Ajankohtaisia aiheita medialle ja koulutukseen: arktinen osaaminen, arktinen meriteknologia, kaivostoiminta ja kansallisomaisuuden hallinta, uusi pohjoisen maantiede sekä kunta- ja aluehallintokysymykset

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Tarjottavana on artikkelikirjoituksia Alakerta-, Vieraskynä- tms. palstoille. Samoista aiheista tarjottavana sovittaessa myös tiedonsiirtoa koulutuksen kautta, koulutuksen kautta teemoihin liittyvien hankkeiden generointia ja olemassaolevien hankkeiden suuntaamista (ks. viimeiaikaiset koulutustilaisuudet kohdasta ”Koulutustilaisuudet”). Tarjottava perustuu mm. tuoreisiin ja ajankohtaisiin ennakointihankkeisiin ja niiden tuloksiin.

Arktinen osaaminen (mm. Suomen arktisen strategian ja Itä- ja Pohjois-Suomen strategian toimeenpano )
Arktinen meriteknologia (mm. eri alueiden roolin hakeminen arktisessa meriteknologiassa , kansallinen meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmä ja telakkaomistuskysymys)
Kaivostoiminnan kehittämisen haasteet (ratkaisemattomiin aiheisiin puuttuminen, kuten maaperän hallintaoikeuksien / kansallisomaisuuden luovuttamiseen liittyen, luonnonvarojen etsintä ja logistiikan kehittäminen, koulutus)
Muut aiheet: Uusi pohjoisen maantiede, Murmanskin ja Luoteis-Venäjän tulevaisuus, Ennakointi demokratian vahvistajana, Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, Kunta- ja aluehallinnon uudistus.

Yksittäisen artikkelin lisäksi voidaan sopia useamman artikkelin sarjasta. Myös muita ajankohtaisia mm. tällä blogisivustolla käsiteltyjä aiheita voidaan ottaa artikkelituotannon lähtökohdaksi.

Yhteistyöterveisin

Yrjö Myllylä, YTT

Yhteiskuntatieteiden tohtori

c/o RD Aluekehitys Oy

p. 0500-450 578.

VIRIKEMATERIAALIA EM. ARTIKKELEILLE

Em. teemoihin liittyen virikemateriaalina artikkelien tuottamiseksitoimivat mm. seuraavat blogiartikkelit tai Internet-sivustot:

Arktinen osaaminen

Virikesivusto: http://rdaluekehitys.net/2013/03/30/arktinen-sampo-rd-aluekehityksen-uusi-tyonluomisvaline-ja-rahantekokone-suomeen/

Arktinen meriteknologia

Virikesivusto: www.amtuusimaa.net

Kaivostoiminnan kehittämisen haasteet

Virikesivusto: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/12/10/kaivosalan-kehittaminen-ja-suomen-talous-tarvitsevat-osaajaa-muutosnavigaattoriksi/ )

Muut aiheet: Uusi pohjoisen maantiede , Murmanskin ja Luoteis-Venäjän tulevaisuus, Ennakointi demokratian vahvistajana, Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, Kunta- ja aluehallinnon uudistus

Virikesivusto “Uusi pohjoisen maantiede” – mitä se on? <http://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/12/15/uusi-pohjoisen-maantiede-mita-se-tarkoittaa/ >

Virikesivusto: http://yrjomyllyla.wordpress.com/?s=murmansk

Virikesivusto: http://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/

Virikesivusto: http://yrjomyllyla.wordpress.com/category/4-osaamis-ja-koulutustarpeiden-ennakointi/

Virikesivusto: http://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/04/14/kuntauudistuksessa-kilpailun-lisaaminen-koon-kasvattamista-tarkeampaa/

Näissä teemoissa aiemmin julkaistuja artikkeleita referensseinä (nyt tarjottavissa on uusia näkökulmia erityisesti virikesivustojen uuden tutkimussovelluksiin perustuvan ennakointimateriaalin pohjalta)

REFERENSSEJÄ

Arktinen osaaminen

1) Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka. Kaleva, Alakerta, 12.8.2011. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kaleva120811>

2) Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen teknologiaosaaminen tuo työtä. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 24.1.2010. < http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/akkaleva240110>

3) Myllylä, Yrjö (2010). Arktista teknologiaosaamista vahvistettava. Kansan uutiset, Verkkolehti 25.1.2010. <http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/2113752/arktista-teknologiaosaamista-vahvistettava>

