Yle 29.6.2026: Suomen pisin tie saareen aukesi

Hailuodon kiinteän yhteyden avautuminen on merkittävä tapahtuma monella tasolla. Se muuttaa Hailuodon ja Oulun seudun arkea, mutta se merkitsee paljon myös minulle henkilökohtaisesti. Ensimmäinen Delfoi-sovellukseni syntyi juuri tätä hanketta varten vuosina 1992–1993, ja se ohjasi koko myöhemmän urani suuntaa.

“Tein ensimmäisen Delfoi-sovellukseni Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen vaikutusselvitykseen liittyen vuosina 1992–1993. Tämä jätti pysyvän jäljen.”

Tämä artikkeli kertoo tuosta matkasta: menetelmistä, ihmisistä, päätöksistä ja siitä, miten yksi infrastruktuurihanke kytkeytyi Delfoi-menetelmän kehitykseen Suomessa.

1. 1990-luvun alku: YVA-lain synty ja uudenlaisen vuoropuhelun tarve

Hailuodon tarveselvitys tehtiin aikana, jolloin YVA-lainsäädäntö oli vasta muotoutumassa. Tämä loi tilaa kokeiluille ja uudenlaiselle vuoropuhelulle.

“YVA-laissa piti antaa enemmän siimaa kansalaisten toiveelle ja tulkita sitä toimenpiteitä selvitykseksi.”

Tuolloin havaitsin, että perinteinen insinöörivetoisuus ei riittänyt. Tarvittiin menetelmä, joka toisi mukaan eri tahot, näkökulmat ja kokemukset — ilman että objektiivisuus kärsii. Delfoi-menetelmä vastasi tähän tarpeeseen.

YVA-lakiluonnoksen kansalaispalaute tulkittiin mm. Focus Group -menetelmäksi, ryhmäkeskusteluiden tarpeeksi. Keskustelut olivat opettavaisia. Ne paljastivat, miten pienissä yhteisöissä suurhankkeet voivat jakaa mielipiteitä ja vaikuttaa sosiaaliseen dynamiikkaan. Tämä havainto on yhä ajankohtainen esimerkiksi kaivos-, datakeskus- ja tuulivoimahankkeissa.

Osallistuin myös YVA ry:n perustamiseen vuonna 1994 Espoon Innopolissa. Olen ollut tuosta asti yhtäjaksoisesti yhdistyksen jäsen ja kirjoittanut myös yhden artikkelin ”Delfoi-menetelmä tulevaisuuden tekemisen välineenä” Hailuodon kokemuksista YVA ry:n Impakti-lehteen (ks. lähdeluettelo).

“Opin sen, että pienissä yhteisöissä tällaiset hankkeet voivat olla äärimmäisen jakavia ja yhteisöön vaikuttavia.”

2. Delfoi-menetelmän löytyminen – ja sen soveltaminen Hailuodossa

Delfoi-menetelmä tuli minulle tutuksi DI Martti Miettisen kautta, joka oli tutustunut menetelmään Yhdysvalloissa konsulttina olleessaan ja käyttänyt sitä konsulttityössään Suomen siltojen kunnon arviointiin. Menetelmä vastasi kahteen keskeiseen kysymykseen:

1. Mitä pitää tutkia?
2. Miten vaikeita ja kompleksisia asioita voidaan tutkia?
3. Miten asiaan vaikuttavat tahot saadaan parhaiten mukaan?

“Tällä voidaan tutkia vaikeita ja kompleksisia asioita. Tunne oli etenkin, että tällä saadaan halutut tahot mukaan.”

Hailuodon tarveselvityksessä Delfoi yhdistettiin myös tavoitettavuusmalliin ja panos–tuotos-analyysiin. Näin syntyi varhainen hybridi-ennakoinnin muoto — ennen kuin hybridi-Delfoista alettiin puhua (ks. Myllylä et. al. 2024, VNK-tutkimushanke). Tulevaisuudentutkimuksen Seuran ja yhteisön edustajiin Suomessa tutustuin vasta tarkemmin jo valittuani Delfoi-menetelmän Amerikan tuliaisina näihin kuvaamiini tarpeisiin.

3. Miksi kiinteää yhteyttä tutkittiin – ja mitä selvitykset osoittivat?

Kiinteän yhteyden tarve nousi esiin aina, kun lauttoja piti uusia. Lauttoja tarvittiin kaksi. Lauttayhteyksien kustannukset kasvoivat, ja matala meri teki kiinteästä yhteydestä teknisesti mahdollisen.

“Kiinteän yhteyden tarve Hailuotoon oli noussut yleensä esille, kun lauttoja piti uusia.”

Keskeiset löydökset:

Ympäristövaikutukset

• Matala meri ja silta-aukkojen vedenvaihtuminen mahdollistivat luonnonmukaisen ratkaisun.
• Pitkän aikavälin vaikutukset arvioitiin kohtalaisiksi ja hallittaviksi.

