kaivosteollisuus

Hallitusohjelman 2019 toteutuksen edistäminen

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö

Esitysyhteenvetoni hallitusohjelman  taustavaikuttajien tapaamisessa

Tavoite:

Hallitusohjelman toteutuksen edistäminen

Näkökulmana Suomi osana Pohjois-Eurooppaa, arktista.

Case-alueita: mm. Kymenlaakso, Etelä-Savo, Varsinais-Suomi, Lappi

IMG_20190423_200957

Kymenlaakson maakunnan syntysijoilla ja keskipisteessä. Kymijoen ylittävä silta Kouvolan Inkeroisten ja Anjalan välillä Kymenlaakson opiston kupeessa.

 

Keskustelun Teemat

1. Hyvinvointivaltion idean ymmärtäminen ja hyvinvointivaltion kehittäminen

Aiheesta ei keskusteltu, mutta tämä on kokonaisvaltainen ajattelutapa esillä olleen maantieteellisen ajattelutavan lisäksi. Idea on hahmotettu edellisen hallituksen politiikan johdosta Kalevan Yliökirjoituksessa

2. Logistiikka ja Suomen maantieteellinen asema

2.1 Rautatieyhteyksien kehittäminen

2.1.1 Jäämeren rataverkkovisio:

Rataverkkovisio ja suunnitelman piirtäminen, varautuminen, ennen toteutuksesta puhumista on tärkeää. Rovaniemi-Sodankylä ratahanke voi nousta taloudellisesti perustelluksi Keski-Lapin malmivyöhykkeen, mm. Sakatin nikkelikaivoksen vuoksi. Nyt pitäisi ratalinjaukset saada kartoille niin, että ne tukisivat myös muuta aluekehitystä, kuten matkailua mm. Napapiirillä ja Sodankylän taajamaa, jottei ratalinjaukset perustu vain kaivostoiminnan intresseiin.

2.1.2 Kouvolan Kiina-yhteys:

Silkkitierahaston tukema Kiina-juna pitäisi vakiinnuttaa hallituskauden alkupuolella lisäämällä kuljetettavaa volyymia, jotta yhteydestä tulisi kannattava ilman tukea. Kouvolan ns. RRT-terminaali (Road Railway Terminal) on saanut rahoituksen ja sen kehittäminen etenee. Aluetta voi markkinoida suurilla kansainvälisille toimijoille sijoituspaikkana. Villin kortin muodostaa se, että jos Kiinan noin 1000 junayhteyttä Eurooppaan ruuhkautuvat Keski-Euroopan tietämissä ja löytyy purkuväylä Kouvolan kautta Keski-Eurooppaan. Nyt Kouvolan Kiina-juna palvelee lähinnä Suomen ja Skandinavian tarpeita.

2.2 Risteilyalusliikenteen edistäminen Pohjois-Eurooppa -matkailussa

Suomeen on viime vuosina saapunut yhä enemmän vieraita risteilyaluksilla. Vieraat eivät ole saapuneet vain Helsinkiin, vaan myös esimerkiksi Kymenlaaksoon (suurin laiva kesällä 2019 toi 6600 matkustajaa ja miehistön jäsentä) ja Kemiin, josta vieraat ovat edelleen matkustaneet joulupukkia Rovaniemelle katsomaan. Yhteisenä nimittäjänä on Pohjois-Eurooppaa ja siihen tutustuminen. Tekemässäni selvityksessä ja tutkimuksessa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalla 2009 todettiin mm. näin valiokunnan kannanottona ”- On vahvistettava yhteistyötä Suomen ja Murmanskin sekä Venäjän pohjoisten alueiden välillä erityisesti Luoteis-Venäjän energia-, kaivos- ja logistiikka-alojen kehittämiseksi. – Suomen ja Luoteis-Venäjän matkailua on kehitettävä osana Pohjois-Euroopan matkailua. Parhaimmillaan uusi malli löytyy yhdistäen Norjan vuonojen ja toisenlaisen ilmaston alueen Karibian meren risteilyjen konsepteja arktisen alueen uusiin elämyksellisiin mahdollisuuksiin.” Nyt on ilmassa kuitenkin uhkana korkeat väylämaksut, jotka ovat karkoittamassa risteilyalukset kilpaileviin satamiin, koska väylämaksumme ovat jopa 30 % korkeammat kuin Tukholmaan tai Tallinnaan. LNG:n yleistyessä laivojen polttoaineena, risteilyalusturismia voitaneen pitää entistä kestävämpänä massaturismin muotona.

