Delfoi-tutkimus: Hailuodon yhdyskuntakehitys lautta- ja kiinteäyhteysvaihtoehdoissa vuoteen 2010

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Delfoi-soveltaminen sopii myös yhdyskuntasuunnittelun, kaavoituksen, ympäristövaikutusten keskeiseksi välineeksi:

Tie ja Liikenne 10, 1994 Myllylä, Yrjö – RD Aluekehitys: Hailuodon yhdyskuntakehitys lautta- ja kiinteäyhteysvaihtoehdoissa.

Hailuodon ja mantereen välisten liikenneyhteyksien kehittämisen vaikutuksia saaren yhdyskuntakehitykseen tutkittiin vuosina 1992-93. Kehitystä ennakointiin vuoteen 2010. Pääasialliseksi arviointimenettelyksi valittiin Delfoi-menetelmä. Myös muita menetelmiä, kuten tavoitettavuusmallia, panostuotos-mallia ja focus group -metodia sovellettiin. Kirjoittaja vastasi vaikutusselvityksen yhdyskuntateema-alueesta ja em. metodeista. Delfoi-toimi parhaiten ja vastasi metodina odotuksiin. Hanke oli merkityksellinen myös siinä mielessä, että se tehtiin YVA-lain hengessä ja periaatteita noudattaen YVA-lakiluonnoksen aikaan / kun laki ei vielä ollut voimassa, mutta sen sisältö oli tiedossa. Tämän ja muiden vaikutusselvitysprosessien vuoksi tekijä osallistuikin YVA ry:n perustamiskokoukseen ollen edelleen seuran jäsen.

Hailuoto-prosessi sopii kokonaisuudessaan edelleen esimerkiksi, miten erilaiset hankevaihtoehdot vaikuttavat maankäyttöön ja kaavoitukseen ja miten vuorovaikutusta tutkitaan Delfoilla. Tulosten pohjalta luotiin yleikaavoitusta palveleva maankäytön rakennmalli alan toimistossa (Airix). Maankäytön peruslukujen, etenkin asukasluvun kehityksen osalta, tutkimuksen ennustukset ovat osuneet hyvin kohdalleen, vaikka absoluuttisten lukujen sijaan yleensä kehityksen suunnan ennakoiminen eri vaihtoehdoissa on tärkeämpi tulos.

Mikäli olet kiinnostunut Delfoi-soveltamisen / tulevaisuuksien tutkimuksen metodien soveltamisesta maankäytön kysymyksiin, ota yhteyttä!

Kirjallisuutta:

Myllylä, Yrjö (1994). Hailuodon yhdyskuntakehitys lautta- ja kiinteäyhteysvaihtoehdoissa. Tie- ja Liikenne 10/1994, 21-23. Suomen Tieyhdistys.

Myllylä, Yrjö (1993). Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys – Vaikutukset: Yhdyskuntakehitys. 95-120. Teoksessa: Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisn tarveselvitys, Tielaitos, Oulun tiepiiri. https://www.doria.fi/handle/10024/137824

Myllylä, Yrjö (2002). Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tutkimuksen väline. Impakti, Lehti ympäristövaikutusten arvioinnista, 1/2002. 12-13.

Blogiartikkeli 7.7.2012

YVA ja Delfoi

Miten Oulusta tehtiin kevyen liikenteen mallikaupunki?

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Liikennementori Mauri Myllylä vastaa uudessa Liikennementori-blogin 5.7.2012 artikkelissaan kysymykseen Mistä Oulun pyörätiesysteemi sai alkunsa?

(Aiheesta on myös tilattavissa uusi 20.2.2015 julkistettava kokonainen kirja – lisäys 12.2.2015: Mauri Myllylä (2015): Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi. Hiljainen tieto käyttöön. )

Liikennementori Mauri Myllylä Odessan puistossa elokuussa 2014. Tämä on vilkasliikenteinen keyvyen liikenteen väylä, jota myös tämän blogin kirjoittaja käytti kuusi vuotta kouluun kulkiessaan. Valokuva YMy.

Artikkeli avautuu alla olevasta linkistä:

”Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi kunnassa”.

Miten voi olla mahdollista, että kylmässä ja pohjoisessa, lumisessa ja keskisuuressa kaupungissa kevyen liikenteen osuus on Suomen ja Euroopan huippua vieläpä ympäri vuoden, vaikka kaikesta päätellen kehityksen suuntaa on vastustettu monin tavoin? Eletäänhän nykyaikaa, missä autoilun asema on hallitseva. Onko vastaus visionäärisessä johtamisessa, pitkäjänteisessä, tunnollisessa ja sitoutuneessa työskentelyssä ympäristönsä hyväksi, kyvyssä virkamiehenä public-private yhteistyöhön ja kumppanuuteen osaamisen kehittämiseksi vai missä? Olisiko visio voinut toteutua kvartaalitalouden johtamisopeilla tai henkilökohtaista urakehitystä edistämällä usein työpaikkaansa vaihtamalla yms. tavoilla? Entä jonkun yksittäisen poliittisen puolueen ideologislähtöistä ohjelmaa toteuttamalla? Artikkelissa kerrotaan miten mahdottomasta tehtiin mahdollinen.

Tähänkin sopii mm. Intian vapaustaistelija Mahatma Gandhia mukaillen – ja mm. professori Pekka Himasen 4.3.2011 Koillis-Suomen tulevaisuusverstaassa esille tuoma – universaali laki visionääristen hankkeiden prosessista:

1. Ensin Sinulle nauretaan

2. Sitten Sinut sivuutetaan

3. Sitten Sinua vastustetaan

4. Tällöin olet jo voittanut.

Vaikka monella tunnusluvulla ja mittarilla Oulun liikennejärjestelmä kestää vertailun, olisi uutena otettava tarkasteluun vielä kevyen liikenteen järjestelmän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ja säästöt terveyspalveluissa. Toiseksi on aika miettiä mallin- ja konseptin vienninedistämistä public-private -hengessä arktisille alueille USA:han, Kanadaan, Norjaan, Venäjälle, joissa monin paikoin rakentaminen, kaupungistuminen ja muuttoliike tulevat voimistumaan lähivuosikymmeninä ja väestön määrä kasvamaan luonnonvaroihin kohdistuvan kasvavan globaalin kasvavan kysynnän vuoksi (mm. Smith 2011: Uusi Pohjoinen – Maailma vuonna 2050, lisätietoja esim. Uusi Pohjoinen ja sen kulkuväylät -tilaisuus). Lisäksi voimakas kaupungistuminen Aasiassa ja Afrikassa tarjoaa mallille merkittäviä mahdollisuuksia. Yhteistyökumppaneita mm. esiselvityksiin ja viennin edistämisen strategiointiin löydät blogin kautta.

Keskinen idea Oulun kevyen liikenteen systeemissä on erillinen keyvyen liikenteen järjestelmä. Vastustajat sanovat mm., että eihän kukaan uskalla käyttää kevyen liikenteen väylää, joka on metsässä eikä näy autotielle. Kuvassa vasta asfaltoitu risteysalue Odessan puistossa Samuli Paulaharjun koulun portilla, jota tämän kirjoittajakin käytti kuusi vuotta kouluun kulkiessaan. Valokuva elokuussa 2014, YMy.

***