Suomi vuonna 2030 – Sitra, Tekes, Suomen Akatemia, Fountain Park -kysely


Moni asiantuntija on saanut viime aikoina kutsun vastata Sitran, Tekesin ja Suomen Akatemian kyselyyn,

Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, että Suomessa on hyvä elää ja tehdä
työtä hyvinvoivassa ja vauraassa yhteiskunnassa vuonna 2030
.

Tässä sähköisessä aivoriihessä pohditaan yhdessä, minkälaisia kysymyksiä on
ratkaistava, jotta Suomi on vuonna 2030 hyvä paikka elää ja tehdä työtä.
Keskeisiä näkökulmia tulevaisuuden pohdinnassa ovat kestävän talouden,
hyvinvoinnin ja ympäristön näkökulmat globaaleja kytkentöjä unohtamatta.

Tule mukaan tästä linkistä:

http://www.fountainpark.fi/tulevaisuusaivoriihi

Tarkoituksena on, että osallistujat esittävät ensin omia ajatuksiaan
tulevaisuudesta ja sen jälkeen arvioivat yhteisestä keskustelusta nousseita
uusia avauksia. Ideoiden yhteentörmäyksistä syntyy jotakin aivan odottamatonta!

Sinun näkemyksesi antavat vinkkejä teemoista, joita voidaan nostaa esille
tulevaisuustyössä. Sitra, Suomen Akatemia ja Tekes hyödyntävät tuloksia
omissa suunnittelutöissään ja niitä käytetään myös valtioneuvoston
tulevaisuusselonteon valmistelussa. Samalla luomme uutta suomalaista tapaa
toimia yhdessä.

Astu sisään aivoriiheen! Voit vastata niin laajasti tai lyhyesti kuin
haluat. Voit lopuksi kutsua myös omat verkostosi mukaan.

Kiitokset ajatuksistasi jo etukäteen!”
__
”Tämä yhteinen aivoriihi tapahtuu kokonaan verkossa, ja mukana on jo liki
3000 osallistujaa, jotka ovat esittäneet yli 6000 ajatustaan tulevaisuuden tärkeistä kysymyksistä. Tule mukaan esittämään omat ajatuksesi ja arvioimaan muiden esittämiä ideoita! Vaikka olisit jo osallistunut, voit hyvin tulla arvioimaan kiinnostavimmat muiden osallistujien uusista ideoista.

Aivoriihi on avoinna keskiviikkoon 14.3. saakka.”

*** *** ***
Tuhansien vastausten ja tuhansien ajatusten joukossa toin esille pääasiassa alla olevassa julkaisuissa esitettyjä hankeaihioita. Julkaisussa on yhteensä 70 alunperin esittämääni+4 aihioita, jotka saatiin asiantuntijoilta muita aihioita testatessa. Esitetyt 70 aihioita perustuvat useisiin tutkimuksiin sekä näkemyksiin, mikä näiden tutkimusten ja käytännön toiminnan kautta on muotoutunut. Pidän monia julkaisussa esitettyjä hankeaihioita keskeisenä ja välttämättömänä toteuttaa mm. pohjoisen talouteen kohdistuvan kysynnän voimistuessa. Valitsemani 20 hankeaihoita on esitelty julkaisun kuvailulehdellä sekä lisäksi asiantuntijapalautteessa niistä valitut tärkeimmät 7 kpl Suomen työllisyysvaikutusten perusteella. Nämä 20 ja niistä 7 tärkeimmäksi valittua ovat myös alla olevassa ja po. Suomi vuonna 2030 -kyselyyn viemänäni mukana. Lisäksi alla olevassa listassa on muita kirjan aloitteita ja alussa muutama kirjan ulkopuolelta otettu ajatus ei lihavoituna.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.

TEM 43,2010

TEM 43,2010

Public-private -kumppanuutta vahvistettava

Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka

Teollisuuspolitiikan suunnaksi on otettava myös pohjoinen

Pohjoinen luottamus –käsitteen käyttöönotto

Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma perustettava

Murmanskin ja Jäämeren suunnan vahvistaminen EU:n vaihtoehtoisen energiankuljetusreittinä…

Suomi mukaan Aurora Borealis –aluksen avulla tehtävään arktiseen tutkimustoimintaan (6). …

Murmanskin alueen toimijoiden kanssa kansainvälinen klusterikehityshanke (10).