2.3 Polkupyöräliikenteen OLOSUHTEIDEN KEHITTÄMINEN

Kävelyä ja pyöräilyä pitäisi saada 30 % nykyistä enemmän hallitusohjelman mukaan vuoteen 2030. Tämä edellyttää ennen muuta olosuhteiden kehittämistä. Tulee tukea ennen muuta olosuhteiden luomista, se on pyöräily- ja kävelyverkoston suunnitelmien laadintaa ja niiden toteuttamista, ei niinkään sähköpyöriä ja vimpaimia. Vain hyvät pyöräilyolosuhteet voivat nostaa yhdyskuntien pyöräilymäärät esim. Helsingin taannoisesta 5 % nykyiseen noin 11 %:iin ja Oulun pitkään olleeseen noin 20 %:iin. Suurista kaupungeista myös Joensuu ja Jyväskylä sopii esimerkiksi. Oulun on maailman paras talvipyöräilykaupunki, ts. siellä pyöräillään enemmän tammikuussa kuin muualla kesällä. Kylmyys ja mäkisyys eivät ole pyöräilyn esteitä, vaikka niin väitetään. Asiasta on käyty kutusta luennoimassa myös Maailmanpankin Learning Forum -viikoilla ao. Biking in Practice -kirjan pohjalta.

3. Turvallisuuspolitiikka

Suomi on maailman suurimman valtion Venäjän logististen käytävien kainalossa. Venäjällä on käytössä kaupallisina reitteinä Mustanmeren suunta, Itämeren suunta ja Murmansk-Jäämeren suunta Euroopan puolella, jossa sen väestö ja toiminnot käytönnössä ovat. Tämä maantieteellinen tosiasia tulee muistaa, koska näiden kuljetuskäytävien uhkaamisessa Venäjälle ei jää vaihtoehtoja muuta kuin puolustaa niitä vaikka voimakeinoin. Myös paineet joissakin näissä käytävissä heijastuvat toisiin.

4. Osaamis- ja koulutuspolitiikka

Teollisuus- ja vientipaikkakuntien korkeasti koulutettavien tarve on ratkaistava. Suomen varsinainen vientitoiminta on hajallaan. Merkittävät vientimaakunnat, kuten Kymenlaakso, Keski-Pohjanmaa tai Kemi-Tornion seutu eivät omaa varsinaisesti omaa yliopistoa. Silti ne vievät yli kaksi kertaa Pohjois-Pohjanmaan, jossa on suuri yliopisto ja jonka väkiluku edelleen hiukan kasvaa. Vientiteollisuus näillä alueilla kärsii vetovoimaisuuden puutteesta korkeastikoulutettujen työntekijöiden hankinnassa. Lähes poikkeuksetta esille nousee oman yliopiston puuttuminen. Onkin luotava kehityksen suunta, missä tarjotaan monipuolista yliopistokoulutusta ja etenkin vientieteollisuuden tarpeet huomioon ottavaa näillä vientialueilla. Samalla on varmistettava, ettei ulkomaisten maksavien opiskelijoiden maahantulo esty maahanmuuttovirastion tulkintoihin.