Yhdyskuntakehitys

• Kiinteä yhteys lisää matkailua ja verotuloja.
• Saaristokunta-asema poistuu, mutta omaehtoinen toiminta vahvistuu.
• Maankäyttöpaineet kohdistuvat erityisesti Santosen niemeen — kaavoitus ratkaisee.

“Hailuodossa on arvokas sarkajaon aikainen kylärakenne, jonka säilyttäminen on tavoiteltavaa.”

Tarkempia vaikutustuloksia voi lukea selvityksen loppuraportista tai vaikkapa Tie- ja Liikenne tai Impakti-lehdestä (Myllylä 1993, Myllylä 1994 tai Myllylä 2002).

4. Päätöksenteko: Juha Sipilän ratkaiseva rooli

Pääministeri Juha Sipilä oli keskeinen henkilö kiinteän yhteyden rakentamispäätöksessä. Hän ymmärsi matematiikan, kokonaisuuden ja pitkän aikavälin vaikutukset.

“Annan tästä pisteet pääministeri Juha Sipilälle, joka osasi matematiikkaa ja hänellä oli näkemystä.”

Olin itse nostanut hankkeen esiin Kempeleen Pohjoisesta pörssiin -seminaarissa toukokuussa 2025, ja Sipilä täydensi puheenvuoroani avaamalla päätöksenteon vaiheita.

5. RD Aluekehitys Oy – 30 vuotta Delfoi-osaamista

Vuosi 2026 on RD Aluekehitys Oy:n juhlavuosi. Yrityksen juuret ulottuvat vuoteen 1993/1994, jolloin tein tietoisesti päätöksen keskittyä Delfoi-menetelmään.

“Kun sain ensimmäisen monisteen myytyä, sanoin itseni irti edellisestä työpaikasta ja aloin yrittämään täysipäiväisesti.”

Ensimmäinen suuri Delfoi-sovellus oli Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat (1995). Siinä arvioin mm. Saksan ja Tanskan Fehmarn Beltin 18 km:n mittaisen kiinteän tunneliyhteyden vaikutuksia Varsinais-Suomeen ja muualle Suomeen. Sen jälkeen menetelmä on kulkenut mukanani läpi kymmenien hankkeiden — ja saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Esimerkkinä EU:n parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi valittu käytäntö 27 maan vertailussa oli osittain allekirjoittaneen kehittämä ja Delfoi-silmälasien läpi tulkitsema (ks. mm. Turun Sanomat 2022).

Theodor “Ted” Gordon totesi Turussa 2005:

“Hän ei tiedä ketään, joka olisi näin keskittynyt Delfoi-menetelmään yrityksen nimissä.”

6. Delfoi menetelmänä – johtamisen käyttöjärjestelmä

Delfoi ei ole vain menetelmä. Se on käyttöjärjestelmä, joka yhdistää muita menetelmiä — tavoitettavuusmalleja, panos–tuotos-analyyseja, Tulevaisuusverstaan ja nyt myös BCG-matriisin.

“Delfoi-menetelmä on ikään kuin tietokoneen käyttöjärjestelmä, jolla käytetään muita menetelmiä.”

Tämä ajattelu on johtanut Delfoi–BCG-hybridin kehittämiseen, joka on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta ja jota sovelletaan parhaillaan Business Finlandin rahoittamassa energiaklusterihankkeessa. Ensimmäinen laajaa kiinnostusta herättänyt tieteellinen artikkeli aiheesta julkaistiin 2015 koskien arktista meriteknologiaa esimerkkinä (ICEYE Oy ym.)

7. Julkaisut ja tutkimukset – dokumentoitu kehityskaari

Artikkelin lopussa oleva pitkä julkaisulista, vaikkakin vain pieni osa kaikista toteuttamistani, kertoo omaa tarinaansa: Delfoi-menetelmän kehittämisestä, soveltamisesta ja sen roolista suomalaisessa ennakoinnissa, logistiikassa, aluekehityksessä ja strategisessa päätöksenteossa.

“Ehkä olen toteuttanut eniten tällä operatiivisella tasolla ja intensiteetillä Delfoi-tutkimuksia henkilökohtaisesti maailmassa.”

8. Lopuksi – kun yhteys avataan, ympyrä sulkeutuu

Hailuodon kiinteä yhteys ei ole vain infrastruktuurihanke. Se on kolmen vuosikymmenen mittainen oppimisen, menetelmäkehityksen ja alueellisen tulevaisuustyön tarina.

Se on myös henkilökohtainen ympyrä, joka sulkeutuu.

Lähteitä ja lisätietoa

Yleistajuisia artikkeleita ja blogiartikkeleita

Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025). Vaasa-Uumaja -maantiede – uusi kasvuakseli Pohjolaan. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkeli 28.11.2025. https://ffrc.wordpress.com/2025/11/28/vaasa-uumaja-maantie-uusi-kasvuakseli-pohjolaan/

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen & Jari Kaivo-oja (2025). Kuntien rooli yrityksien osaamisen kehittämisessä – esimerkkinä Vantaan puolijohdealan ennakointi. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkeli 26.6.2025. Saatavissa: https://ffrc.wordpress.com/2025/06/26/kuntien-rooli-yrityksien-osaamisen-kehittamisessa/

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2025). Kannattavan kasvun kuuden vaiheen porrasmalli – yritysten kasvututkimuksen tieteellinen läpimurto? Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkeli, 16.4.2025. Saatavissa: https://ffrc.wordpress.com/2025/04/16/kannattavan-kasvun-kuuden-vaiheen-porrasmalli/

Myllylä, Yrjö (2002). Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tutkimuksen väline. Impakti, Lehti ympäristövaikutusten arvioinnista, 1/2002. 12-13. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/07/yvadelfoi-impakti-1213.pdf>

Myllylä, Yrjö (1998). Nelostietä markkinoille. Tie- ja Liikenne 5-6/1998, 12-17. Suomen Tieyhdistys. <http://rdaluekehitys.net/2012/07/05/rd-aluekehitys-ja-nelostie-e75-ry/ >

Myllylä, Yrjö (1996). Perämeren satamat osana Pohjois-Suomen ja Luoteis-Venäjän yhteysverkkoa. KIDE. Lapin yliopiston tiedotuslehti 7/1996, 16-18. (Ports of Northern Gulf of Bothnia on the part of Northern Finland and NW-Russias logistics network. Article in Kide 7/1996, University of Lapland.)

Myllylä, Yrjö (1995). Delfoi-tutkimus: Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. Tie- ja Liikenne 5-6/1995, 20-23. Suomen Tieyhdistys. <https://rdaluekehitys.net/2013/08/16/delfoi-tutkimus-rd-case-itameren-alueen-muuttuvat-kuljetusmarkkinat-varsinais-suomen-asema-itameren-yhteysverkossa/>

Myllylä, Yrjö (1994). Hailuodon yhdyskuntakehitys lautta- ja kiinteäyhteysvaihtoehdoissa. Tie- ja Liikenne 10/1994, 21-23. Suomen Tieyhdistys. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/07/tie-ja-liikenne-10-1994.pdf>

Tutkimus- ja selvitysraportteja

Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 p. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905&gt; <http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/innovaatioymparistot-alueellisen-yritys-ja-innovaatioympariston-selvitys-aluekehitys-rd-julkaisuesittely/>

Myllylä, Yrjö & Pekka Iikkanen (1995). Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. 67 p. Liikenneministeriön julkaisuja L 23/1995. <https://rdaluekehitys.net/2013/08/16/delfoi-tutkimus-rd-case-itameren-alueen-muuttuvat-kuljetusmarkkinat-varsinais-suomen-asema-itameren-yhteysverkossa/> 

Myllylä, Yrjö (1993). Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys – Vaikutukset: Yhdyskuntakehitys. 95-120. In the book: Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys, Tielaitos, Oulun tiepiiri. < https://www.doria.fi/handle/10024/137828

Vertaisarvioituja Delfoi-tutkimuksia

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2026).  The Delphi–BCG Conceptual Framework for Strengthening Entrepreneurial Discovery Processes. This paper was presented at the XXXVII ISPIM Innovation Conference, held in Granada, Spain on 07 June to 10 June 2026. ISBN 978-952-65771-2-8.

Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025).  The Six-Stage Model of Profitable Growth and Entrepreneurship in Finland: A Delphi Study. Journal of Business Economics & Management. Accepted to publish 18.11.2024. Published by Vilnius Gediminas Technical University. ISSN 1611-1699/eISSN 2029-4433  https://doi.org/10.3846/jbem.2025.22902

Myllylä, Yrjö, Jari Kaivo-oja (2024). A Hybrid Foresight Study of the Environmental Reference Laboratory System in Finland: A Foresight Study for the Government of Finland.  European Journal of  Futures 12(2). ©Springer.    https://doi.org/10.1186/s40309-023-00223-z

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Research. Springler. Accepted to publish 9.12.2014.  DOI 10.1007/s40309-014-0060-7.

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Myllylä, Yrjö (1994). Delfoi-tekniikka – kuvaus, esimerkki ja sovellusmahdollisuudet. 33 p. Joensuun yliopisto, Aluekehitys Regional Development RD. 15.3.1994. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/07/tie-ja-liikenne-10-1994.pdf>

Lisää liikenne- ja logistiikka-alan tutkimuksia linkissä.

Muita referenssejä ja sovellusmahdollisuuksia tekijältä, ota yhteyttä.