4) Arktinen teknologia – Avain kasvuun. Visio-lehti 1/2011, s. 12-16. Teknologiateollisuus ry. Edit. Olli Manninen <http://www.teknologiateollisuus.fi/uploads/extra/1f658057dfe1c23fa021adc8c4a69316.html>

< http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/visio2011>

Arktinen meriteknologia

5) Myllylä, Yrjö (2012). Kultasuoni on lähempänä kuin uskoisi. Helsingin Sanomat, Vieraskynä-kirjoitus 12.8.2012. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/09/dia2.jpg>

<http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kultasuoni+on+l%C3%A4hemp%C3%A4n%C3%A4+kuin+uskoisi/a1344655724470>

6) Myllylä, Yrjö (2012). Arktinen meriteknologia voisi laajentua Oulun seudulle. Kaleva, Alakerta-kirjoitus 2.11.2012. <http://amtuusimaa.files.wordpress.com/2012/11/kaleva-alakerta-2-11-20122.jpg>

7) Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Maaseudun tulevaisuus, 6.5.2011.

<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/maastulev0506>

8) Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Uutispäivä Demari, Keskustelua ja taustaa, 9.5.2011.

9) Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Turun Sanomat, Alakerta, 26.4.2011. < http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tsalakerta260411>

10) Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Etelä-Saimaa, Mielipide, 30.4.2011.

11) Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Kymen Sanomat, Mielipide 30.4.2011.< http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kymsan300411>

12) Myllylä, Yrjö (2010). Arktisen meriteknologiaosaamisen kysyntä kasvaa. Turun Sanomat, Alakerta-kirjoitus, 5.12.2010. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tsalakerta051210>

Kaivostoiminnan kehittämisen haasteet

13) Myllylä, Yrjö (2012). Pitkän matkan pendelöinnistä apu kaivosten työvoimapulaan. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/09/dia1.jpg>

14) Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Arto Lahti (2012). Pohjoinen menestyy verkostoitumalla etelään. Lapin Kansa, Alakerta-kirjoitus 13.4.2012. <http://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/05/04/pohjoinen-menestyy-verkostoitumalla-etelaan/ >

15) Pörssin tarvitaan luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Kauppalehti, Debatti, 28.11.2011. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/01_index/fi_image6>

16) Myllylä, Yrjö (2011). Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Maaseudun tulevaisuus, Yliövieras, 24.8.2011. < http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/mt240811>

17) Myllylä, Yrjö (2011). Pörssiin tarvitaan luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Pohjolan Sanomat, Artikkeli 18.8.2011. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/ps180811>

18) Myllylä, Yrjö (2011). Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Maaseudun tulevaisuus, Yliövieras, 24.8.2011

19) Myllylä, Yrjö (2011). Pörssiin luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Pohjalainen 26.8.2011

20) Myllylä, Yrjö (2011). Pörssiin tarvitaan luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Pohjolan Sanomat, Artikkeli 18.8.2011.

21) Myllylä, Yrjö (2011). Mineraalit arvossaan. Savon Sanomat 8.9.2011.

22) Myllylä, Yrjö (2011). Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Uutispäivä Demari, 14.9.2011.

23) Myllylä, Yrjö (2011). Pörssiin tarvitaan luonnonvarayhtiöitä. Kainuun Sanomat, Maanantaivieras, 26.9.2011.

24) Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts. Helsingin Sanomat 19.2.2010. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/04_resurssit/hs190210>

25) Etlan mukaan Pirkanmaan talous ei kasva ensi vuonna ollenkaan. Aamulehti 12.12.2011. Edit. Toni Viljanmaa <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/aamulehti121211>

26) Pääministerillä liian lepsu ote kaivosasioihin. Aamulehti 17.3.2012. Edit. Toni Viljanmaa <http://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/04/06/aamulehti-rahaa-suomen-maaperaan/ >

Muut aiheet: Uusi pohjoisen maantiede, Murmanskin ja Luoteis-Venäjän tulevaisuus, Ennakointi demokratian vahvistajana, Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, Kunta- ja aluehallinnon uudistus

Uusi pohjoisen maantiede, Murmanskin ja Luoteis-Venäjän tulevaisuus

27) Myllylä, Yrjö (2013). Mitä on uusi pohjoisen maantiede? < http://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/12/15/uusi-pohjoisen-maantiede-mita-se-tarkoittaa/>

28) Myllylä, Yrjö (2011). Murmanskin alueen kehitys kolmen skenaarion valossa. Lapin yliopiston yhteisölehti KIDE 3/2011, p. 32.

