutus on ainakin 10 000 työpaikkaa, käytännössä paljon enemmän.

Tavoitteena on koulutuksen suuntaaminen ja rakenteellinen kehittäminen (rakenteellista esim. työnjohtotason koulutuksen luominen Suomeen). Työpaikka- ja työllisyysvaikutus erittäin suuri, kun myllyt pyörivät.

Seuraavassa on valtiovarainministeriön sivuilta (29.4.2021) Kestävän kasvun ohjelman ja sen rahoituksen esittelyä (https://vm.fi/kestava-kasvu) :

Suomen kestävän kasvun ohjelma

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita.

Ohjelman tavoitteena on

  • vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
  • kasvattaa tuottavuutta
  • nostaa työllisyysastetta
  • nopeuttaa hoitoon pääsyä
  • edistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa.

Suomen kestävän kasvun ohjelma rakentuu neljälle pilarille:

  1. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa
  2. Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville 
  3. Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi
  4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

Rahoitus EU:n elpymisvälineestä

Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Elpymisväline jakaantuu seitsemään ohjelmaan, joista elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan ylivoimaisesti suurin.

Jäsenvaltion on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP), jotta se voi saada elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Suomen alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma valmistui maanantaina 15. maaliskuuta 2021.

Suomi vauhdittaa EU-rahoituksella investointeja ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä (tiedote 15.3.2021)

Alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma

Ks. tarkemmin: https://vm.fi/kestava-kasvu .

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s