Koillisväylä

Koillisväylä ja Pohjoinen ulottuvuus – koulutusmateriaalia ja artikkeleita

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

KOILLISVÄYLÄ – Joitakin koulutusmateriaaleja, tutkimusjulkaisuja ja asiantuntija-artikkeleita 2010-2012 mm. yhteistyösuunnittelun pohjaksi. Lisää teemaan liittyvää materiaalia löydät tästä:

KOULUTUS

  • NORTHERN MARITIME CHALLENGES AND TRENDS – RESEARCHER’S PERSPECTIVE Dr Yrjö Myllylä, Futures Researcher, Finland Futures Research Centre, University of Turku/Regional Development Ltd  http://www.konferenssit.fi/26
  • Tiistaina 14.2.2012 klo 17-20, Tieteiden talo, salo 505: “Uusi pohjoinen ja sen kulkuväylät”, alustukset Laurence C. Smithin kirjan pohjalta Janne Hukkinen, ja kulkuväylistä Yrjö Myllylä (avaa esitelmä tästä) ja Esko Pöntynen, juontajana Kari Silfverberg. Lisätietoja Matti Leskinen, tulevaisuuden tutkimuksen seuran Helsingin toimintaryhmä, www.futurasociety.fi ja http://tutuhesa.blogspot.com/. Ks. Smithin kirjan esittely 30.8.2011 Hesarissa “Pohjoisen vuosisata on alkanut”. Tilaisuuden esittely on myös Helsingin Sanomien verkkopalvelussa.
  • Pohjoinen ulottuvuus – Suomen merkittävin taloushaaste ja mahdollisuus 2010-luvulla -seminaari Vuosaaren satamassa ke 2.11.2011 klo 14-17. Seminaarin tarkoitus on edistää ja vauhdittaa teemaan liittyviä hankkeita, mm. TEM 43/2010 julkaisussa mainittuja. Tilaisuuden järjestäjänä toimii mm. RD Aluekehitys Oy. Seminaarin ohjelman löydät tästä. Tiedote “Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista” ja muuta lisätietoa tästä. Yrjö Myllylän esitelmän löydät tästä: Myllylä_PU_seminaari_Vuosaari 2.11.2011. Mikäli haluat lisätietoa tilaisuudesta, ota yhteyttä Yrjö Myllylään, p. 0500-450 578, yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net tai professori Arto Lahteen, arto.lahti@aalto.fi tai muihin järjestäjien edustajiin.
  • “Meritse perille.” Oulu 16.-17.6.2011. Lisätietoja tästä. Järjestäjänä Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Järjestäjän tekemän yhteenvedon löydät tästä, Kalevan 17.6.2011 uutisen tästä.
  •  “Uutta voimaa kuljetusalalle Koillis-Suomessa.” Seminaari Sallassa 24.5.2011. Lisätietoja kirjoittajalta tai järjestäjiltä: Oulun yliopisto, taloustieteellinen tiedekunta, Kemin yksikkö tai Naturpolis Oy. Esitysmateriaalit löydät tästä (mukana myös Murmanskin Arktisen keskuksen johtajan, professori Olga Buchin esitelmä).
  •  “eBusiness-Forum, Tallinna 17.-18.5.2011″. Lisätietoja tästä .Järjestäjänä Tietotekniikan kehittämiskeskus ry. Ks. esitelmä tästä.

AJANKOHTAISIA TUTKIMUSRAPORTTEJA

  •  Myllylä, Yrjö (2012). Pohjoisen tutkimuksen erityiskysymykset – NorNet verkoston / Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakointi vuoteen 2025. Northern Research and Innovation Platform, NorNet-verkosto, Thule-instituutti. Loppuraporttiluonnos 7.3.2012.
  • Myllylä, Yrjö (2009). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet. Presentation in De Urbe Uloa – Suomi Euroopassa seminar in Oulu 9.9.2009. University of Oulu, City of Oulu, Council of Oulu Region. State Provincial Office of Oulu, The Finnish Local Heritage Federation.  Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23. <http://ouka.fi/DeUrbeUloa/julkaisut/SuomiEuroopassa2009nayttoversio.pdf>
  • Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/ummurmanskkirja> Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

ASIANTUNTIJA-ARTIKKELEITA

  •  Myllylä, Yrjö (2011). Murmanskin alueen kehitys kolmen skenaarion valossa. Lapin yliopiston yhteisölehti KIDE 3/2011, p. 32
  •  Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Uutispäivä Demari, Keskustelua ja taustaa, 9.5.2011.
  •  Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Etelä-Saimaa, Mielipide, 30.4.2011.
  • Myllylä, Yrjö (2010). Suomen on vahvistettava arktista teknologiaosaamista. Suomenmaa 20.1.2010.