Itämeren ja sen valuma-alueen skenaarioiden laadinta (11). Lisätietoja Yrjö Myllylä, RD…

Tulevaisuuden taloudelliset profiilit Karjalan tasavallan, Arkangelin alueen, Pietarin, ja…

Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategia – Suomessa kehitettävät klusterit Pohjoisen…

Suomen ja Luoteis-Venäjän matkailun kehittäminen osana Pohjois-Euroopan matkailua (24). …

Kansainvälinen kielikoulutus matkailukeskusten häiriöttömässä ympäristössä (26). …

Venäläinen pääoma Suomessa – riskit ja mahdollisuudet (28).

Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin – liikeideana olisi…

”Viipuri-option ” käyttöönotto – alueen aseman hyödyntäminen mm. suomalaisen offshore-…

Arktiset tutkimusalukset – strateginen uusi mahdollisuus (35).

Offshore-teknologian tuottaminen arktisiin olosuhteisiin (37).

Arktiset öljyntorjunta-alukset – innovaatioalustana Itämeri, kasvavat markkinat etenkin…

Energiansäästöteknologian toimittaminen ja käyttöönoton edellytysten luominen (56). …

Uusiutuvat energiat, mm. bio- ja tuulienergiayhteistyö (57).

Maakaasuverkoston ja jakelujärjestelmän kehittäminen Suomessa, puu- ja biokaasun…

EU:n arktisen strategian laadinta ja Suomi-yhteistyön asemointi siinä mm. arktisen teknologian…

Kiina-asiakkuusyhteyksien vahvistaminen arktisessa teknologiassa (mm. arktiset tutkimusalukset)…

Koillisväylän käytön ennakointi (9).

Ennakointiyhteistyö venäläisten kanssa (13). Etenkin RIEF (R

Ennakointiyhteistyö venäläisten kanssa (13).

Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiyhteistyö Murmanskin ja muiden Luoteis-Venäjän…

Laivojen siirtyminen ympäristöystävällisempään maakaasuun polttoaineena – teknologian…

Pohjoiskalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi (mm. uudet rautatieyhteydet kaivosteollisuuden…

Pohjoinen ulottuvuus ja palveluklustereiden kehittäminen Suomessa (12). Lisätietoja Yrjö…

”Yksi paikka porukalla kuntoon” (vrt. Kostamus, nyt Murmanskin tai Leningradin alueen…

Soklin ja muiden ajankohtaisten kaivoshankkeiden edistäminen Pohjois-Suomessa – venäläisten…

Öljyn- ja kaasunporauksen sekä tietotekniikan vaatimien mineraalien tuotantomahdollisuudet…

Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta – erityisesti geologian tohtori Jeffery Robertsin…

Pitkän matkan pendelöinnin (long-distance commuting – LDC) vaikutus Pohjois-Suomen…

Öljynkäsittelyteknologia arktisilla alueilla, ympäristönäkökulma (39).

Kaasunkuljetusalukset Koillisväylälle (45).

Erikoisteräkset (öljyn- ja kaasunporaus, laivat, öljy- ja kaasuputket, öljyterminaalit)…

Viipurin telakkayhteistyö – offshore-tuotteet, erikoisteräkset yms. (47).

Pietarin telakkayhteistyö, alusten rakentaminen, moottorit, alihankintatuotteet (48)….

Murmanskin satamainvestointeihin osallistuminen (51).

Öljyntorjuntateknologia jääolosuhteissa, uudet innovaatiot (52).

Ilmansaasteiden hallinta- ja kierrätysteknologiat, mm. Kuolan kaivoskaupungit ja…

Ydinjätteen käsittely- ja varastointi, voimaloiden huolto, muu ydinturvallisuus –…

Hiilidioksidin talteenotto öljyn- ja kaasuntuotannossa (55).

Maakaasuverkoston ja jakelujärjestelmän kehittäminen Suomessa, puu- ja biokaasun…

Sähkönsiirtolinjojen vahvistaminen Kuolan niemimaalta Pohjoismaihin (62).Lisätietoja Yrjö…

Sallan radan rakentaminen (63).

Merenkurkun kiinteäyhteys Vaasa-Uumaja välille – silta-tunneli-pengertieyhdistelmä.

POHJOISUUS YHDISTÄÄ SUOMALAISET

Kategoria(t): 1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s