IKNOW-hanke

Videolla ennakoinnin asiantuntija ja tulevaisuuksientutkija YTT Yrjö Myllylä esittelee megtrendikäsitteen ja sen synonyymin vahvan ennakoivan trendin (Strong Prospective Trend, SPT) käsitteen. Voidaan sanoa, että kaiken ennakoinnin lähtökohta on toimintaympäristön muutosten ennakointi ja niiden vaikutusten ja mahdollisuuksien arviointi tutkittavaan ilmiöön. Megatrendianalyysiä tai vahvojen ennakoivien trendien analyysiä voidaan pitää usein perustelluimpana ja tärkeimpänä lähtökohtana, koska ne edustavat todennäköisimpiä vaikuttavia kehitystekijöitä. Esimerkiksi Suomessa Sitra tuottaa säännöllisesti megatrendikatsauksia. Samoin valtioneuvosto laatii hallituskausittain tulevaisuuspoliittisen selonteon eduskunnalle, jossa yhteydessä se tekee toimintaympäristön trendianalyysin.

Megatrendikäsitteen lanseerasi etenkin John Naisbitt vuonna 1984 teoksellaan ”Megatrends”. Megatrendin määritelmä on mm. seuraava: Kehityksen suuri aalto tai linja, ilmiöiden tunnistettava kokonaisuus, jolla on selkeä kehityssuunta. Megatrendin suuntaa ei voida määritellä pelkästääntarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaanmegatrendi on makrotason ilmiöiden laaja kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmöitä ja tapahtumaketjuja.”

Yrjö Myllylä on soveltanut vahvan ennakoivantrendin käsitettä väitöskirjassaan vuonna 2007. Alun perin käsitteen kehittäjänä on Osmo Kuusi ja sitä sovelsi väitöskirjassaan ensimmäisenä Marja Toivonen vuonna 2004. Myllylä kirjoittaa seuraavasti väitöskirjassaan (s 24): ”Megatrendikäsite liitetään usein myös käsitteen lanseeraajan Naisbitin listaan kymmenestä tärkeimmästä megatrendistä (Naisbitt 1984). Naisbitin määrittelemien trendien saaman kritiikin vuoksi ja megatrendikäsitteen liittäminen hänen määrittelemään kymmeneen tärkeimpään trendiin, on katsottu tarpeelliseksi määritellä ns. vahvan ennakoivan trendin käsite (Toivonen 2004).” Megatrendikäsitettä on kritisoitu mm. epätäsmällisyydestä, mikä on toinen syy vahvan ennakoivan trendin käsitteen kehittämiseen.

Vahvan ennakoivan trendin määritelmä on lyhyesti seuraava: Vahva historiallinen (esim. tilastollisesti todettu) trendi, jonka jatkumiseen asiantuntijat uskovat. Tämä on Osmo Kuusen käyttöönottama käsite täsmälliseksi vastineeksi ”megatrendin” käsitteelle.

Hyvä ja huolelinen trendianalyysi voi pitää sisällään trendin ristikkäisvaikutusanalyysin (CIA, Cross Impact Analysis), toisiinsa vaikuttamisanalyysin, jolloin löydetään trendien väliset kytkökset ja avaintrendit (Myllylä, Kaivo-oja ja Juga 2016).

Käsitteistä

Heinonen, Sirkka, Sofi Kurki, Osmo Kuusi, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen ja Marja-Liisa Viherä (2013). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. Teoksessa Kuusi, Osmo & Timo Bergman & Hazel Salminen (toim.). Miten tutkimme tulevaisuuksia? 321-334. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. https://www.tutuseura.fi/julkaisut/julkaisusarjat/aff/aff5/

Kuusi, Osmo (2008). Miten voimme tutkia tulevaisuutta tieteellisesti? Tieteessä tapahtuu 5/2008. https://journal.fi/tt/article/view/541

Megatrendin sovelluksia:

Naisbitt, John (1984). Megatrends. Ten New Directions Transforming Our Lives. 333 s. Warner Books, Inc. New York.

Laurence, C. Smith (2011). Uusi Pohjoinen – Maailma vuonna 2050. Suomentanut Tuukka Perhoniemi. 378 s. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Vahvan ennakoivan trendin sovelluksia

Amini, Jabalameli & Mohammad Saeed Jabalameli & Mohammad Hosein Ramesht (2021). ”Development of regional foresight studies between 2000 and 2019: an overview and co-citation analysis”. European Journal of Futures Research volume 9, Article number: 1 (2021). https://link.springer.com/article/10.1186/s40309-021-00170-7

Petri Charpentier (2016). Tehtävä pohjoisessa. Meriteollisuus ry:n Seatec-lehden pääkirjoitus. https://www.publico.com/magazine/pdf/798.pdf

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, funded by Wihuri Foundation. http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute, Oulu University of Applied Sciences. VTT. http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Toivonen, Marja (2004). Expertise as business. Long term development and future prospect of knowledge-intensive business services (KIBS). 297 s. 1.2.

Videolla ennakoinnin asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee villin kortin ja mustan joutsenen. Käytännössä sanoja käytetään synonyymeina. ”Villi kortti on yllättävästi ilmaantuva muutostekijä, joka muuttaa tapahtumisen kehityskulun epävarmaksi. Villin kortin ominaisuuksiin kuuluu se, että sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta jkos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat huomattavat (Rubin 2002).