TOIMITTAJIEN TEKEMIÄ JUTTUJA

Toimittajien tekemiä juttuja:

  •  Koillis-Suomelle ja Lapille laaditaan yhteinen elinkeinosuunnitelma. Edit. Mikko Häme. Koillissanomat 29.9.2011. <Koillissanomat 290910, Delfoi>
  •  Koillis-Suomelle ensimmäinen yhteinen elinkeinostrategia – Tulevaisuutta tehdään nyt. Koillismaan Uutiset 30.9.2011.KU_39_10, s 3, Delfoi
  • Perheyrittäjyys alueemme tulevaisuuden voimarana. Tulevaisuusverstaslaiset unohtivat historian ja ryhtyivät vihreän elefantin metsästykseen. Koillismaan Uutiset 10.3.2011. Koillismaan Uutiset 100311

MITEN HOMMA HOIDETAAN,

ts. miten ihmiset oikeasti mobilisoidaan  ja asiat saadaan liikkeelle?

”Ennakointi-case: Tekninen palveluala, Varsinais-Suomi”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Ennakointi-case: Tekninen palveluala, Varsinais-Suomi.

Milloin TKTT:tä käytetään ja miten?

 

TKTT eli Työvoima- ja koulutustarvetutkimuskonseptia käytetään, kun halutaan saada tietoa jonkin alan tilanteesta. Syitä käynnistää TKTT-tutkimus ovat mm. seuraavat:

  • Ala voi olla uusi,
  • ala voi olla nopeasti kasvava,
  • ala voi olla rakennemuutoksen alainen, esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöönoton vuoksi,
  • ala voi olla uusi ja päättäjille kokonaan jäsentymätön,
  • ala näyttäisi ajautuvan matalasuhdanteeseen ja on volyymiltaan merkittävä työllistäjä, tarvitsee varautua muutokseen koulutuksen kautta yms.

Tällä esimerkkityöllä RD Aluekehitys on osallistunut konseptin kehittämiseen sekä muiden vuosien 2006-2010 aikan toteutettujen tilaustöiden yhteydessä. TKTT-konsepti on arvioitu Euroopan unionin parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi.

Parhaiten TKTT tuottaa hyötyä mm. työvoimakoulutuksen tehostumisen kautta, kun se kytketään esim. ELY-keskuksen tulosohjaukseen siten, että vuosittain valitaan tietty määrä aloja, joihin konseptia sovelletaan. Aloja ei pidä valita kovin paljon etukäteen, koska konsepti on 1-5 vuoden ennakointiin tarkoitettu ja on syytä ottaa tarkasteluun sillä hetkellä tärkeät alat, kuten vaikkapa kaivosala Pohjois-Suomessa tällä hetkellä. Tärkeintä on päättää, että TKTT:tä käytetään esimerkiksi 4-6:een toimialaan / vuosi alueella.

 

Konseptin lähtökohdista voidaan suorittaa myös pitkän tähtäimen ennakointia, seudullista ennakointia ja maakuntatason ennakointia sekä valtakunnan tason ennakointia. Kysy lisätietoja sovelluksista RD Aluekehitys Oy:stä.

Murmanskin alue – kehityksen solmu vai hiipuva takamaa?

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Viime päivinä on keskusteltu Murmanskin alueen tulevaisuudesta (mm. Helsingin Sanomat 4.8.2012: ”Arktinen energiavillitys alkoi tympiä – Murmanskin asukkaat ovat kyllästyneet odottamaan suurten lupausten toteutumista”). Seuraavassa on esitelty Suomen Maantieteellinen Seura ry:n tieteellisen aikakauslehti Terran referee-artikkeli, joka käsittelee Murmanskin alueen tulevaisuutta vuoteen 2025. Artikkelin eripainos on tilattavissa RD Aluekehityksestä  postituskuluineen hintaan 19 €.

Murmansk, ydinjäänmurtaja Lenin, 23.11.2011. Kuva YMy

Murmansk, ydinjäänmurtaja Lenin, 23.11.2011. Logistics in the Barents Region seminaari, lisätietoja  http://www.barents-transport.fi. Kuva Yrjö Myllylä

Myllylä, Yrjö & Markku Tykkyläinen (2007). Murmanskin alue – kehityksen solmu ja hiipuva takamaa Terra 119:1. 19-36.

Murmanskin alue – kehityksen solmu ja hiipuva takamaa?

Murmansk Oblast – development hub or regressing hinterland?

Abstract

This paper evaluates the development of the socio-spatial structures and geoeconomic position of the Murmansk Oblast up to 2025 based on expert interviews. The study applies the strong prospective trends and industrial cluster approaches in analysis and interpretation. The Delphi panel data in this article consist of the answers of 67 persons. The experts of the Murmansk panel are from the Murmansk Oblast and the international panel members are from Finland, Norway and the U.K.

The clusters of transportation and energy are the most probable growth sectors in the Murmansk Oblast during 2005-25. According to the expert panels the three most important strong prospective main trends influencing socio-economic development in the Murmansk Oblast constitute the potential of logistics and transport, the impacts of new technology and globalisation. The plunge of oil prices, political instability and environmental hazards are considered as potential risks for development.

Tavoitteet ja tausta

Artikkelin tavoitteena on arvioida asiantuntijahaastatteluihin perustuen Murmanskin alueen kehitystä ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä vuoteen 2025 ulottuvan aikajänteen aikana. Tutkimus perustuu tulevaisuudentutkimuksen menetelmien ja maantieteellisen teorian hyödyntämiseen pyrkimyksenä tuottaa todennäköisiä tulevaisuudenkuvia ottaen huomioon kehitykseen mahdollisesti vaikuttavat muutostekijät.

Artikkelissa hahmotetaan Murmanskin alueen tulevaisuuden taloudellista, sosiaalista ja logistista kehitystä osana Venäjän geoekonomiaa perustuen Murmanskin alueen toimijoista koostuvan asiantuntijapaneelin haastatteluaineistoon ja sen analyysiin. Vertailuaineistona käytetään suomalaisista ja kansainvälisistä toimijoista koostuvan asiantuntijapaneelin haastatteluaineistoa. Artikkeli antaa yleiskuvan näiden kahden Delfoi-paneelin käsityksistä Murmanskin alueen tulevasta kehityksestä ja luo lähtökohtia skenaarioiden rakentamiseksi jatkotutkimuksia varten.

Murmanskin alue kuuluu vuonna 2000 perustettuun Luoteis-Venäjän hallintopiiriin. Se on myös osa Barentsin euro-arktista yhteistyöaluetta. Väestö on keskittynyt Murmanskiin sekä muutamiin resurssiyhdyskuntiin (Kuva 1). Alueella on myös runsaasti sotilastukikohtia. Viime vuosina alueen talouskasvu on ollut muuta Venäjää hitaampaa (Didyk ym. 2005: 1). Metallien jalostus ja kaivannaistoiminta ovat suurimpia tuotannonaloja. Uutta tuotantoa alueelle on tullut niukasti. Kasvua on kuitenkin ollut esimerkiksi palveluissa ja viime aikoina myös rakennustoiminnassa (Didyk ym. 2005: 2). Käsitykset Murmanskin alueen tulevaisuudesta ovat vaihdelleet ajan myötä. On esitetty hyvinkin erilaisia näkemyksiä Murmanskin alueen kehityksestä joko taantuvana periferiana tai liikenteellisenä ja teollisena solmuna sekä Luoteis-Venäjän energian vientiväylänä maailman markkinoille (Brunstad ym. 2004; Filippov ym. 2003; Oldberg 2000; Kauppala 1998).

***

Ks. myös artikkelit

Koillisväylän käytön ennakointi vaatii PERUSTEELLISTA ENNAKOINTITUTKIMUSTA

The Development of Murmansk Region in the light of three Scenarios

Koillisväylään liittyvää koulutusmateriaalia

EU:N PARAS ALUEELLISEN ENNAKOINNIN KÄYTÄNTÖ esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa