Ennakointi ja PESTEV/STEEPV-analyysi – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Videolla ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee PESTEV-analyysin (tai STEEPV). PESTEV tulee seuraavien sanojen ensimmäisistä kirjaimista: Political / Poliittiset, Economical / Taloudelliset, Social / Sosiaaliset, Technological /Teknologiset, Environmental / Ympäristöön liittyvät, Valuables / Arvoihin liittyvät.

PESTEV-analyysia sovelletaan etenkin toimintaympäristön muutostekijöiden analyysiin, etenkin megatrendien tai sen synonyymin vahvojen ennakoivien trendien analyysiin, heikkojen signaalien tai villien korttien / mustien joutsenten analyysiin. Nämä toimintaympäristön käsitteet ovat teoreettisia käsitteitä. Lisäksi tarvitaan ”asiantuntijatiedon käyttöjärjestelmiä”, millä generoidaan, tunnistetaan ja priorisoidaan vaikuttavia trendejä. Tähän tarkoitukseen sopivat Delfoi-metodi tai tulevaisuusverstas. Mikäli trendianalyysi tehdään näin huolella ja hyödynnetään parhaimpia ammattilaisia tekemisessä, se antaa hyvän pohjan ennakoinnille, kun ennakoidaan tunnistettujen muutostekijöiden vaikutuksia tarkastelun kohteena olevaan ilmiöön, klusteriin, koulutus- ja osaamistarpeisiin, logistiikkaan tai muuhun haluttuun tekijään.

Videolla keskitytään esimerkeissä vahvojen ennakoivien trendien PESTEV-analyysiin. Vahva ennakoiva trendi (Strong Prospective Trend, SPT): Vahva historiallinen (esim. esim. tilastollisesti todettu) trendi, joinka jatkumiseen asiantuntijat uskovat. Osmo Kuusen käyttöönnottama käsite täsmälliseksi vastineeksi ”megatrendin” käsitteelle (Heinonen ym. 2013).

Heinonen, Sirkka, Sofi Kurki, Osmo Kuusi, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen ja Marja-Liisa Viherä (2013). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. Teoksessa: Kuusi, Osmo, Timo Bergman ja Hazel Salminen. Miten tutkimme tulevaisuuksia? Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. 321-334.

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. (Etiäinen – Anticipation of training and competence and skills needs in Kymenlaakso).http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, funded by Wihuri Foundation. http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Resarch. Springer. https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-014-0060-7

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute, Oulu University of Applied Sciences. VTT. http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. https://rdaluekehitys.files.wordpress.com/2013/05/tem_43_2010_netti.pdf

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Mustat joutsenet ja Villit kortit, ennakoi ja varaudu – RD Video

Videolla ennakoinnin asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee villin kortin ja mustan joutsenen. Käytännössä sanoja käytetään synonyymeina. ”Villi kortti on yllättävästi ilmaantuva muutostekijä, joka muuttaa tapahtumisen kehityskulun epävarmaksi. Villin kortin ominaisuuksiin kuuluu se, että sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta jkos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat huomattavat (Rubin 2002).

Villin kortin konseptin keskeinen kehittäjä on John Petersen teoksellaan ”Out of The Blue – How to Anticipate Big Future Surprises (1999). Myöhemmin on sen synonyymina on yleistynyt Musta joutsen -käsite, jonka lanseerasi Taleb Nassim Nicholas vuonna 2007 teoksellaan The Black Swan (2007).

Usein kuulee sanottavan, että villejä kortteja ei voi ennakoida, vaan jokin tapahtuma, pandemia, sota, ympäristökatastrofi tai jokin muu vaikuttava ilmiö tuli yllätyksenä. Tämä ei pidä paikkaansa. Villejä kortteja voidaan ennakoida ja organisaatioiden tulisi luoda varautumissuunnitelmia keskeisimpien tunnistettujen villien korttien varalle.