Villin kortin konseptin keskeinen kehittäjä on John Petersen teoksellaan ”Out of The Blue – How to Anticipate Big Future Surprises (1999). Myöhemmin on sen synonyymina on yleistynyt Musta joutsen -käsite, jonka lanseerasi Taleb Nassim Nicholas vuonna 2007 teoksellaan The Black Swan (2007).

Usein kuulee sanottavan, että villejä kortteja ei voi ennakoida, vaan jokin tapahtuma, pandemia, sota, ympäristökatastrofi tai jokin muu vaikuttava ilmiö tuli yllätyksenä. Tämä ei pidä paikkaansa. Villejä kortteja voidaan ennakoida ja organisaatioiden tulisi luoda varautumissuunnitelmia keskeisimpien tunnistettujen villien korttien varalle.

Villejä kortteja voidaan ennakoida, niiden todennäköisyyttä ja vaikuttavuutta ja varautumistarpeita arvioida esimerkiksi Delfoi-menetelmällä tai Tulevaisusverstaalla. Esimerkiksi IKNOW-hankkeessa ennakoitiin EU:n tasolla ja sen kumppanimaan Israelin alueella ja toimesta villejä kortteja ja heikkoja signaaleja systemaattisesti eri elämänalueilta: (Agriculture & biotechnology, Capacities & infrastructure, Energy, Environment, Nanotechnology, Nuclear, Health, ICT, Security, Social Sciences and Humanities, Space, Transport). Hankkeen yhteenvetoraportissa nostettiin 44 villiä korttia tai heikkoa signaalia , joihin tulisi erityisesti varautua mm. EU:n innovaatiopolitiikassa. Päähuomion kohteeksi nostettiin Killer Virus eli pandemia ja kehoitettiin EU:n komissiota ryhtymään toimenpiteisiin mm. seuraavasti: 1) Yleisen tietoisuuden lisääminen pandemioista, 2) Tutkimushankkeiden käynnistäminen pandemioista, jotta saadaan uutta tietoa, 3) Varhaisen hälytysjärjestelmän luominen pandemioista esim. internetin hakusanoihin perustuen. Hanketta johti Iso-Britannian Mancesterin yliopistossa Rafael Popper. Myllylä vastasi Suomen maaraportin laadinnasta ja siihen liittyen Delfoi-haastattelujen loppuun saamisesta sekä kaikkien viiden maan tulosten tietojenkäsittelystä ja maaraportoinnin ohjaamisesta yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa. (Ks. lisätietoja blogiartikkelista https://yrjomyllyla.wordpress.com/2021/02/28/iknow-hanke-ennakoi-pandemian-vuonna-2011-ja-kehotti-eun-komissiota-ryhtymaan-toimenpiteisiin/ .)

Villit kortit voivat olla myös positiisivia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi Arktisen meriteknologian ennakointihankkeessa tunnistettu ”liittoutuminen suurten pelurien kanssa” arktisiin hankkeisiin kiinni pääsemiseksi (Myllylä 2013) . Uhkaavat villit kortit, kuten ympäristökatastrofi Suomenlahdella tai arktisella Jäämerellä, esimerkiksi öljyonnettomuus, voi olla myös mahdollisuus, ja luoda yrityselämällä mahdollisuuksia mm. öljyntorjuntateknologiaa tuottamalla.

Brunstad, Bjørn, Eivind Magnus, Philip Swanson, Geir Hønneland ja Indra Øverland, (2004). Big Oil Playground, Russian Bear Preserve or European Periphery? The Russian Barents Sea Region towards 2015. 212 s. Eburon Academic Publishers, the Netherlands.

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. https://www.doria.fi/handle/10024/90791

Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0 Country Report Finland. 104 s. October 2011. iKnow Project, Finland Futures Research Centre FFRC.
https://www.utupub.fi/handle/10024/147566

Myllylä, Yrjö (2015). Arktisen öljyntorjuntateknologian osaamiskeskus Perämerelle. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 3.1.2015. http://rdaluekehitys.net/2015/01/03/arktisen-oljyntorjuntateknologian-osaamiskeskus-perameren-alueelle-on-tarvelahtoinen-innovaatio/

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Myllylä, Yrjö (2005). Bokomtaler: Big Oil Playground, Russian Bear Preserve or European Periphery? The Russian Barents Sea Region towards 2015. Nordisk Øst Forum. Nr. 4/2005. Norwegian Institute of International Affairs. (Printed 2006). https://yrjomyllyla.wordpress.com/2015/10/21/big-oil-playground-russian-bear-preserve-or-european-periphery-the-russian-barents-sea-region-towards-2015/

Taleb, Nassim Nicholas: Musta joutsen: Erittäin epätodennäköisen vaikutus. Helsinki: Terra Cognita, 2007.

Petersen, John L. (22 December 1999). Out of The Blue – How to Anticipate Big Future Surprises. Madison Books.

Rubin, Anita (2002). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. s. 899-908. Teoksessa
Kamppinen, M., O. Kuusi & S. Söderlund (2002): Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja
sovellukset, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsink