Mustat joutsenet ja Villit kortit, ennakoi ja varaudu – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Videolla ennakoinnin asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee villin kortin ja mustan joutsenen. Käytännössä sanoja käytetään synonyymeina. ”Villi kortti on yllättävästi ilmaantuva muutostekijä, joka muuttaa tapahtumisen kehityskulun epävarmaksi. Villin kortin ominaisuuksiin kuuluu se, että sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta jkos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat huomattavat (Rubin 2002).

Villin kortin konseptin keskeinen kehittäjä on John Petersen teoksellaan ”Out of The Blue – How to Anticipate Big Future Surprises (1999). Myöhemmin on sen synonyymina on yleistynyt Musta joutsen -käsite, jonka lanseerasi Taleb Nassim Nicholas vuonna 2007 teoksellaan The Black Swan (2007).

Usein kuulee sanottavan, että villejä kortteja ei voi ennakoida, vaan jokin tapahtuma, pandemia, sota, ympäristökatastrofi tai jokin muu vaikuttava ilmiö tuli yllätyksenä. Tämä ei pidä paikkaansa. Villejä kortteja voidaan ennakoida ja organisaatioiden tulisi luoda varautumissuunnitelmia keskeisimpien tunnistettujen villien korttien varalle.

Villejä kortteja voidaan ennakoida, niiden todennäköisyyttä ja vaikuttavuutta ja varautumistarpeita arvioida esimerkiksi Delfoi-menetelmällä tai Tulevaisusverstaalla. Esimerkiksi IKNOW-hankkeessa ennakoitiin EU:n tasolla ja sen kumppanimaan Israelin alueella ja toimesta villejä kortteja ja heikkoja signaaleja systemaattisesti eri elämänalueilta: (Agriculture & biotechnology, Capacities & infrastructure, Energy, Environment, Nanotechnology, Nuclear, Health, ICT, Security, Social Sciences and Humanities, Space, Transport). Hankkeen yhteenvetoraportissa nostettiin 44 villiä korttia tai heikkoa signaalia , joihin tulisi erityisesti varautua mm. EU:n innovaatiopolitiikassa. Päähuomion kohteeksi nostettiin Killer Virus eli pandemia ja kehoitettiin EU:n komissiota ryhtymään toimenpiteisiin mm. seuraavasti: 1) Yleisen tietoisuuden lisääminen pandemioista, 2) Tutkimushankkeiden käynnistäminen pandemioista, jotta saadaan uutta tietoa, 3) Varhaisen hälytysjärjestelmän luominen pandemioista esim. internetin hakusanoihin perustuen. Hanketta johti Iso-Britannian Mancesterin yliopistossa Rafael Popper. Myllylä vastasi Suomen maaraportin laadinnasta ja siihen liittyen Delfoi-haastattelujen loppuun saamisesta sekä kaikkien viiden maan tulosten tietojenkäsittelystä ja maaraportoinnin ohjaamisesta yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa. (Ks. lisätietoja blogiartikkelista https://yrjomyllyla.wordpress.com/2021/02/28/iknow-hanke-ennakoi-pandemian-vuonna-2011-ja-kehotti-eun-komissiota-ryhtymaan-toimenpiteisiin/ .)

Villit kortit voivat olla myös positiisivia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi Arktisen meriteknologian ennakointihankkeessa tunnistettu ”liittoutuminen suurten pelurien kanssa” arktisiin hankkeisiin kiinni pääsemiseksi (Myllylä 2013) . Uhkaavat villit kortit, kuten ympäristökatastrofi Suomenlahdella tai arktisella Jäämerellä, esimerkiksi öljyonnettomuus, voi olla myös mahdollisuus, ja luoda yrityselämällä mahdollisuuksia mm. öljyntorjuntateknologiaa tuottamalla.

Brunstad, Bjørn, Eivind Magnus, Philip Swanson, Geir Hønneland ja Indra Øverland, (2004). Big Oil Playground, Russian Bear Preserve or European Periphery? The Russian Barents Sea Region towards 2015. 212 s. Eburon Academic Publishers, the Netherlands.

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. https://www.doria.fi/handle/10024/90791

Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0 Country Report Finland. 104 s. October 2011. iKnow Project, Finland Futures Research Centre FFRC.
https://www.utupub.fi/handle/10024/147566

Myllylä, Yrjö (2015). Arktisen öljyntorjuntateknologian osaamiskeskus Perämerelle. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 3.1.2015. http://rdaluekehitys.net/2015/01/03/arktisen-oljyntorjuntateknologian-osaamiskeskus-perameren-alueelle-on-tarvelahtoinen-innovaatio/

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Myllylä, Yrjö (2005). Bokomtaler: Big Oil Playground, Russian Bear Preserve or European Periphery? The Russian Barents Sea Region towards 2015. Nordisk Øst Forum. Nr. 4/2005. Norwegian Institute of International Affairs. (Printed 2006). https://yrjomyllyla.wordpress.com/2015/10/21/big-oil-playground-russian-bear-preserve-or-european-periphery-the-russian-barents-sea-region-towards-2015/

Taleb, Nassim Nicholas: Musta joutsen: Erittäin epätodennäköisen vaikutus. Helsinki: Terra Cognita, 2007.

Petersen, John L. (22 December 1999). Out of The Blue – How to Anticipate Big Future Surprises. Madison Books.

Rubin, Anita (2002). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. s. 899-908. Teoksessa
Kamppinen, M., O. Kuusi & S. Söderlund (2002): Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja
sovellukset, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsink