”Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi -case: Ravintolapalveluala”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi -case: Ravintolapalveluala.

Milloin TKTT:tä käytetään ja miten?

TKTT eli Työvoima- ja koulutustarvetutkimuskonseptia käytetään, kun halutaan saada tietoa jonkin alan tilanteesta. Syitä käynnistää TKTT-tutkimus ovat mm. seuraavat:

Ala voi olla uusi,
ala voi olla nopeasti kasvava,
ala voi olla rakennemuutoksen alainen, esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöönoton vuoksi,
ala voi olla päättäjille kokonaan jäsentymätön,
ala näyttäisi ajautuvan matalasuhdanteeseen ja on volyymiltaan merkittävä työllistäjä, tarvitsee varautua muutokseen koulutuksen kautta
yms.

Tällä esimerkkityöllä RD Aluekehitys on osallistunut konseptin kehittämiseen sekä muiden vuosien 2006-2010 aikan toteutettujen tilaustöiden yhteydessä. TKTT-konsepti on arvioitu Euroopan unionin parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi.

Parhaiten TKTT tuottaa hyötyä mm. työvoimakoulutuksen tehostumisen kautta, kun se kytketään esim. ELY-keskuksen tulosohjaukseen siten, että vuosittain valitaan tietty määrä aloja, joihin konseptia sovelletaan. Aloja ei pidä valita kovin paljon etukäteen, koska konsepti on 1-5 vuoden ennakointiin tarkoitettu ja on syytä ottaa tarkasteluun sillä hetkellä tärkeät alat, kuten vaikkapa kaivosala Pohjois-Suomessa tällä hetkellä. Tärkeintä on päättää, että TKTT:tä käytetään esimerkiksi 4-6:een toimialaan / vuosi alueella.

Konseptin lähtökohdista voidaan suorittaa myös pitkän tähtäimen ennakointia, seudullista ennakointia ja maakuntatason ennakointia sekä valtakunnan tason ennakointia. Kysy lisätietoja sovelluksista RD Aluekehitys Oy:stä.

”Liikennejärjestelmä kaupungin menestystekijänä”

1. ALUEKEHITYS, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Liikennejärjestelmä viittaa jo sanana kokonaisvaltaiseen visioon. Puhuttiinpa sitten valtion, maakunnan tai seutukunnan tasosta, tulisi asiasta vastaavilla tahoilla olla systeemaattiseen prosessiin ja omaan näkemykseenkin perustuva liikennejärjestelmävisio. Visio pitäisi aina pystyä myös kuvaamaan visuaalisesti jollakin tapaa. Johtajien ominaisuuksiksi on määritelty juuri vision luominen ja esilläpitäminen. Onko johtaminen ilman visiota, tavoiteltavaa tulevaisuudenkuvaa edes johtamista? Talonrakentaminesenkin pohjaksi laaditaa yleensä ensiksi arkkitehdin laatima kokonaiskuva ja hahmotelma. Vastaavasti tulee olla yhdyskunnan keskeisen liikennejärjestelmän osalta.

Käytännön elämässä nähdään, että toinen kannattaa moottoriteitä, vastustaa joukkoliikennettä, toinen kannattaa kävelykatua, mutta vastustaa pysäköintitaloja jne. Päättäjien osalta usein jopa niin, että näissä on puoluepoliittista ja ideologista sävytystä. Kokonaisuus vaatii kuitenkin ”tosiasiat huomioiden” toimiakseen kaikki osatekijät niin kuin toimiva ja pystyssä pysyvä talo. Kävelykatu ja elävä keskusta tarvitsevat välttämättä myös pysäköintitaloja ja tilaa sekä toimivan joukkoliikenteen ja kaupunkiseutu muutoin toimiakseen moottoritien jne. Asioilla ei ole ristiriitaa, mutta meiltä puuttuu halu tai mahdollisuus tms. syy nähdä kokonaisuus. Oulun esimerkki osoittaa, että sama henkilö voi olla kannattamassa moottoritietä ja pysäköintitaloja ja vaikuttaa molempien toteutukseen, silti Oulun kevyen liikenteen osuus on Suomen huippua ja autoliikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteet kestävät myös vertailun. Liikennementori käsittelee blogissaan Liikennejärjestelmää kaupungin menestystekijänä:

”Liikennejärjestelmä kaupungin menestystekijänä”

Tulevaisuudessa kannattaa myös miettiä, millaisia mahdollisuuksia on RD Aluekehityksen Yrjö Myllylän väitöskirjassaan kehittämällä uudella liikennejärjestelmän suunnittelumallilla on palvella vision luontia eri tahoilla. Ajankohtaisena vaikkapa tärkeä kaivosalan kuljetusratkaisut ja pohjoisen rautatiekysymykset valtakunnan tasolla, toiseksi vaikkapa energia-alan (mm. LNG) kuljetusjärjestelmävisiot ja pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla monien vaihtoehtoisten hankkeiden ja ratkaisujen kokonaisuus.

Ks. myös

Liikennejärjestelmäsuunnittelu tulevaisuudentutkimuksen lähtökohdista.