5.  Työllisyyspolitiikka

Työllisyyspolitiikasta nousi esille EU:n komission parhaimmaksi arvioima ns. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskäytäntö (TKTT, lyhyen 1-3 vuoden toimialakohtainen ennakointikonsepti), joka toimii tehokkaana rakennemuutoksen hallintavälineenä. Myös tätä pyritään pilotoimaan Kymenlaaksossa. Aiemmin sitä on käytetty menestyksekkäästi mm. Pohjanmaalla ja etenkin Varsinais-Suomessa.

Ammattibarometri on toiminut vuodesta 2011 ja tehnyt läpimurron ja laajentunut valtakunnallisesti. Barometri kertoo TE-toimistoalueittan, seutukunnittain, miten työmarkkinat toimivat. Baro tehtään ½ vuoden välein ja siinä nähdään luotettavasti mille 200 ammatista on liian vähän hakijoita, mille liikaa, missä tilanne on tasapainossa. Tämän barometrin jatkuvat seuraaminen oppilaitoksissa ja muissa toimijoissa jo toisi tulosta. Tärkeää olisi myös taata Ammattibarometrin käytön jatkuvuus. Suomesta Jouni Marttinen on sen takana, hän on vienyt sen Puolaan, Baltian maihin, Venäjän Petroskoihin ja arktisille alueille. Voi olla, että ilman heräämistä ja vastuuhenkilön nimeämistä, Ammattibaron jatkokehittäminen uuvahtaa.

6.  Maahanmuuttopolitiikka

Pitkällä aikavälillä kansakunnalla on kaksi vaihtoehtoa. Lisätä työvoimaa tai tuottavuutta. Suomi ei voi laskea pelkästään tuottavuuden parantamisen varaan eikä työllisyysasteen nostamisen varaan. Tulee lisätä maahanmuuttoa.

7.  Teollisuuspolitiikka

7.1 Teollisuuspolitiikka yleensä

Suomi elää tällä hetkellä paperin, kartongin, sellun ja puutavaran viennillä unohtamatta autojen, laivojen, metsäkoneiden ja kaivoskoneiden ja kemian teollisuuden vientiä. Suomessa on luonteenomaista jalostaa puuta ja maaperän rikkauksia, hyödyntää vettä ja tehdä laaja-alaista eri toimijoiden välistä yhteistyötä olosuhteista selvitäksemme. Arktinen osaaminen on edelleen Suomen sampo. Informaatio- ja viestintäteknologia, automatisaatio ja robotisaatio, tekoäly, peliteollisuus, kulttuurialat irrotettuna edellä mainituista maantieteellisistä vahvuuksistamme, eivät voi toimia täällä itsenäisesti kestävästi. Kaiken pohjalla on teollisuus. Se ei ole menettämässä merkitystään yhteiskuntamme kantavana voimana. Moottori on autossakin välttämätön, vaikka sen koko pienenisi kehityksen myötä. Kulttuuri ja muut edellä mainitut tekijät ovat välttämätön polttoaine, mutta teollisuus on moottori, jonka säädöistä ja kunnosta on pidettävä huolta teollisuus- ja koulutuspolitiikalla.

7.2 Meriteollisuus

Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista sekä muusta arktiseen ympäristöön kytketystä osaamisesta. Kivijalkoja ei saa unohtaa. Nytkin on nähty, että puolet kaikista työpaikoista on syntynyt Varsinais-Suomeen, telakkateollisuus ja toiseksi autotehdas ovat kiistatta vetureita. Teollisuuspolitiikka keskiöön.

7.3  Kaivosteollisuus (Strateginen YMy RD Delfoi-selvitys tarvittaisiin)

Rankaisuvero ei ole oikea ratkaisu kaivosteollisuuden tilanteen parantamiseksi. Tärkeintä olisi antaa arvo rajallisille luonnonvaroille, pitää niitä kansallisomaisuutena ja luopua niistä ulkomaisten toimijoiden hyväksi kannattavasti ja voitollisesti. Oppia Norjan öljykenttien käytöstä.

8. Energiapolitiikka

Energiapolitiikassa pitäisi tunnustaa tosiasiat. Maailma siirtyy kaasuaikaan, sen näkee esim. Suomen meriteollisuuden ja Wärtsilän toiminnasta. Bioenergia ei ole vain ratkaisu kaikin osin vaan myös osittain tuo lisää ongelmia esim. jätteen sijoituksessa. Pitäisi siis selvittää myös sitä, että mihin polttolaitosten ja muiden jätteet voidaan laittaa, koska niitä ei haluta elintarviketalouteen kiertoon.

9. Aluepolitiikka

Aluepolitiikkaa on aina. Nyt se on ollut keskittävää. Norjasta mallia. Arktinen ja tulevaisuudentutkimuksen näkökulma mukaan. Näitä on käsitelty Suomen Maantieteellinen Seura ry:n toimittamassani artikkelissa ”Aluepolitiikka eilen, tänään, huomenna”.

Maakuntaitsehallinto on tärkeä, välttämätön uudistus. Tärkeintä on, että ymmärretään sen alkuperäinen idea ja siitä on yhteinen perusteltu näkemys ainakin valtaosalla kansalaisista ja puolueista ennen kuin suurta uudistusta lähdetään tekemään.

10. Johtopäätöksiä, jatkotoimet

  1. Edelleen sen miettiminen, mitä nykyhallitus voisi tehdä paremmin
  2. Jatkopalaverien sopiminen hallituksen avustajien kanssa
  3. .
  4. .

”Pohjoinen rata nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
Pohjoisesta kasvun keskus

Pohjoisesta kasvun keskus

Pasi Klemettilä, Kaleva 18.2.2012:

Otsakkeet

Pohjoisesta kasvun keskus

Matti Vanhanen: Pohjoinen rata nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi

”On uskallettava sanoa, että me hoidamme tämän homman, vaikkei toteutustavasta olisikaan varmaa tietoa”, Pasi Staff, komentaja

Lainauksia tekstistä

”Kysymys on, ovatko yrityksemme riittävän verkottuneita keskenään. Se ei riitä, että Pohjois-Suomen yritykset verkottuvat vaan tarvitaan koko Suomen yrityksiä”, Vanhanen sanoo.

Erikoistutkija Yrjö Myllylä RD Aluekehitys Oy:stä: Pitkän tähtäimen näkymä on, että raaka-aineiden hintojen nousu, teknologinen kehitys raaka-aineiden hyödyntämiseksi, Venäjän kiinnostus pohjoisiin alueisiin ja ilmastonmuutos nostavat pohjoisen Suomen mahdollisuuksia.

Lue koko artikkeli Kaleva 18.2.2012, 2.

____

Katsokaa myös seuraavat blogiartikkelit

Case: ”Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI


Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku>

Em. on EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä, mm. public-private -toteutusmallia – vahvasti hyödyntänyt sovellus.

Kymmennen vuotta sitten ennakoitiin Kemi-Tornio alueen osaamis- ja koulutustarpeita tähän päivään asti. Tarkastelussa oli eri koulutusasteet ja alueellisten toimijoiden yhteistyö ja roolit osaamisen suuntaamisessa. Keskeistä oli pyrkiä kytkemään osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi aluekehittämisvisioon. Uusina teemoina nousivat tuolloin ”heikkoina signaaleina” mm. kaivos- ja malmiteknologiaan liittyvän korkeakoulutason koulutuksen kehittäminen (ks. mm. Lehtinen ym. 2001, s. 93).
Kemi-Tornion ennakointityö sopii hyvänä esimerkkinä myös kaikille muillekin alueille alueellisen ennakoinnin toteutuskonseptista osaamis- ja koulutustarpeisiin liittyen. Nyt olisi korkea aika tehdä perusteellinen uusi ennakointikierros myös Kemi-Tornion alueella huomioiden mm. kaivosalan kasvaneet työvoimatarpeet.