29) Myllylä, Yrjö (2010). Pohjoinen, suurvallat ja Suomi. Muuriankkuri. Kolumni, joulukuu 2010. Puolustusvoimien rakennuslaitoksen sidosryhmälehti. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/muuriankkuri1210>

30) Myllylä, Yrjö (2010). Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa. Ruotuväki-lehti, Nurkka-kirjoitus. Ruotuväki 17/2010. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/ruotuvakinurkka0810>

31) Myllylä, Yrjö (2008). Venäjä katsoo Jäämerelle. Ruotuväki, yliökirjoitus 24.1.2008.<http://www.puolustusvoimat.fi/fi/ruotuvaki/etusivu?action=read_page&pid=108&aid=1767>

32) Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alue logistiikan solmukohdaksi. Kaleva, Alakertakirjoitus 16.1.2008. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kaleva2008>

33) Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alueesta logistiikan ja energiateollisuuden keskus? Futura 2/2008. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. 27-35.

34) Myllylä, Yrjö & Markku Tykkyläinen (2007). Murmanskin alue – kehityksen solmu ja hiipuva takamaa. Terra 119:1. 19-36. < http://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/08/05/murmanskin-alue-kehityksen-solmu-vai-hiipuva-takamaa/ >

35) Myllylä, Yrjö (2006). The future of the Murmansk Oblast assessed by three Delphi panels. Fennia 184:1. 53-73. <http://ojs.tsv.fi/index.php/fennia/article/view/3732/3523>

36) Pohjoisesta kasvun keskus. Matti Vanhanen: Pohjoinen rata nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi. Kaleva 18.2.2012. Edit. Pasi Klemettilä.<https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/03/kaleva-18-2-2012-21.pdf>

37) Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti. Kaleva 17.6.2011. Edit. Arja Mikkola.<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kaleva170611>

Ennakointi demokratian vahvistajana, Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, Kunta- ja aluehallinnon uudistus

38) Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen (2011). Työvoima ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011.< http://ffrc.utu.fi/julkaisut/Futuuri/Futuuri_3_2011.pdf>

39) Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt. Futura 4/2012. 38-49 <http://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/ >.

40) Myllylä, Yrjö (2012) Yliopiston kolmas tehtävä haltuun ennakointiosaamisella.

41) Myllylä, Yrjö (2008). Lex Nokia ei tue oppimista. Savon Sanomat, Lukijan Sanomat 11.12.2008. <http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/lex-nokia-ei-tue-oppimista/306267>

42) Myllylä, Yrjö (2008). Kilpailua pitää vaalia eikä torjua. Salon Seudun Sanomat 9.12.2008.

43) Myllylä, Yrjö (2012). “Muuttoliike hallintaan osaamista suuntaamalla”.

44) Myllylä, Yrjö (2011) Kuntauudistuksessa kilpailun lisääminen koon kasvattamista tärkeämpää. < https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/04/14/kuntauudistuksessa-kilpailun-lisaaminen-koon-kasvattamista-tarkeampaa/ > www.yrjomyllyla.com

Team Finland tapahtuma 28.5.2013 Finlandia -talolla, taustakyselyn mukaan lähialueet, etenkin Venäjä, tärkeitä pk-yritysten kiinnostuksen kohteita

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI

Team Finland tapahtuma 28.5.2013 Finlandia -talolla, taustakyselyn mukaan lähialueet, etenkin Venäjä, tärkeitä pk-yritysten kiinnostuksen kohteita.

Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb esitteli pk-yritysten kansainvälistymiskyselyä, johon muiden muassa RD Aluekehitys Oy:n edustaja osallistui.

Ilmoittaudu Team Finlandin vienninedistämistilaisuuteen Finlandia-talolle tiistaina 28.5.2013 klo 9-12.30. Tilaisuus perustuu mm. yrityksille suunnatun kyselyn purkuun. i RD Aluekehitys Oy oli yksi yritys, jolle ulkomaankauppaministeri Aleksander Stubbin allekirjoittama kysely kohdennettiin ja vastaukset ovat mukana esiteltävässä aineistossa.

***

RD Aluekehityksen toimesta kansainvälistymisstrategioita ja julkisen sektorin roolia on pohdittu mm. alla olevassa teoksessa. Sen mukaan jo kansainvälistyneille pk-yrityksille (jotka päätettiin valita tärkeimmiksi asiantuntijoiksi) kohdennetussa kyselyssä kansainvälistymispalvelujen kehittämisessä julkiselta sektorilta odotetaan yleislääkärin roolia, joka kykenee ohjaamaan ja verkottamaan kansainvälistymispalveluja yritysten käyttöön.

