Suomi vuonna 2030 – Sitra, Tekes, Suomen Akatemia, Fountain Park -kysely

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Moni asiantuntija on saanut viime aikoina kutsun vastata Sitran, Tekesin ja Suomen Akatemian kyselyyn,

Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, että Suomessa on hyvä elää ja tehdä
työtä hyvinvoivassa ja vauraassa yhteiskunnassa vuonna 2030
.

Tässä sähköisessä aivoriihessä pohditaan yhdessä, minkälaisia kysymyksiä on
ratkaistava, jotta Suomi on vuonna 2030 hyvä paikka elää ja tehdä työtä.
Keskeisiä näkökulmia tulevaisuuden pohdinnassa ovat kestävän talouden,
hyvinvoinnin ja ympäristön näkökulmat globaaleja kytkentöjä unohtamatta.

Tule mukaan tästä linkistä:

http://www.fountainpark.fi/tulevaisuusaivoriihi

Tarkoituksena on, että osallistujat esittävät ensin omia ajatuksiaan
tulevaisuudesta ja sen jälkeen arvioivat yhteisestä keskustelusta nousseita
uusia avauksia. Ideoiden yhteentörmäyksistä syntyy jotakin aivan odottamatonta!

Sinun näkemyksesi antavat vinkkejä teemoista, joita voidaan nostaa esille
tulevaisuustyössä. Sitra, Suomen Akatemia ja Tekes hyödyntävät tuloksia
omissa suunnittelutöissään ja niitä käytetään myös valtioneuvoston
tulevaisuusselonteon valmistelussa. Samalla luomme uutta suomalaista tapaa
toimia yhdessä.

Astu sisään aivoriiheen! Voit vastata niin laajasti tai lyhyesti kuin
haluat. Voit lopuksi kutsua myös omat verkostosi mukaan.

Kiitokset ajatuksistasi jo etukäteen!”
__
”Tämä yhteinen aivoriihi tapahtuu kokonaan verkossa, ja mukana on jo liki
3000 osallistujaa, jotka ovat esittäneet yli 6000 ajatustaan tulevaisuuden tärkeistä kysymyksistä. Tule mukaan esittämään omat ajatuksesi ja arvioimaan muiden esittämiä ideoita! Vaikka olisit jo osallistunut, voit hyvin tulla arvioimaan kiinnostavimmat muiden osallistujien uusista ideoista.

Aivoriihi on avoinna keskiviikkoon 14.3. saakka.”

*** *** ***
Tuhansien vastausten ja tuhansien ajatusten joukossa toin esille pääasiassa alla olevassa julkaisuissa esitettyjä hankeaihioita. Julkaisussa on yhteensä 70 alunperin esittämääni+4 aihioita, jotka saatiin asiantuntijoilta muita aihioita testatessa. Esitetyt 70 aihioita perustuvat useisiin tutkimuksiin sekä näkemyksiin, mikä näiden tutkimusten ja käytännön toiminnan kautta on muotoutunut. Pidän monia julkaisussa esitettyjä hankeaihioita keskeisenä ja välttämättömänä toteuttaa mm. pohjoisen talouteen kohdistuvan kysynnän voimistuessa. Valitsemani 20 hankeaihoita on esitelty julkaisun kuvailulehdellä sekä lisäksi asiantuntijapalautteessa niistä valitut tärkeimmät 7 kpl Suomen työllisyysvaikutusten perusteella. Nämä 20 ja niistä 7 tärkeimmäksi valittua ovat myös alla olevassa ja po. Suomi vuonna 2030 -kyselyyn viemänäni mukana. Lisäksi alla olevassa listassa on muita kirjan aloitteita ja alussa muutama kirjan ulkopuolelta otettu ajatus ei lihavoituna.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.

TEM 43,2010

TEM 43,2010

Public-private -kumppanuutta vahvistettava

Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka

Teollisuuspolitiikan suunnaksi on otettava myös pohjoinen

Pohjoinen luottamus –käsitteen käyttöönotto

Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma perustettava

Murmanskin ja Jäämeren suunnan vahvistaminen EU:n vaihtoehtoisen energiankuljetusreittinä…

Suomi mukaan Aurora Borealis –aluksen avulla tehtävään arktiseen tutkimustoimintaan (6). …

Murmanskin alueen toimijoiden kanssa kansainvälinen klusterikehityshanke (10).

Itämeren ja sen valuma-alueen skenaarioiden laadinta (11). Lisätietoja Yrjö Myllylä, RD…

Tulevaisuuden taloudelliset profiilit Karjalan tasavallan, Arkangelin alueen, Pietarin, ja…

Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategia – Suomessa kehitettävät klusterit Pohjoisen…

Suomen ja Luoteis-Venäjän matkailun kehittäminen osana Pohjois-Euroopan matkailua (24). …

Kansainvälinen kielikoulutus matkailukeskusten häiriöttömässä ympäristössä (26). …

Venäläinen pääoma Suomessa – riskit ja mahdollisuudet (28).

Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin – liikeideana olisi…

”Viipuri-option ” käyttöönotto – alueen aseman hyödyntäminen mm. suomalaisen offshore-…

Arktiset tutkimusalukset – strateginen uusi mahdollisuus (35).

Offshore-teknologian tuottaminen arktisiin olosuhteisiin (37).

Arktiset öljyntorjunta-alukset – innovaatioalustana Itämeri, kasvavat markkinat etenkin…

Energiansäästöteknologian toimittaminen ja käyttöönoton edellytysten luominen (56). …

Uusiutuvat energiat, mm. bio- ja tuulienergiayhteistyö (57).

Maakaasuverkoston ja jakelujärjestelmän kehittäminen Suomessa, puu- ja biokaasun…

EU:n arktisen strategian laadinta ja Suomi-yhteistyön asemointi siinä mm. arktisen teknologian…

Kiina-asiakkuusyhteyksien vahvistaminen arktisessa teknologiassa (mm. arktiset tutkimusalukset)…

Koillisväylän käytön ennakointi (9).

Ennakointiyhteistyö venäläisten kanssa (13). Etenkin RIEF (R

Ennakointiyhteistyö venäläisten kanssa (13).

Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiyhteistyö Murmanskin ja muiden Luoteis-Venäjän…

Laivojen siirtyminen ympäristöystävällisempään maakaasuun polttoaineena – teknologian…

Pohjoiskalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi (mm. uudet rautatieyhteydet kaivosteollisuuden…

Pohjoinen ulottuvuus ja palveluklustereiden kehittäminen Suomessa (12). Lisätietoja Yrjö…

”Yksi paikka porukalla kuntoon” (vrt. Kostamus, nyt Murmanskin tai Leningradin alueen…

Soklin ja muiden ajankohtaisten kaivoshankkeiden edistäminen Pohjois-Suomessa – venäläisten…

Öljyn- ja kaasunporauksen sekä tietotekniikan vaatimien mineraalien tuotantomahdollisuudet…

Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta – erityisesti geologian tohtori Jeffery Robertsin…

Pitkän matkan pendelöinnin (long-distance commuting – LDC) vaikutus Pohjois-Suomen…

Öljynkäsittelyteknologia arktisilla alueilla, ympäristönäkökulma (39).

Kaasunkuljetusalukset Koillisväylälle (45).

Erikoisteräkset (öljyn- ja kaasunporaus, laivat, öljy- ja kaasuputket, öljyterminaalit)…

Viipurin telakkayhteistyö – offshore-tuotteet, erikoisteräkset yms. (47).

Pietarin telakkayhteistyö, alusten rakentaminen, moottorit, alihankintatuotteet (48)….

Murmanskin satamainvestointeihin osallistuminen (51).

Öljyntorjuntateknologia jääolosuhteissa, uudet innovaatiot (52).

Ilmansaasteiden hallinta- ja kierrätysteknologiat, mm. Kuolan kaivoskaupungit ja…

Ydinjätteen käsittely- ja varastointi, voimaloiden huolto, muu ydinturvallisuus –…

Hiilidioksidin talteenotto öljyn- ja kaasuntuotannossa (55).

Maakaasuverkoston ja jakelujärjestelmän kehittäminen Suomessa, puu- ja biokaasun…

Sähkönsiirtolinjojen vahvistaminen Kuolan niemimaalta Pohjoismaihin (62).Lisätietoja Yrjö…

Sallan radan rakentaminen (63).

Merenkurkun kiinteäyhteys Vaasa-Uumaja välille – silta-tunneli-pengertieyhdistelmä.