Seuraavassa on raportin tiivistelmä s. 12-17:

”TIIVISTELMÄ

OSAAMINEN, KOULUTUS JA ENNAKOINTI – KEMI-TORNIO ALUE 2010
Työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakointi

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö 2001
Kujala, Jukka & Ruotsalainen, Martti
Suikkanen, Asko

Kemi-Tornion alueella vuosina 2000 ja 2001 toteutettu ennakointihanke on yksi Euroopan unionin rakennerahaston ohjelmakauden 1995 – 2000 tavoite 6-ohjelman viimeisimmistä hankkeista. Se on opetusministeriön rahoittama. Hankkeen hallinnoinnista ja toteutuksesta on vastannut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusyksikkö.

Ennakointihankkeen tavoitteena oli tuottaa laadullista ja määrällistä tietoa 1990-luvun puolesta välistä vuoteen 2010 alueen työ- ja koulutusmarkkinoiden kehityskuluista ja keskeisistä muutostekijöistä. Toisena tavoitteena oli ennakointijärjestelmän metodiikan kehittäminen trendi- ja Delfoi -menetelmiä yhdistämällä ensimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Delfoi –prosessi toteutettiin kevään 2001 aikana. Delfoi –prosessi sisälsi kaksi kyselykierrosta ja kaksi asiantuntijaraatia; perus- ja kriitikkoraadin. Tuotettua ennakointitietoa hyödynnettiin välittömästi prosessin aikana ja tarkoitus on, että tieto suunnataan jatkossa laajemmin eri toimijoiden hyötykäyttöön.

Delfoi –prosessin taustainformaatioksi tehtiin tiivis katsaus Kemi-Tornion kehityksen nykytilasta ja lähitulevaisuuden kehityskuvasta sekä hankittiin yrittäjien ja julkisen sektorin edustajien näkemyksiä alueen kehittämisestä, työmarkkinoista ja koulutuksen suunnittelusta.

Visio
Koko prosessin lopputulemana on visio Kemi-Tornio alueesta vuonna 2010. Vision mukaan Kemi-Tornion alue on tuolloin kansainvälistynyt ja korkeatasoiselle osaamiselle rakentuva kasvukeskus, jossa perusteollisuuden rinnalle on muodostunut monipuolinen pk –yritystoiminta ja polis –verkosto. Kasvavia aloja työpaikkojen synnyn kannalta ovat informaatioteknologia ja viestintä, metalliteollisuus, kuljetus ja logistiikka, hyvinvointipalvelut ja mekaaninen puu.

Aluetta kehitetään yhteistyössä seutukunnan rajoja laajemmin. Alue houkuttelee erityisesti nuorta ja koulutettua väkeä hyvän koulutustarjonnan, uusien korkeaa osaamista edellyttävien työpaikkojen ja viihtyisän asuinympäristön vuoksi.

Vision toteutuminen
Vision toteutuminen edellyttää toimintaympäristön kehittämistä. Toimintaympäristössä tärkein kehittämiskohde on osaaminen, lähinnä tutkimus ja koulutus sekä polisverkoston luominen. Myös positiivisen imagon rakentaminen ja viestintä ovat tärkeitä. Tärkeimmät toimijat vision toteuttamiseksi ovat veturiyritykset, Digipolis ja Mediapolis, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ja TE-keskus.

Polikset ovat osaamiskeskuksia, joissa klusterin eri osapuolet (yritykset, tutkimus- ja oppilaitokset, yrityspalvelut, rahoitus / resurssointi) kohtaavat toisensa. Näistä erityisen tärkeitä ovat veturiyritykset ja tutkimus- ja oppilaitokset. Polisympäristö mahdollistaa kohtaamisen ja luo toimijoiden välille synergiaa. Synergia puolestaan lisää innovaatioita ja niiden taloudellista hyödyntämistä, mikä on viime kädessä alueen uusiutumisen perusta.

Alueella asuvien ihmisten kokonaishyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että alueen kulttuuri pysyy elinvoimaisena ja että alueella on laadukkaita asuntoalueita ja hyvinvointipalveluja. Näin luodaan viihtyisä ja alueen houkuttelevuutta lisäävä asuinympäristö.