Villejä kortteja voidaan ennakoida, niiden todennäköisyyttä ja vaikuttavuutta ja varautumistarpeita arvioida esimerkiksi Delfoi-menetelmällä tai Tulevaisusverstaalla. Esimerkiksi IKNOW-hankkeessa ennakoitiin EU:n tasolla ja sen kumppanimaan Israelin alueella ja toimesta villejä kortteja ja heikkoja signaaleja systemaattisesti eri elämänalueilta: (Agriculture & biotechnology, Capacities & infrastructure, Energy, Environment, Nanotechnology, Nuclear, Health, ICT, Security, Social Sciences and Humanities, Space, Transport). Hankkeen yhteenvetoraportissa nostettiin 44 villiä korttia tai heikkoa signaalia , joihin tulisi erityisesti varautua mm. EU:n innovaatiopolitiikassa. Päähuomion kohteeksi nostettiin Killer Virus eli pandemia ja kehoitettiin EU:n komissiota ryhtymään toimenpiteisiin mm. seuraavasti: 1) Yleisen tietoisuuden lisääminen pandemioista, 2) Tutkimushankkeiden käynnistäminen pandemioista, jotta saadaan uutta tietoa, 3) Varhaisen hälytysjärjestelmän luominen pandemioista esim. internetin hakusanoihin perustuen. Hanketta johti Iso-Britannian Mancesterin yliopistossa Rafael Popper. Myllylä vastasi Suomen maaraportin laadinnasta ja siihen liittyen Delfoi-haastattelujen loppuun saamisesta sekä kaikkien viiden maan tulosten tietojenkäsittelystä ja maaraportoinnin ohjaamisesta yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa. (Ks. lisätietoja blogiartikkelista https://yrjomyllyla.wordpress.com/2021/02/28/iknow-hanke-ennakoi-pandemian-vuonna-2011-ja-kehotti-eun-komissiota-ryhtymaan-toimenpiteisiin/ .)

Villit kortit voivat olla myös positiisivia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi Arktisen meriteknologian ennakointihankkeessa tunnistettu ”liittoutuminen suurten pelurien kanssa” arktisiin hankkeisiin kiinni pääsemiseksi (Myllylä 2013) . Uhkaavat villit kortit, kuten ympäristökatastrofi Suomenlahdella tai arktisella Jäämerellä, esimerkiksi öljyonnettomuus, voi olla myös mahdollisuus, ja luoda yrityselämällä mahdollisuuksia mm. öljyntorjuntateknologiaa tuottamalla.

Brunstad, Bjørn, Eivind Magnus, Philip Swanson, Geir Hønneland ja Indra Øverland, (2004). Big Oil Playground, Russian Bear Preserve or European Periphery? The Russian Barents Sea Region towards 2015. 212 s. Eburon Academic Publishers, the Netherlands.

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. https://www.doria.fi/handle/10024/90791

Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0 Country Report Finland. 104 s. October 2011. iKnow Project, Finland Futures Research Centre FFRC.
https://www.utupub.fi/handle/10024/147566

Myllylä, Yrjö (2015). Arktisen öljyntorjuntateknologian osaamiskeskus Perämerelle. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 3.1.2015. http://rdaluekehitys.net/2015/01/03/arktisen-oljyntorjuntateknologian-osaamiskeskus-perameren-alueelle-on-tarvelahtoinen-innovaatio/

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Myllylä, Yrjö (2005). Bokomtaler: Big Oil Playground, Russian Bear Preserve or European Periphery? The Russian Barents Sea Region towards 2015. Nordisk Øst Forum. Nr. 4/2005. Norwegian Institute of International Affairs. (Printed 2006). https://yrjomyllyla.wordpress.com/2015/10/21/big-oil-playground-russian-bear-preserve-or-european-periphery-the-russian-barents-sea-region-towards-2015/

Taleb, Nassim Nicholas: Musta joutsen: Erittäin epätodennäköisen vaikutus. Helsinki: Terra Cognita, 2007.

Petersen, John L. (22 December 1999). Out of The Blue – How to Anticipate Big Future Surprises. Madison Books.