Dynaamisuuden kannalta on tärkeää hyödyntää myös yksityiset kansainvälistymispalvelut ja kerryttää niiden osaamista työnjaolla. Kiistatta on tärkeää, että valtiota ja valtiota lähellä olevia toimijoita tarvitaan etenkin kun puhutaan luonnonvarojen hyödyntämiseen – mikä on valtioiden intressipiirien ytimessä – liittyvistä vientituotteista. Tärkeää olisi pohtia myös veturiyritysten roolia, joissa valtio on mukana (vrt. aiemmin Neste pk-yritysten keskeinen vienninedistäjä, kunnes strategiaa muutettiin palmuöljyyn).

Luoma, Ossi & Myllylä, Yrjö (2003). Development of T&E Centre Services Promoting Exports and Internationalisation. 58 p. Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports 2/2003. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/D8A68F27C09FCF6FC2256CC300435F8C>

Esimerkiksi RD Aluekehitys on valmis tuottamaan viestintämateriaalia sisällönosaajana Arktisen meriteknologian tulevaisuuden mahdollisuuksista tuoreen Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen pohjalta hankkeen jatkotoimenpidesuosituksen mukaisesti. Ajatuksellisesti se sopisi Team-Finlandin tarpeisiin, mutta käytännön tasolla yhteistyön viennin edistämiseksi tässä asiassa ratkaisevat yksittäiset toimijat ja virkamiehet Team Finlandista puhuttaessa, koska se edustaa valtion toimijoita. Oikeasta tiedosta ja viestintämateriaalista olisi suuri hyöty eikä se välity vain Team Finlandin sisäisellä yhteistyöllä toimijoiden käyttöön. Ks. seuraava artikkeli:

AMTE-HANKE 15: Viestintä / Tulosten hyödyntäminen

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. <http://amtuusimaa.net/2013/06/01/arktisen-meriteknologian-ennakointi-loppuraportti/>

Yritysten promotointiin aiemman ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen aikana ja esikunnan toimesta liikkeelle laitettu hanke:

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/ummurmanskkirja>

Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Arctic Logistics -konferenssi Murmanskissa, kaivosvierailu Kirovskissa ja muita huippuhetkiä 7.-11.4.2013 Murmanskin alueella

Barents Logistic 2 -hanke järjesti opinto-ja yrityskontaktimatkan Murmanskin alueelle Murmanskin kaupunkiin, Kirovskiin ja Apatiittiin. Matkareitti oli seuraava:

Menomatka: Oulu-Haaparanta (Luleån Teknillisen korkeakoulun edustajat)-Kemi-Rovaniemi-Kemi-Sallan raja-asema-Kantalahti-Murmansk.
Paluumatka: Murmansk-Kirovsk-Apatiitti-Kantalahti-Sallan raja-asema-Kemijärvi-Rovaniemi-Kemi-Haaparanta-Oulu.

Murmanskin kaupunki 10.4.2013

Barents Logistic 2 -hankkeen osapuolia ovat Oulun yliopiston taloustieteellinen tiedekunta, johtamisen ja kansainvälisen markkinoinnin yksikkö (logistiikka), Luleån teknillinen korkeakoulu (industrial logistic) sekä Murmanshelf/Murmanskin alueen toimijat. Ohjelman runko oli seuraava (lähde em. Barents Logistic 2 -hankkeen linkki):

7.4. Lähtö Suomesta

8.4. Yritysvierailut Murmanskissa

9.4. Arctic Logistics -seminaari järjestäjänä Murmanshelf

10.4. Yritysvierailut Murmanskissa, lähtö Apatiittiin

11.4. Vierailu Venäjän tiedeakatemian Kuolan tiedekeskuksen
kaivosinstituutissa (Mining Institute of the Kola Science Center RAS)
ja tapaaminen Oleny Ruchein kaivoksen North-Western Phosphorous Company

Paluu Suomeen

Seuraavassa on Yrjö Myllylän raportti kuvin ja kommentein.

Finpron edustaja Murmanskissa suomalaisten ja ruotsalaisten tentittävänä Murmanshelfin ja Barents Logistic 2 hankkeen koulutustilaisuuden taolla.

Finpron edustaja (vas) Murmanskissa suomalaisten ja ruotsalaisten tentittävänä Murmanshelfin ja Barents Logistic 2 hankkeen koulutustilaisuuden taolla.