Osaaminen ja koulutus
Kemi-Tornion alueelle on tärkeää löytää selkeä oma osaamisen profiili kansainvälisessä työnjaossa. Keskiöasema Oulun, Rovaniemen ja Luleån välissä voi olla yksi lähtökohta osaamisvalinnassa. Lisäksi nuorten kiinnostuminen kehitettävistä aloista on vahva lähtökohta valintaa tehtäessä. Vision toteuttaminen edellyttää klusteroitumiskehitystä valituilla osaamisen painopistealueilla.

Aloituspaikkojen muutostarve on nykyisillä koulutus-/opintoaloilla vähäistä. Oppilaitos-/koulutusalakohtainen aloituspaikka-arviointi, eri koulutus- ja opintoalojen integrointi ja uusien alojen perustaminen edellyttävät tarkempia selvityksiä. Aikuiskoulutuksen merkitys korostuu tulevaisuudessa.

Tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisessä yritysyhteistyömallien kehittäminen, väestön koulutusasteen nostaminen ja uusien opetusalojen (logistiikka, hyvinvointiteknologia, elämysteollisuus, ympäristöteknologia ja yrittäjyys) perustaminen ovat tärkeitä. Informaatioteknologian ja yrittäjyyden sisällyttäminen muihin koulutusaloihin on yksi ehdotus kehittää koulutusalojen välistä vuorovaikutusta.

Yliopistotason aloituspaikkojen lisäyksessä korostuvat eniten informaatioteknologia, logistiikka, hyvinvointiteknologia ja –palvelut.

Ammattikorkeakoulussa nuorten koulutuksessa aloituspaikkamääriä tulisi lisätä hieman kone- ja metalli-, sähkö-, muu tekniikka- ja liikenne- sekä viestintä- ja kuvataidealoilla. Aloituspaikkamäärää tulisi vähentää maatilatalouden ja kaupan- ja hallinnon aloilla. Kaupan ja hallinnon aloituspaikkamäärien tarkennusehdotus voi johtua koulutusalalla tutkinnon suorittaneiden kohtalaisen suuresta tämän hetkisestä työttömyysasteesta. Lisäksi koulutusalan sisältöä tulisi kehittää vastaamaan muuttuvan työelämän ja visiossa mainittujen kasvualojen tarpeisiin. Aikuisten koulutuspaikkoja olisi lisättävä sähkö, kone- ja metallialalla, viestintä- ja kuvataide- sekä käsi- ja taideteollisuusaloilla.

2-asteen oppilaitoksissa nuorten koulutuksessa aloituspaikkamääriä tulisi lisätä kone- ja metalli-, sähkö-, puu-, viestintä- ja kuvataidealoilla sekä aikuisten koulutuksessa käsi- ja taideteollisuus-, sähkö- ja rakennusaloilla. Vähennystarvetta olisi maatilataloudessa, kalataloudessa, kaupan ja hallinnon alalla sekä metsätaloudessa. Näiden osalta on tarpeen miettiä myös, missä määrin alojen yhdistäminen alueen muihin kehitettäviin klustereihin voisi olla mahdollista.

Eri toimijatahot joutuvat kilpailukykynsä säilyttääkseen jatkuvasti kehittämään henkilöstönsä ammattitaitoa. Työntekijältä edellytettävät tärkeimmät osaamistarvevaatimukset ovat tiimityötaidot, oppimistaidot, aktiivisuus, kansainvälisyys, tuloksellisuus ja vastuunottokyky. Edellä mainitut osaamisen alueet tulee sulauttaa syvällisemmin ja läpäisevänä koulutusohjelmien sisältöön.

Jatkotutkimukset ja kehittämisehdotukset
Tutkimus- ja oppilaitosten yritysyhteistyömallien edistämiseksi tärkeintä on jatkuvan keskustelun mahdollistaminen, esimerkiksi yritysten ja tutkimus- ja oppilaitosten välisen foorumin / neuvottelukunnan muodossa.