Rubin, Anita (2002). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. s. 899-908. Teoksessa
Kamppinen, M., O. Kuusi & S. Söderlund (2002): Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja
sovellukset, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsink

Ajankohtaisia aiheita medialle ja koulutukseen: arktinen osaaminen, arktinen meriteknologia, kaivostoiminta ja kansallisomaisuuden hallinta, uusi pohjoisen maantiede sekä kunta- ja aluehallintokysymykset

Tarjottavana on artikkelikirjoituksia Alakerta-, Vieraskynä- tms. palstoille. Samoista aiheista tarjottavana sovittaessa myös tiedonsiirtoa koulutuksen kautta, koulutuksen kautta teemoihin liittyvien hankkeiden generointia ja olemassaolevien hankkeiden suuntaamista (ks. viimeiaikaiset koulutustilaisuudet kohdasta ”Koulutustilaisuudet”). Tarjottava perustuu mm. tuoreisiin ja ajankohtaisiin ennakointihankkeisiin ja niiden tuloksiin.

Arktinen osaaminen (mm. Suomen arktisen strategian ja Itä- ja Pohjois-Suomen strategian toimeenpano )
Arktinen meriteknologia (mm. eri alueiden roolin hakeminen arktisessa meriteknologiassa , kansallinen meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmä ja telakkaomistuskysymys)
Kaivostoiminnan kehittämisen haasteet (ratkaisemattomiin aiheisiin puuttuminen, kuten maaperän hallintaoikeuksien / kansallisomaisuuden luovuttamiseen liittyen, luonnonvarojen etsintä ja logistiikan kehittäminen, koulutus)
Muut aiheet: Uusi pohjoisen maantiede, Murmanskin ja Luoteis-Venäjän tulevaisuus, Ennakointi demokratian vahvistajana, Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, Kunta- ja aluehallinnon uudistus.

Yksittäisen artikkelin lisäksi voidaan sopia useamman artikkelin sarjasta. Myös muita ajankohtaisia mm. tällä blogisivustolla käsiteltyjä aiheita voidaan ottaa artikkelituotannon lähtökohdaksi.

Yhteistyöterveisin

Yrjö Myllylä, YTT

Yhteiskuntatieteiden tohtori

c/o RD Aluekehitys Oy

p. 0500-450 578.

VIRIKEMATERIAALIA EM. ARTIKKELEILLE

Em. teemoihin liittyen virikemateriaalina artikkelien tuottamiseksitoimivat mm. seuraavat blogiartikkelit tai Internet-sivustot:

Arktinen osaaminen

Virikesivusto: http://rdaluekehitys.net/2013/03/30/arktinen-sampo-rd-aluekehityksen-uusi-tyonluomisvaline-ja-rahantekokone-suomeen/

Arktinen meriteknologia

Virikesivusto: www.amtuusimaa.net

Kaivostoiminnan kehittämisen haasteet

Virikesivusto: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/12/10/kaivosalan-kehittaminen-ja-suomen-talous-tarvitsevat-osaajaa-muutosnavigaattoriksi/ )

Muut aiheet: Uusi pohjoisen maantiede , Murmanskin ja Luoteis-Venäjän tulevaisuus, Ennakointi demokratian vahvistajana, Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, Kunta- ja aluehallinnon uudistus

Virikesivusto “Uusi pohjoisen maantiede” – mitä se on? <http://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/12/15/uusi-pohjoisen-maantiede-mita-se-tarkoittaa/ >

Virikesivusto: http://yrjomyllyla.wordpress.com/?s=murmansk

Virikesivusto: http://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/

Virikesivusto: http://yrjomyllyla.wordpress.com/category/4-osaamis-ja-koulutustarpeiden-ennakointi/

Virikesivusto: http://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/04/14/kuntauudistuksessa-kilpailun-lisaaminen-koon-kasvattamista-tarkeampaa/

Näissä teemoissa aiemmin julkaistuja artikkeleita referensseinä (nyt tarjottavissa on uusia näkökulmia erityisesti virikesivustojen uuden tutkimussovelluksiin perustuvan ennakointimateriaalin pohjalta)

REFERENSSEJÄ

Arktinen osaaminen

1) Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka. Kaleva, Alakerta, 12.8.2011. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kaleva120811>

2) Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen teknologiaosaaminen tuo työtä. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 24.1.2010. < http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/akkaleva240110>

3) Myllylä, Yrjö (2010). Arktista teknologiaosaamista vahvistettava. Kansan uutiset, Verkkolehti 25.1.2010. <http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/2113752/arktista-teknologiaosaamista-vahvistettava>

4) Arktinen teknologia – Avain kasvuun. Visio-lehti 1/2011, s. 12-16. Teknologiateollisuus ry. Edit. Olli Manninen <http://www.teknologiateollisuus.fi/uploads/extra/1f658057dfe1c23fa021adc8c4a69316.html>

< http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/visio2011>

Arktinen meriteknologia

5) Myllylä, Yrjö (2012). Kultasuoni on lähempänä kuin uskoisi. Helsingin Sanomat, Vieraskynä-kirjoitus 12.8.2012. <https://yrjomyllyla.files.wordpress.com/2012/09/dia2.jpg>

<http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kultasuoni+on+l%C3%A4hemp%C3%A4n%C3%A4+kuin+uskoisi/a1344655724470>

6) Myllylä, Yrjö (2012). Arktinen meriteknologia voisi laajentua Oulun seudulle. Kaleva, Alakerta-kirjoitus 2.11.2012. <http://amtuusimaa.files.wordpress.com/2012/11/kaleva-alakerta-2-11-20122.jpg>

7) Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Maaseudun tulevaisuus, 6.5.2011.

<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/maastulev0506>

8) Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Uutispäivä Demari, Keskustelua ja taustaa, 9.5.2011.

9) Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Turun Sanomat, Alakerta, 26.4.2011. < http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tsalakerta260411>

10) Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Etelä-Saimaa, Mielipide, 30.4.2011.

11) Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Kymen Sanomat, Mielipide 30.4.2011.< http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kymsan300411>

12) Myllylä, Yrjö (2010). Arktisen meriteknologiaosaamisen kysyntä kasvaa. Turun Sanomat, Alakerta-kirjoitus, 5.12.2010. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tsalakerta051210>

Kaivostoiminnan kehittämisen haasteet

13) Myllylä, Yrjö (2012). Pitkän matkan pendelöinnistä apu kaivosten työvoimapulaan. <https://yrjomyllyla.files.wordpress.com/2012/09/dia1.jpg>

14) Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Arto Lahti (2012). Pohjoinen menestyy verkostoitumalla etelään. Lapin Kansa, Alakerta-kirjoitus 13.4.2012. <http://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/05/04/pohjoinen-menestyy-verkostoitumalla-etelaan/ >

15) Pörssin tarvitaan luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Kauppalehti, Debatti, 28.11.2011. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/01_index/fi_image6>

16) Myllylä, Yrjö (2011). Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Maaseudun tulevaisuus, Yliövieras, 24.8.2011. < http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/mt240811>

17) Myllylä, Yrjö (2011). Pörssiin tarvitaan luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Pohjolan Sanomat, Artikkeli 18.8.2011. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/ps180811>

18) Myllylä, Yrjö (2011). Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Maaseudun tulevaisuus, Yliövieras, 24.8.2011

19) Myllylä, Yrjö (2011). Pörssiin luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Pohjalainen 26.8.2011

20) Myllylä, Yrjö (2011). Pörssiin tarvitaan luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Pohjolan Sanomat, Artikkeli 18.8.2011.

21) Myllylä, Yrjö (2011). Mineraalit arvossaan. Savon Sanomat 8.9.2011.

22) Myllylä, Yrjö (2011). Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Uutispäivä Demari, 14.9.2011.

23) Myllylä, Yrjö (2011). Pörssiin tarvitaan luonnonvarayhtiöitä. Kainuun Sanomat, Maanantaivieras, 26.9.2011.

24) Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts. Helsingin Sanomat 19.2.2010. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/04_resurssit/hs190210>

25) Etlan mukaan Pirkanmaan talous ei kasva ensi vuonna ollenkaan. Aamulehti 12.12.2011. Edit. Toni Viljanmaa <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/aamulehti121211>

26) Pääministerillä liian lepsu ote kaivosasioihin. Aamulehti 17.3.2012. Edit. Toni Viljanmaa <http://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/04/06/aamulehti-rahaa-suomen-maaperaan/ >

Muut aiheet: Uusi pohjoisen maantiede, Murmanskin ja Luoteis-Venäjän tulevaisuus, Ennakointi demokratian vahvistajana, Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, Kunta- ja aluehallinnon uudistus

Uusi pohjoisen maantiede, Murmanskin ja Luoteis-Venäjän tulevaisuus

27) Myllylä, Yrjö (2013). Mitä on uusi pohjoisen maantiede? < http://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/12/15/uusi-pohjoisen-maantiede-mita-se-tarkoittaa/>

28) Myllylä, Yrjö (2011). Murmanskin alueen kehitys kolmen skenaarion valossa. Lapin yliopiston yhteisölehti KIDE 3/2011, p. 32.

29) Myllylä, Yrjö (2010). Pohjoinen, suurvallat ja Suomi. Muuriankkuri. Kolumni, joulukuu 2010. Puolustusvoimien rakennuslaitoksen sidosryhmälehti. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/muuriankkuri1210>

30) Myllylä, Yrjö (2010). Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa. Ruotuväki-lehti, Nurkka-kirjoitus. Ruotuväki 17/2010. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/ruotuvakinurkka0810>

31) Myllylä, Yrjö (2008). Venäjä katsoo Jäämerelle. Ruotuväki, yliökirjoitus 24.1.2008.<http://www.puolustusvoimat.fi/fi/ruotuvaki/etusivu?action=read_page&pid=108&aid=1767>

32) Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alue logistiikan solmukohdaksi. Kaleva, Alakertakirjoitus 16.1.2008. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kaleva2008>

33) Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alueesta logistiikan ja energiateollisuuden keskus? Futura 2/2008. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. 27-35.

34) Myllylä, Yrjö & Markku Tykkyläinen (2007). Murmanskin alue – kehityksen solmu ja hiipuva takamaa. Terra 119:1. 19-36. < http://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/08/05/murmanskin-alue-kehityksen-solmu-vai-hiipuva-takamaa/ >

35) Myllylä, Yrjö (2006). The future of the Murmansk Oblast assessed by three Delphi panels. Fennia 184:1. 53-73. <http://ojs.tsv.fi/index.php/fennia/article/view/3732/3523>

36) Pohjoisesta kasvun keskus. Matti Vanhanen: Pohjoinen rata nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi. Kaleva 18.2.2012. Edit. Pasi Klemettilä.<https://yrjomyllyla.files.wordpress.com/2012/03/kaleva-18-2-2012-21.pdf>

37) Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti. Kaleva 17.6.2011. Edit. Arja Mikkola.<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kaleva170611>

Ennakointi demokratian vahvistajana, Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, Kunta- ja aluehallinnon uudistus

38) Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen (2011). Työvoima ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011.< http://ffrc.utu.fi/julkaisut/Futuuri/Futuuri_3_2011.pdf>

39) Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt. Futura 4/2012. 38-49 <http://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/ >.

40) Myllylä, Yrjö (2012) Yliopiston kolmas tehtävä haltuun ennakointiosaamisella.

41) Myllylä, Yrjö (2008). Lex Nokia ei tue oppimista. Savon Sanomat, Lukijan Sanomat 11.12.2008. <http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/lex-nokia-ei-tue-oppimista/306267>

42) Myllylä, Yrjö (2008). Kilpailua pitää vaalia eikä torjua. Salon Seudun Sanomat 9.12.2008.

43) Myllylä, Yrjö (2012). “Muuttoliike hallintaan osaamista suuntaamalla”.

44) Myllylä, Yrjö (2011) Kuntauudistuksessa kilpailun lisääminen koon kasvattamista tärkeämpää. < https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/04/14/kuntauudistuksessa-kilpailun-lisaaminen-koon-kasvattamista-tarkeampaa/ > www.yrjomyllyla.com