POHJOISUUS YHDISTÄÄ SUOMALAISET

Arktinen teknologiaosaaminen AVAIN KASVUUN

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu

Teknologiateollisuus ry:n VISIO-lehti 1/2011

Teknologiateollisuus ry:n Visio -lehdessä 1/2011 s. 12-16 oli Olli Mannisen tekemä artikkeli ”Arktinen teknologia – AVAIN KASVUUN”. Artikkelissa oli STX:n toimitusjohtaja Juha Heikinheimon, TEM:n kehitysjohtaja Jukka Mäkitalon ja tämän blogiartikkelin kirjoittajan erikoistutkija Yrjö Myllylän haastattelu. Haastattelussa artikkelin kirjoittaja toteaa, että ”Tällä hetkellä meiltä puuttuu selkeä arktisen alueen ja arktisen teknologian teollisuuspoliittinen strategia” (ks. Visio 1/ 2011, Arktinen teknologiaosaaminen avain kasvuun), s. 15).

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta hyväksyi tähän liittyvän kannanoton ns. Sopimusten Venäjä 2030 skenaarioraportin laadinnan yhteydessä (kannanotto kohta 3, Arktisen yhteistyön vahvistaminen), jonka mukaan ”Suomeen tulisi laatia arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma”.
***
Aihetta on käsitelty viime päivinä myös tekijän kirjoittamissa asiantuntija-artikkeleissa sanomalehdissä. Esimerkiksi Turun Sanomien Alakerta-kirjoitus julkaistiin 26.4.2011, sen jälkeen muutamissa muissa sanomalehdissä. Ks. blogiartikkeli Koillisväylän käyttö on jo tosiasia.

Ulkoministeriön sivuilla (6.5.2011) on esitetty Kauppalehdessä olleen toimitusjohtaja Mikko Niinin haastatteluun perustuva juttu aiheesta: Mikä ihmeen arktinen teknologia?
***
Mitä tämä tarkoittaa artikkelin kirjoittajan mielestä tarkemmin, mistä voisi lähteä ohjelman sisältöä tarkentamaan ja kehittämään? Seuraavassa on lainaus tekijän kirjoittamasta työ- ja elinkeinoministeriön alueiden kehittämisyksikön tilaamasta raportista ”Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä” TEM 43/2010, s. 33-34.

Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma (4).

”Aloite on kirjattu myös 20.5.2010 julkistettuun eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kannanottoon Sopimusten Venäjä 2030 raportin julkistamisen yhteydessä sekä raportissa olevaan tekijän tämän TEM-hankkeen tuella kirjoittamaan artikkeliin. Pohjoisten alueiden luonnonvarojen hyödyntäminen edellyttää uusia kustannuksia säästäviä logistisia ratkaisuja, uusia energiateknologisia ratkaisuja sekä herkän luonnon säästämistä teknologisin ratkaisuin ja vaurioiden korjaamista (esim. öljyntorjunta). Uudet voimistuvat logistiset virrat Murmanskissa ja arktisilla alueilla samoin kuin Suomenlahden pohjukassa toimivat myös suomalaisen aluekehityksen keskeisinä moottoreina. Suomalaisilla on erityisosaamista mm. arktisessa kuljetusteknologiassa, mutta tilanne voi muuttua muiden maiden eduksi, ellei arktiseen osaamisen panosteta laajalla rintamalla perustutkimuksesta tuotekehittelyyn ja koulutukseen. Mm. innovatiivisilla tilauksilla on keskeinen rooli alan kehittämisessä. Onkin luotava perusteellinen ja laajamittainen ohjelma , jossa mm. Suomen Akatemia, Tekes ja monet muut viranomaiset ovat keskeisiä toimijoita yritysten lisäksi. Ohjelman valmistelu on käynnistettävä yrityksiä kuulemalla, vaikka on hyvin tärkeää, että ohjelmassa perustutkimuksen osuus on suuri. Tärkeää on myös ohjelmien alueellisen ulottuvuuden ja vaikuttavuuden vahvistaminen ts. alueellisten osaamiskeskittymien synnyttäminen ja vahvistaminen. Ohjelmassa voisi olla myös arktisen tie-, rautatie- yms. infrastruktuurin kehittämisosa merkittävällä kansainvälisellä EU-rahalla, pilotointikohteena Suomen infrastruktuuri. ”

*

Huom. lisäys 4.8.2012: etenkin arktisen meriteknologian näkökulmasta asiaa onkin viime aikoina edistetty ajankohtaisessa hankkeessa. Ks. lisätietoja www.amtuusimaa.net. Ks. myös uusi Mitä on arktinen teknologia? artikkeli.