Jatkotutkimusteemoista tärkeintä on selvittää pikaisesti Kemi-Tornion koulutuksen kehittämisen yhteistyöfoorumin perustamisen edellytykset. Aluekeskusohjelman sisällön tarkentaminen sekä Osaamiskeskusohjelmaan (2007) pääsemiseksi osaamiskeskusvalinnan syventämistä palveleva tutkimus ja toimintastrategia tulee käynnistää. Tärkeää kehittämisen kannalta on myös, että alueen kunnat tekevät omat tarkentavat analyysinsä omalla alueellaan kehitettävistä osaamisen aloista.

Tässä tutkimushankkeessa korostuneiden osaamistarpeiden perusteella tutkimus- ja oppilaitosten tulee tarkentaa koulutuksen aloituspaikkakysymyksiä ala- ja oppilaitoskohtaisilla ennakointitutkimuksilla ainakin korostuneissa kehitettävissä klustereissa. Erittäin tärkeää jatkuvan markkinainformaation saamiseksi on tutkia oppilaitoskohtaisesti sopivimmat yritysyhteistyömallit ja laatia niiden perusteella koulutusohjelmakohtaiset toimintaohjelmat. Ennakointitutkimuksen ja –palvelutarjonnan kehittämiseksi tulisi käynnistää oma selvitys yhteistyössä tutkimus- ja oppilaitosten, yritysten ja muiden intressitahojen kanssa.

Elinkeinorakenteen kehittämisen ja uusien työpaikkojen tuottamisen kannalta on tarpeellista laatia oma tietotekniikkastrategia. Myös alueen oman verkostoitumis- ja kansainvälistymisstrategian laadinta on perusteltua. Hyvin keskeistä olisi luoda seutukunnalle asuinympäristön kehittämisstrategia.

Elinkeinotoiminnan kehittäminen seututasolla edellyttää sitä suorittavien organisaatioiden erikoistumista tehtäväänsä: uusien organisaatiovaihtoehtojen analysointi ja valinta on yksi perusteltu jatkotoimi. Seudullisen elinkeinokehittämisen organisoinnin kehittäminen koettiin tärkeäksi.

Viestintä
Viestinnän kehittämisen painopistealueista korostuu vahvimmin positiivisen kuvan välittäminen alueesta. Muut tärkeimmät kehittämisen painopistealueet ovat kokonaisvaltaisen viestintäsuunnitelman laadinta- ja toteutus, imagon systemaattinen rakentaminen, yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa, nuorille suunnatut tapahtumat sekä realististen tulosten korostaminen haaveiden sijaan. Edellä mainitut jatkotoimenpiteet ja strategiat toimivat lähtöaineistona viestintästrategian laadinnassa.

Tutkimuksen alkuperäisten tavoitteiden toteutuminen (erityisesti tietopankkitavoite) ja tulosten siirtäminen niiden käyttäjille hyödynnettäväksi, edellyttää hankkeen jälkeisen viestintäsuunnitelman (=julkistamissuunnitelman) toteutusta. Viestintäsuunnitelman toteutuksesta päättäminen kuuluu luontevimmin Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskukselle ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle.”

***

MUITA OSAAMIS-, KOULUTUS- JA TYÖVOIMATARPEIDEN ENNAKOINTIHANKKEITA

EU:n palkitsema TKTT-konsepti on toteutunut EU-arvioinnin/kriteerien mukaisesti toistaiseksi tarkkaan ottaen vain seuraavissa

1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf

2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf

3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf

4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf

5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Palkitun konseptin elementit ovat olleet käytössä myös mm. seuraavissa RD Aluekehityksen pitkän tähtäimen ennakointisovelluksissa

6. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003. http://www.hel2.fi/ennakointi/ Tiivistelmä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015

7. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

8. Myllylä, Yrjö (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos (visiotarkastelu vuoteen 2025). Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 4.4.2011. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa