mustat joutsenet

Videolla ennakoinnin asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee villin kortin ja mustan joutsenen. Käytännössä sanoja käytetään synonyymeina. ”Villi kortti on yllättävästi ilmaantuva muutostekijä, joka muuttaa tapahtumisen kehityskulun epävarmaksi. Villin kortin ominaisuuksiin kuuluu se, että sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta jkos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat huomattavat (Rubin 2002).

Villin kortin konseptin keskeinen kehittäjä on John Petersen teoksellaan ”Out of The Blue – How to Anticipate Big Future Surprises (1999). Myöhemmin on sen synonyymina on yleistynyt Musta joutsen -käsite, jonka lanseerasi Taleb Nassim Nicholas vuonna 2007 teoksellaan The Black Swan (2007).

Usein kuulee sanottavan, että villejä kortteja ei voi ennakoida, vaan jokin tapahtuma, pandemia, sota, ympäristökatastrofi tai jokin muu vaikuttava ilmiö tuli yllätyksenä. Tämä ei pidä paikkaansa. Villejä kortteja voidaan ennakoida ja organisaatioiden tulisi luoda varautumissuunnitelmia keskeisimpien tunnistettujen villien korttien varalle.

Villejä kortteja voidaan ennakoida, niiden todennäköisyyttä ja vaikuttavuutta ja varautumistarpeita arvioida esimerkiksi Delfoi-menetelmällä tai Tulevaisusverstaalla. Esimerkiksi IKNOW-hankkeessa ennakoitiin EU:n tasolla ja sen kumppanimaan Israelin alueella ja toimesta villejä kortteja ja heikkoja signaaleja systemaattisesti eri elämänalueilta: (Agriculture & biotechnology, Capacities & infrastructure, Energy, Environment, Nanotechnology, Nuclear, Health, ICT, Security, Social Sciences and Humanities, Space, Transport). Hankkeen yhteenvetoraportissa nostettiin 44 villiä korttia tai heikkoa signaalia , joihin tulisi erityisesti varautua mm. EU:n innovaatiopolitiikassa. Päähuomion kohteeksi nostettiin Killer Virus eli pandemia ja kehoitettiin EU:n komissiota ryhtymään toimenpiteisiin mm. seuraavasti: 1) Yleisen tietoisuuden lisääminen pandemioista, 2) Tutkimushankkeiden käynnistäminen pandemioista, jotta saadaan uutta tietoa, 3) Varhaisen hälytysjärjestelmän luominen pandemioista esim. internetin hakusanoihin perustuen. Hanketta johti Iso-Britannian Mancesterin yliopistossa Rafael Popper. Myllylä vastasi Suomen maaraportin laadinnasta ja siihen liittyen Delfoi-haastattelujen loppuun saamisesta sekä kaikkien viiden maan tulosten tietojenkäsittelystä ja maaraportoinnin ohjaamisesta yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa. (Ks. lisätietoja blogiartikkelista https://yrjomyllyla.wordpress.com/2021/02/28/iknow-hanke-ennakoi-pandemian-vuonna-2011-ja-kehotti-eun-komissiota-ryhtymaan-toimenpiteisiin/ .)

Villit kortit voivat olla myös positiisivia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi Arktisen meriteknologian ennakointihankkeessa tunnistettu ”liittoutuminen suurten pelurien kanssa” arktisiin hankkeisiin kiinni pääsemiseksi (Myllylä 2013) . Uhkaavat villit kortit, kuten ympäristökatastrofi Suomenlahdella tai arktisella Jäämerellä, esimerkiksi öljyonnettomuus, voi olla myös mahdollisuus, ja luoda yrityselämällä mahdollisuuksia mm. öljyntorjuntateknologiaa tuottamalla.

Brunstad, Bjørn, Eivind Magnus, Philip Swanson, Geir Hønneland ja Indra Øverland, (2004). Big Oil Playground, Russian Bear Preserve or European Periphery? The Russian Barents Sea Region towards 2015. 212 s. Eburon Academic Publishers, the Netherlands.

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. https://www.doria.fi/handle/10024/90791

Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0 Country Report Finland. 104 s. October 2011. iKnow Project, Finland Futures Research Centre FFRC.
https://www.utupub.fi/handle/10024/147566

Myllylä, Yrjö (2015). Arktisen öljyntorjuntateknologian osaamiskeskus Perämerelle. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 3.1.2015. http://rdaluekehitys.net/2015/01/03/arktisen-oljyntorjuntateknologian-osaamiskeskus-perameren-alueelle-on-tarvelahtoinen-innovaatio/

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Myllylä, Yrjö (2005). Bokomtaler: Big Oil Playground, Russian Bear Preserve or European Periphery? The Russian Barents Sea Region towards 2015. Nordisk Øst Forum. Nr. 4/2005. Norwegian Institute of International Affairs. (Printed 2006). https://yrjomyllyla.wordpress.com/2015/10/21/big-oil-playground-russian-bear-preserve-or-european-periphery-the-russian-barents-sea-region-towards-2015/

Taleb, Nassim Nicholas: Musta joutsen: Erittäin epätodennäköisen vaikutus. Helsinki: Terra Cognita, 2007.

Petersen, John L. (22 December 1999). Out of The Blue – How to Anticipate Big Future Surprises. Madison Books.

Rubin, Anita (2002). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. s. 899-908. Teoksessa
Kamppinen, M., O. Kuusi & S. Söderlund (2002): Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja
sovellukset, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsink

Moni asiantuntija on saanut viime aikoina kutsun vastata Sitran, Tekesin ja Suomen Akatemian kyselyyn,

”Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, että Suomessa on hyvä elää ja tehdä
työtä hyvinvoivassa ja vauraassa yhteiskunnassa vuonna 2030.

Tässä sähköisessä aivoriihessä pohditaan yhdessä, minkälaisia kysymyksiä on
ratkaistava, jotta Suomi on vuonna 2030 hyvä paikka elää ja tehdä työtä.
Keskeisiä näkökulmia tulevaisuuden pohdinnassa ovat kestävän talouden,
hyvinvoinnin ja ympäristön näkökulmat globaaleja kytkentöjä unohtamatta.

Tule mukaan tästä linkistä:

http://www.fountainpark.fi/tulevaisuusaivoriihi

Tarkoituksena on, että osallistujat esittävät ensin omia ajatuksiaan
tulevaisuudesta ja sen jälkeen arvioivat yhteisestä keskustelusta nousseita
uusia avauksia. Ideoiden yhteentörmäyksistä syntyy jotakin aivan odottamatonta!

Sinun näkemyksesi antavat vinkkejä teemoista, joita voidaan nostaa esille
tulevaisuustyössä. Sitra, Suomen Akatemia ja Tekes hyödyntävät tuloksia
omissa suunnittelutöissään ja niitä käytetään myös valtioneuvoston
tulevaisuusselonteon valmistelussa. Samalla luomme uutta suomalaista tapaa
toimia yhdessä.

Astu sisään aivoriiheen! Voit vastata niin laajasti tai lyhyesti kuin
haluat. Voit lopuksi kutsua myös omat verkostosi mukaan.

Kiitokset ajatuksistasi jo etukäteen!”
__
”Tämä yhteinen aivoriihi tapahtuu kokonaan verkossa, ja mukana on jo liki
3000 osallistujaa, jotka ovat esittäneet yli 6000 ajatustaan tulevaisuuden tärkeistä kysymyksistä. Tule mukaan esittämään omat ajatuksesi ja arvioimaan muiden esittämiä ideoita! Vaikka olisit jo osallistunut, voit hyvin tulla arvioimaan kiinnostavimmat muiden osallistujien uusista ideoista.

Aivoriihi on avoinna keskiviikkoon 14.3. saakka.”

*** *** ***
Tuhansien vastausten ja tuhansien ajatusten joukossa toin esille pääasiassa alla olevassa julkaisuissa esitettyjä hankeaihioita. Julkaisussa on yhteensä 70 alunperin esittämääni+4 aihioita, jotka saatiin asiantuntijoilta muita aihioita testatessa. Esitetyt 70 aihioita perustuvat useisiin tutkimuksiin sekä näkemyksiin, mikä näiden tutkimusten ja käytännön toiminnan kautta on muotoutunut. Pidän monia julkaisussa esitettyjä hankeaihioita keskeisenä ja välttämättömänä toteuttaa mm. pohjoisen talouteen kohdistuvan kysynnän voimistuessa. Valitsemani 20 hankeaihoita on esitelty julkaisun kuvailulehdellä sekä lisäksi asiantuntijapalautteessa niistä valitut tärkeimmät 7 kpl Suomen työllisyysvaikutusten perusteella. Nämä 20 ja niistä 7 tärkeimmäksi valittua ovat myös alla olevassa ja po. Suomi vuonna 2030 -kyselyyn viemänäni mukana. Lisäksi alla olevassa listassa on muita kirjan aloitteita ja alussa muutama kirjan ulkopuolelta otettu ajatus ei lihavoituna.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.