Arktinen teknologiaosaaminen AVAIN KASVUUN


Teknologiateollisuus ry:n VISIO-lehti 1/2011

Teknologiateollisuus ry:n Visio -lehdessä 1/2011 s. 12-16 oli Olli Mannisen tekemä artikkeli ”Arktinen teknologia – AVAIN KASVUUN”. Artikkelissa oli STX:n toimitusjohtaja Juha Heikinheimon, TEM:n kehitysjohtaja Jukka Mäkitalon ja tämän blogiartikkelin kirjoittajan erikoistutkija Yrjö Myllylän haastattelu. Haastattelussa artikkelin kirjoittaja toteaa, että ”Tällä hetkellä meiltä puuttuu selkeä arktisen alueen ja arktisen teknologian teollisuuspoliittinen strategia” (ks. Visio 1/ 2011, Arktinen teknologiaosaaminen avain kasvuun), s. 15).

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta hyväksyi tähän liittyvän kannanoton ns. Sopimusten Venäjä 2030 skenaarioraportin laadinnan yhteydessä (kannanotto kohta 3, Arktisen yhteistyön vahvistaminen), jonka mukaan ”Suomeen tulisi laatia arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma”.
***
Aihetta on käsitelty viime päivinä myös tekijän kirjoittamissa asiantuntija-artikkeleissa sanomalehdissä. Esimerkiksi Turun Sanomien Alakerta-kirjoitus julkaistiin 26.4.2011, sen jälkeen muutamissa muissa sanomalehdissä. Ks. blogiartikkeli Koillisväylän käyttö on jo tosiasia.

Ulkoministeriön sivuilla (6.5.2011) on esitetty Kauppalehdessä olleen toimitusjohtaja Mikko Niinin haastatteluun perustuva juttu aiheesta: Mikä ihmeen arktinen teknologia?
***
Mitä tämä tarkoittaa artikkelin kirjoittajan mielestä tarkemmin, mistä voisi lähteä ohjelman sisältöä tarkentamaan ja kehittämään? Seuraavassa on lainaus tekijän kirjoittamasta työ- ja elinkeinoministeriön alueiden kehittämisyksikön tilaamasta raportista ”Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä” TEM 43/2010, s. 33-34.

Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma (4).

”Aloite on kirjattu myös 20.5.2010 julkistettuun eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kannanottoon Sopimusten Venäjä 2030 raportin julkistamisen yhteydessä sekä raportissa olevaan tekijän tämän TEM-hankkeen tuella kirjoittamaan artikkeliin. Pohjoisten alueiden luonnonvarojen hyödyntäminen edellyttää uusia kustannuksia säästäviä logistisia ratkaisuja, uusia energiateknologisia ratkaisuja sekä herkän luonnon säästämistä teknologisin ratkaisuin ja vaurioiden korjaamista (esim. öljyntorjunta). Uudet voimistuvat logistiset virrat Murmanskissa ja arktisilla alueilla samoin kuin Suomenlahden pohjukassa toimivat myös suomalaisen aluekehityksen keskeisinä moottoreina. Suomalaisilla on erityisosaamista mm. arktisessa kuljetusteknologiassa, mutta tilanne voi muuttua muiden maiden eduksi, ellei arktiseen osaamisen panosteta laajalla rintamalla perustutkimuksesta tuotekehittelyyn ja koulutukseen. Mm. innovatiivisilla tilauksilla on keskeinen rooli alan kehittämisessä. Onkin luotava perusteellinen ja laajamittainen ohjelma , jossa mm. Suomen Akatemia, Tekes ja monet muut viranomaiset ovat keskeisiä toimijoita yritysten lisäksi. Ohjelman valmistelu on käynnistettävä yrityksiä kuulemalla, vaikka on hyvin tärkeää, että ohjelmassa perustutkimuksen osuus on suuri. Tärkeää on myös ohjelmien alueellisen ulottuvuuden ja vaikuttavuuden vahvistaminen ts. alueellisten osaamiskeskittymien synnyttäminen ja vahvistaminen. Ohjelmassa voisi olla myös arktisen tie-, rautatie- yms. infrastruktuurin kehittämisosa merkittävällä kansainvälisellä EU-rahalla, pilotointikohteena Suomen infrastruktuuri. ”

*

Huom. lisäys 4.8.2012: etenkin arktisen meriteknologian näkökulmasta asiaa onkin viime aikoina edistetty ajankohtaisessa hankkeessa. Ks. lisätietoja www.amtuusimaa.net. Ks. myös uusi Mitä on arktinen teknologia? artikkeli.

*

Lisäys 29.2.2014. Ks. myös

*

Viitattu kirjallisuus:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/>

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010. < https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/01/tulevaisuusvaliokunta-raportti-sopimusten-venaja-2030/>

Manninen, Olli (2011). Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. VISIO, s. 12-16. Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti 1/2011. <https://yrjomyllyla.files.wordpress.com/2011/04/visio-1-2011-arktinen-teknologiaosaaminen-avain-kasvuun260.pdf>

Asiaa on käsitelty ja perusteltu myös seuraavissa tutkimuksissa

Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010): Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, University os Applied Science. Research and Reports, Series B, N. 65. 61-79. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/05/15/russias-geopolitical-focus-has-moved-to-the-north-the-development-of-murmansk-region-in-the-light-of-three-scenarios/>

Myllylä, Yrjö (2010). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet vuoteen 2020. Teoksessa Tienari, Ritva ja Vesa Pynttäri (2010): De Urbe Uloa 2009 – Suomi Euroopassa 8.9.-9.9.2009. 56-63. Oulun kaupunki, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto, Suomen Kotiseutuliitto. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23. < http://ouka.fi/DeUrbeUloa/julkaisut/SuomiEuroopassa2009nayttoversio.pdf> <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/04/30/suomi-euroopassa-de-urbe-uloa-2009-luoteis-venajan-taloudellinen-kehitys-2020-luvulle-ja-pohjois-suomen-mahdollisuudet/>

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai <http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf>

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. <https://rdaluekehitys.net/2013/11/10/industrial-logistic-and-social-future-of-the-murmansk-region-summary-of-the-doctoral-dissertation-by-yrjo-myllyla/> Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Joensuun yliopisto 2007. <http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/myllyla_murmanskin/myllyla.pdf> (tulostusversio RD Market Info –sarja, 2008)

Helposti luettavia populaariartikkeleita, ja perusteluita teemaan liittyen ovat mm. seuraavat:

Myllylä, Yrjö (2010). Pohjoinen, suurvallat ja Suomi. Kolumni. Muuriankkuri, joulukuu 2010. Puolustusvoimien rakennuslaitoksen sidosryhmälehti. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2021/07/06/pohjoinen-suurvallat-ja-suomi/>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktisen meriteknologiaosaamisen kysyntä kasvaa. Turun Sanomat, Alakerta-kirjoitus, 5.12.2010. <https://rdaluekehitys.net/2015/08/13/turun-sanomat-alakerta-ja-aliokirjoituksia/>

Myllylä, Yrjö (2010). Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa. Ruotuväki-lehti, Nurkka-kirjoitus. Ruotuväki 17/2010. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2021/07/06/suurvaltojen-mielenkiinto-pohjoiseen-kasvaa/>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen teknologiaosaaminen tuo työtä. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 24.1.2010. <https://rdaluekehitys.net/2015/08/10/artikkeleita-ja-haastatteluja-kalevassa/>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktista teknologiaosaamista vahvistettava. Kansan uutiset, Verkkolehti 25.1.2010. <http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/2113752/arktista-teknologiaosaamista-vahvistettava>

Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alue logistiikan solmukohdaksi. Kaleva, Alakertakirjoitus 16.1.2008. <https://rdaluekehitys.net/2015/08/10/artikkeleita-ja-haastatteluja-kalevassa/>

Myllylä, Yrjö (2007). Russia tries to control the transport routes of its own products itself. Baltic Rim Economies, expert article 158. 21.12.2007. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2021/04/22/russia-tries-to-control-the-transport-routes-of-its-own-products-itself-2/>

Myllylä, Yrjö (2007). Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 31.5.2007. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/01/21/hs-vieraskyna-31-5-2007-venaja-pyrkii-kehittamaan-kannattavia-kuljetusreitteja-joita-se-voi-itse-hallita/>

Myllylä, Yrjö (2006). Sähköä olisi saatavilla myös Murmanskin alueelta. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 1.5.2006. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/01/21/hs-vieraskyna-1-5-2006-sahkoa-olisi-saatavissa-myos-murmanskin-alueelta/>

Myllylä, Yrjö (2006). Öljy virtaa länteen Murmanskin kautta. Talouselämä Puheenvuoro 24.5.2006.

Myllylä, Yrjö (2010). Russia’s geopolitical focus has moved to the North – the development of Murmansk region in the light of three scenarios. Expert article 576, Baltic Rim Economies, Bimonthly Review 4/2010. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/05/15/russias-geopolitical-focus-has-moved-to-the-north-the-development-of-murmansk-region-in-the-light-of-three-scenarios/>

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s