Sallan raja-aseman virallistaminen käynnistyi vuonna 1996 toukokuussa Valkoisen meren messujen ja Barentsin käyvätävän kehittämisseminaarin jälkeen. Raja avattiin kansainväliselle liikenteellle vuonna 2002.

Sallan raja-aseman virallistaminen käynnistyi vuonna 1996 EU:n ulkoasiainmkomissaarin sekä Lapin ja Murmanskin maaherrojen tapaamisessa toukokuussa Sallassa keväällä Kantalahdessa pidettyjen Valkoisen meren messujen ja Barentsin käyvätävän kehittämisseminaarin jälkeen,joiden vetämisestä kirjoittaja vastasi projektipäällikkönä yhteistyössä aktiivisten yrittäjien ja Lapin yliopiston yrityspalveluyksikön kanssa. Raja avattiin kansainväliselle liikenteellle vuonna 2002. Lisätietoja tästä.

.

TUTUSTUMISKÄYNNIT MURMANSKISSA

«SIVA Industrial center in Murmansk» (www.siva.ru) – subsidiary company of State corporation of industrial development of Norway “SIVA s.f.”
North Logistics (http://www.chnl.no)
TICIz (www.murmansk-tisiz.ru) – Murmansk engineering- building investigation trust
CSM (www.mcsm.ru) – center of standardization and metrology
Center of business and logistics of Technopark – nor (www.technoparknor.no)

Uutta ja vanhaa Murmanskin katukuvassa. Kuvassa Rosneft-öljy- ja kaasuyhtiön konttori Murmankissa. Venäjä on maailman suurin öljyntuottaja.

Länsimaistyyppisiä kauppakeskuksia rakennettiin. Viime vuosina myös länsimaisia automyymälöitä on ilmestynyt selvästi katukuvaan.

III INTERNATIONAL CONFERENCE ”ARCTIC LOGISTICS”

Murmanskija Vestnik 10.4.2013 vieraat toivat Murmanskiin tulppaaneja. Hollantilaisten lisäksi myös suomalaiset ja norjalaiset mainitaan tekstissä.

Murmanskija Vestnik 10.4.2013 vieraat toivat tulppaaneja Arktikaan. Hollantilaisten lisäksi myös suomalaiset ja norjalaiset mainitaan tekstissä.

Ks. Murmanshelfin info (Association of suppliers
for oil-and-gaz industry):

Esitelmät löytyvät tästä : http://www.murmanshelf-conf.ru/en/node/104.

Linkistä http://en.murmanshelf.ru/ löytyy seuraava konferenssi-info / Conference info in link:

Logistiikka Arktisessa konferenssin avajaispuheenvuoron pitäjät Murmanskin maaherra ja Hollannin suurlähettiläs.

Logistiikka Arktisessa konferenssin avajaispuheenvuoron pitäjät Murmanskin maaherra Marina Kovtun ja Hollannin pääkonsuli Jonnes de Mol.

”The organizer of the conference was the Association Murmanshelf, the
co-organizers were the Ministry of Economic Development and the Minsitry
of Transport and Road Facilities of Murmansk Region supported by the
Government of Murmansk Region.

The issues under disscussion were related to the development of
international cooperation in the Arctic,the increase of competitiveness
of regional enterprises on condition of Russia’s WTO membership, the
role of the Northern Sea Route in the system of transnational
transportation and the complex development of the coastal
infrastructure, shipbuilding and ship epair.

Hollannin pääkonsulti Jonnes de Mol Pietarista puhumassa.

Special attention was paid to the theme of ecological safety in the logistics operations in the Arctic.

167 representatives from companies and organizations from Russia,
Norway, Finland, Sweden, Netherlands, Canada, France, Germany took part
in the conference.

The Governor of Murmansk Region Marina Kovtun took the floor with a
welcome speech in front of the

Konferenssin yhtenä sponsorina toimi Statoil.

participants. She stressed that the scope
of the conference and the participation of our foreign partners and
colleagues reveals the interest in the Arctic and Murmansk Region once
again.

The representatives of Rostransmodernization, Atomflot, INTSOK,Tschudi
Shipping Company, Murmansk Shipping Company, Witteveen+Bos Russia,
Gazflot, Oktyabrskaya Railway, Wageningen University, 35 shipyard,
Murmansk Marine Biological Institute, Baltic BASU, IS-Systems, Murmansk
Center of Standardization and Metrology,

Murmanskissa ilmestyvän Pohjoisen Teollisuus -lehden toimittaja on tullut tutuksi. Kirjoittaja on julkaissut lehdessä tutkimuksensa tuloksia.

Murmanskissa ilmestyvän Pohjoisen Teollisuus -lehden toimittaja on tullut tutuksi. Kirjoittaja on julkaissut venäjän ja engalanninkielisessä lehdessä aiemmin väitöstutkimuksensa tuloksia.

EcologicalCenter, KMT-Service
and others presented their reports all of which were a success.”

Alustavia johtopäätöksiä. Vastuunottajaa ja resurssointia reagointiin tarvittaisiin. Etenkin norjalaisten paikalliset edustajat kyselivät kehen Suomessa tulisi ottaa yhteyttä arktisen meriteknologian teemassa, jos haluaisi esim. yhdessä toteuttaa konferenssin tai muun tapahtuman. Sopivaa kohdetta ei ollut löytynyt.

”Team Finland projektin” olisi kohdattava todellinen pk-yritys (ei vain suuri tai 1 hengen yritys) ja kansainvälistämisen palveluita tarjoavat yksityiset yritykset (jotka voivat olla hyvinkin pieniä, esim. 1 hengen yrityksiä) ja hyödynnettävä myös niiden osaaminen.

Edessä Murmanskin Lapin kansallispuisto ja yli kilometrin kjorkuiset tunturit 10.4.2013.

Edessä Murmanskin alueen Lapin kansallispuisto ja yli kilometrin korkuiset tunturit 10.4.2013.

.

KIROVSK-APATIITTI

«Oleny Ruchei» mining enterprise, “North-Western Phosphorous Company” Ltd.
Mining Institute KSC RAS

Malmia kulki minuuttien välein "tumppereilla".

Malmia kulki minuuttien välein ”dumppereilla”.

Oleno Ruchei oli venäläisten kaivoshanke, johon oli investoitu lyhyellä aikavälillä oppaan haastattelutietoihin perustuen 700 miljoonaan euroa ja 300 miljoonaa euroa oli vielä lähiaikoina investoitava. Malmi (apatiittifosfaattimalmi) kulki, myllyt pyöri, mutta selvästi oli vielä kuljetin ja muita hankkeita työn alla. Hanke on kaivokselta saamamme esitteen mukaan käynnistynyt vuonna 2005.

Kirjoittaja ja Paakkola Conveyorsin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Juntikka. Yritys (www.paakkola.com) on mm. myynyt Kuolan niemimaalle hihnakuljettimia, jotka korvaavat kalliiden dumppereiden käyttöä avolouhoksilla.

Mukana laitetoimittajina tai insinööritoimistoina olivat haastattelutietojen mukaan Metso (”malmimylly”), Outotech (vaahdotuslaitos) ja porilainen Ahma-insinöörit (haastattelutietojen / paikalla kerrotun mukaan perusteella rakennukset, lehtietojen mukaan lastausterminaali) ja Iisalmelainen Normet Oy ajoneuvokaluston tuotemerkkien perusteella (ks. kuva alempana).

Tunturin sisään ruotsalaisin ilmanpuhdistusteknologioin?

Tunturin sisään iisalmelaisella Normetin ajoneuvolla ja ruotsalaisin ilmanpuhdistusteknologioin

Oli hieano nähdä, että jossakin tapahtuu! Uusi kaivos työllisti oppaan mukaan 2000 työntekijää.

Lattianvalu käynnissä Kirovskissa kaivosalueen rikastamorakennuksessa 11.4.2013.

Alustavia johtopäätöksiä etenkin kaivovierailusta:

Välittömät toimet ja pohdinnat: Suomen tarvitaan ehkä kaivosalan kilpailukykytyöryhmä meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmän tapaan. Tilanne on se, että alan pk-yritykset eivät saa hankkeilleen rahoitusta pankeista, Finnvera ei puolestaan takaa, kun yksityiset pankit eivät ole mukana (alustava aihio).
Strategiset valinnat aluetasolla: Metson, Outotechin ja porilaisen Ahma-insinöörien läsnäolo Murmanskin alueen merkittävässä kaivoshankkeessa ja taas pohjoissuomalaisten yritystennäkymättömyys alleviivasi (tosin esim. po. toimistolla on toimipisteet myös Pohjois-Suomessa), että osanakv-strategiaa on verkostoiduttava pohjoisesta etelään. Katso Lapin kansan kirjoituksemme: Pohjoinen menestyy verkostoitumalla etelään.