*

Lisäys 29.2.2014. Ks. myös

*

Viitattu kirjallisuus:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/>

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010. < https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/01/tulevaisuusvaliokunta-raportti-sopimusten-venaja-2030/>

Manninen, Olli (2011). Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. VISIO, s. 12-16. Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti 1/2011. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2011/04/visio-1-2011-arktinen-teknologiaosaaminen-avain-kasvuun260.pdf>

Asiaa on käsitelty ja perusteltu myös seuraavissa tutkimuksissa

Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010): Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, University os Applied Science. Research and Reports, Series B, N. 65. 61-79. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/05/15/russias-geopolitical-focus-has-moved-to-the-north-the-development-of-murmansk-region-in-the-light-of-three-scenarios/>

Myllylä, Yrjö (2010). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet vuoteen 2020. Teoksessa Tienari, Ritva ja Vesa Pynttäri (2010): De Urbe Uloa 2009 – Suomi Euroopassa 8.9.-9.9.2009. 56-63. Oulun kaupunki, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto, Suomen Kotiseutuliitto. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23. < http://ouka.fi/DeUrbeUloa/julkaisut/SuomiEuroopassa2009nayttoversio.pdf> <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/04/30/suomi-euroopassa-de-urbe-uloa-2009-luoteis-venajan-taloudellinen-kehitys-2020-luvulle-ja-pohjois-suomen-mahdollisuudet/>

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai <http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf>

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. <https://rdaluekehitys.net/2013/11/10/industrial-logistic-and-social-future-of-the-murmansk-region-summary-of-the-doctoral-dissertation-by-yrjo-myllyla/> Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Joensuun yliopisto 2007. <http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/myllyla_murmanskin/myllyla.pdf> (tulostusversio RD Market Info –sarja, 2008)

Helposti luettavia populaariartikkeleita, ja perusteluita teemaan liittyen ovat mm. seuraavat:

Myllylä, Yrjö (2010). Pohjoinen, suurvallat ja Suomi. Kolumni. Muuriankkuri, joulukuu 2010. Puolustusvoimien rakennuslaitoksen sidosryhmälehti. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2021/07/06/pohjoinen-suurvallat-ja-suomi/>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktisen meriteknologiaosaamisen kysyntä kasvaa. Turun Sanomat, Alakerta-kirjoitus, 5.12.2010. <https://rdaluekehitys.net/2015/08/13/turun-sanomat-alakerta-ja-aliokirjoituksia/>

Myllylä, Yrjö (2010). Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa. Ruotuväki-lehti, Nurkka-kirjoitus. Ruotuväki 17/2010. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2021/07/06/suurvaltojen-mielenkiinto-pohjoiseen-kasvaa/>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen teknologiaosaaminen tuo työtä. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 24.1.2010. <https://rdaluekehitys.net/2015/08/10/artikkeleita-ja-haastatteluja-kalevassa/>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktista teknologiaosaamista vahvistettava. Kansan uutiset, Verkkolehti 25.1.2010. <http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/2113752/arktista-teknologiaosaamista-vahvistettava>

Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alue logistiikan solmukohdaksi. Kaleva, Alakertakirjoitus 16.1.2008. <https://rdaluekehitys.net/2015/08/10/artikkeleita-ja-haastatteluja-kalevassa/>

Myllylä, Yrjö (2007). Russia tries to control the transport routes of its own products itself. Baltic Rim Economies, expert article 158. 21.12.2007. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2021/04/22/russia-tries-to-control-the-transport-routes-of-its-own-products-itself-2/>

Myllylä, Yrjö (2007). Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 31.5.2007. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/01/21/hs-vieraskyna-31-5-2007-venaja-pyrkii-kehittamaan-kannattavia-kuljetusreitteja-joita-se-voi-itse-hallita/>

Myllylä, Yrjö (2006). Sähköä olisi saatavilla myös Murmanskin alueelta. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 1.5.2006. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/01/21/hs-vieraskyna-1-5-2006-sahkoa-olisi-saatavissa-myos-murmanskin-alueelta/>

Myllylä, Yrjö (2006). Öljy virtaa länteen Murmanskin kautta. Talouselämä Puheenvuoro 24.5.2006.

Myllylä, Yrjö (2010). Russia’s geopolitical focus has moved to the North – the development of Murmansk region in the light of three scenarios. Expert article 576, Baltic Rim Economies, Bimonthly Review 4/2010. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/05/15/russias-geopolitical-focus-has-moved-to-the-north-the-development-of-murmansk-region-in-the-light-of-three-scenarios/>