Liikennementori Mauri Myllylä vastaa uudessa Liikennementori-blogin 5.7.2012 artikkelissaan kysymykseen Mistä Oulun pyörätiesysteemi sai alkunsa?
(Aiheesta on myös tilattavissa uusi 20.2.2015 julkistettava kokonainen kirja – lisäys 12.2.2015: Mauri Myllylä (2015): Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi. Hiljainen tieto käyttöön. )
Liikennementori Mauri Myllylä Odessan puistossa elokuussa 2014. Tämä on vilkasliikenteinen keyvyen liikenteen väylä, jota myös tämän blogin kirjoittaja käytti kuusi vuotta kouluun kulkiessaan. Valokuva YMy.
Artikkeli avautuu alla olevasta linkistä:
”Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi kunnassa”.
Miten voi olla mahdollista, että kylmässä ja pohjoisessa, lumisessa ja keskisuuressa kaupungissa kevyen liikenteen osuus on Suomen ja Euroopan huippua vieläpä ympäri vuoden, vaikka kaikesta päätellen kehityksen suuntaa on vastustettu monin tavoin? Eletäänhän nykyaikaa, missä autoilun asema on hallitseva. Onko vastaus visionäärisessä johtamisessa, pitkäjänteisessä, tunnollisessa ja sitoutuneessa työskentelyssä ympäristönsä hyväksi, kyvyssä virkamiehenä public-private yhteistyöhön ja kumppanuuteen osaamisen kehittämiseksi vai missä? Olisiko visio voinut toteutua kvartaalitalouden johtamisopeilla tai henkilökohtaista urakehitystä edistämällä usein työpaikkaansa vaihtamalla yms. tavoilla? Entä jonkun yksittäisen poliittisen puolueen ideologislähtöistä ohjelmaa toteuttamalla? Artikkelissa kerrotaan miten mahdottomasta tehtiin mahdollinen.
Tähänkin sopii mm. Intian vapaustaistelija Mahatma Gandhia mukaillen – ja mm. professori Pekka Himasen 4.3.2011 Koillis-Suomen tulevaisuusverstaassa esille tuoma – universaali laki visionääristen hankkeiden prosessista:
1. Ensin Sinulle nauretaan
2. Sitten Sinut sivuutetaan
3. Sitten Sinua vastustetaan
4. Tällöin olet jo voittanut.
Vaikka monella tunnusluvulla ja mittarilla Oulun liikennejärjestelmä kestää vertailun, olisi uutena otettava tarkasteluun vielä kevyen liikenteen järjestelmän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ja säästöt terveyspalveluissa. Toiseksi on aika miettiä mallin- ja konseptin vienninedistämistä public-private -hengessä arktisille alueille USA:han, Kanadaan, Norjaan, Venäjälle, joissa monin paikoin rakentaminen, kaupungistuminen ja muuttoliike tulevat voimistumaan lähivuosikymmeninä ja väestön määrä kasvamaan luonnonvaroihin kohdistuvan kasvavan globaalin kasvavan kysynnän vuoksi (mm. Smith 2011: Uusi Pohjoinen – Maailma vuonna 2050, lisätietoja esim. Uusi Pohjoinen ja sen kulkuväylät -tilaisuus). Lisäksi voimakas kaupungistuminen Aasiassa ja Afrikassa tarjoaa mallille merkittäviä mahdollisuuksia. Yhteistyökumppaneita mm. esiselvityksiin ja viennin edistämisen strategiointiin löydät blogin kautta.
Keskinen idea Oulun kevyen liikenteen systeemissä on erillinen keyvyen liikenteen järjestelmä. Vastustajat sanovat mm., että eihän kukaan uskalla käyttää kevyen liikenteen väylää, joka on metsässä eikä näy autotielle. Kuvassa vasta asfaltoitu risteysalue Odessan puistossa Samuli Paulaharjun koulun portilla, jota tämän kirjoittajakin käytti kuusi vuotta kouluun kulkiessaan. Valokuva elokuussa 2014, YMy.
***
Aluekehitys. Tulevaisuuden ennakointi. Strategiaprosessit. 
