Arktisen meriteknologian tähtituotteet, nousevat alat ja lypsylehmät vuonna 2030

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

”Tulosten mukaan arktisen meriteknologian tähtituotteita vuonna 2030 Uudellammalla on Ympäristönsuojeluteknologia ja Ilmatiede, sää, mittaus- ja seurantajärjestelmät – tämä edellyttää näiden kehittymisen edellytysten varmistamista.”

Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen alustavia tuloksia Delfoi-paneelin 1. haasattelukierroksen väliyhteenvedon 28.6.2012 perusteella:

”Tulosten mukaan vuonna 2030 ns. tähtituotteita/-klustereita Ympäristönsuojeluteknologia ja Ilmatiede, sää, mittaus- ja seurantajärjestelmät (yli 50 % kysymykseen vastanneiden mielestä). Auringon nousun aloja, kysymysmerkkejä, ovat selvimmin Tutkimus- ja poraustoiminta, Merenalainen rakentaminen sekä Turvallisuus- ja pelastustoiminta (yli 50 % kysymykseen vast.). Lypsylehmänä nähdään selvimmin Laivanrakentaminen (52 %:n vastanneista mielestä). Myös Kuljetus- ja logistiikkajärjestelmillä on vahvaa lypsylehmän roolia. Laivanrakentamisessa arktisen alueen mahdollisuudet huomioiden Uudellammaalla pitäisi erityisesti panosta seuraaviin alustyyppeihin (etenkin työllisyysnäkökulmaa painottaen): Tutkimusalukset, Jäänmurtajat, Huoltoalukset, Jäämanagement-alukset, Öljyntorjunta-alukset, Pelastusalukset ja Hybridi-/monitoimialukset.”

”Jatkotoimena kannatettiin mm. Arktista tutkimusohjelmaa, joka yhdistää Uudenmaan alueen tutkimus – ja koululaitoksia, Öljyn kylmässä käyttäytymisen tutkimusta niin öljyonnettomuuksia kuin öljylogistiikkaa sekä koneiden ja laitteiden kehittämistä ajatellen. Kansainväliset arktisen osaamisen innovaatio- ja koulutuspäivät ja huippukurssit nähtiin tärkeänä, mm. koska johtavaa kouluttajaa ei alalla maailmassa ole. Työnjohtotason koulutusta ja kokonaisuuden optitoimintia yksittäisen henkilön osasuorituksen optioiminnin lisäksi etenkin tuotannossa pidettiin tärkeänä. Tämä asettaa haasteita mm. ELY:n käytännöille. Strategisten ”pelureiden” tunnistamista pidettiin melko tärkeänä Uudenmaan kannalta. Venäjä oli tämän hetkisistä vientimaista useimmin mainittu, vuoden 2017 tilanteessa myös. Yksi esitetty ajatus oli, että suomalaisten yritysten tulisi mennä ”Suomi sateenvarjon” alla ja osastolla messuille ja tapahtumiin. Suuria öljy- ja kaasualan messuja Venäjällä (Moskova+Pietari), Aasiassa, Pohjois-Amerikassa (USA+Kanada) pidettiin tärkeänä. Ehdotettiin, että analaogiaa voisi hakea Cleantech-klusterista Arktiseen klusteriin.”

Lue Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksen väliyhteenvedon koko tiivistelmä tästä.

Arktisen meriteknologian ennakointihanke ajankohtaisena esimerkkinä

TEM 43, 2010

Ajankohtainen hanke-esimerkki on ”Arktisen meriteknologian ennakointi Uudenmaan alueen pk-yritysten näkökulmasta”. Kyseessä on yhtäältä TEM 43/2010 raportin tulosten soveltaminen aluetasolla. Sama lähestymistapa sopisi kaikkien maakuntien / ELYjen alueille. Jollakin alueella arktisen meriteknologian sijaan voisi korostua muut arktisen teknologian mahdollisuudet, esimerkiksi Kainuussa junat, raitiotievaunut ja muut sellaiset kuljetusvälineet, Lapissa ehkä kaivostoiminnan teknologia, jossakin saattaisi korostua kylmätyöasut jne. jne. Hankkeessa voitaisiin hakea alueen strategiaa arktisen teknologian tuottamisessa. Arktisen teknologiaosaamisen kysyntä kasvaa. Arktiseen liittyviä ominaisuusuksia ovat mm. kylmyys, lumi, jää, lämpötilanvaihtelut, pimeys, valo, pitkät etäisyydet, haavoittuvainen ja herkkä luonto (esim. mikrobit eivät hajoita öljyä tms. kuten etelämpänä onnettumuuksien sattuessa). Näihin on totuttu Suomessa vastaamaan, eivätkä esimerkiksi täällä tehdyt junat pysähdy välttämättä lämpötilanvaihteluun kuten Englannissa, laivaliikenne ei lopu talvella Suomenlahdella, ratikat eivät pysähdy lumeen Helsingissä eikä edes polkupyöräily lopu talvella Oulussa. Tämä osaaminen tarjoaa mahdollisuuksia pohjoisuuden kysynnän kasvaessa.
***
Uudenmaan ELY-keskus 15.3.2012:

”Uudenmaan ELY-keskus on käynnistänyt meriteollisuuden ennakointihankkeen, jossa ennakoidaan arktisen meriteknologian mahdollisuuksia Uudenmaan pk-yrityksille. Hankkeessa edistetään alan toimijoiden verkostoitumista sekä pyritään synnyttämään miniklustereiden avulla uudenlaisia liiketoimintaideoita sekä kansainvälistymismahdollisuuksia toimialan yrityksille. Lisäksi ennakoidaan mm. Helsingin telakan tulevaisuuden osaamistarpeita. Tavoitteena on hyödyntää ennakointitietoa Uudenmaan ELY-keskuksen rahoituksen kohdentamisessa meriteollisuuden toimialalla. Näin voidaan edistää toimialalla toimivien ja meriteollisuuteen verkottuvien yritysten kehittämistä esim. yritystukien sekä koulutus- ja konsultointihankkeiden avulla.

Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuna Uudenmaan ELY-keskuksen lisäksi TEM, Meritaito Oy, Merima Oy sekä RD Aluekehitys Oy.

Ennakointihankkeen rahoittaa Uudenmaan ELY-keskuksen Osaamisen ennakoinnilla kasvua -ESR-projekti.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Sasu Pajala, puh. 040 864 1437
kehittämispäällikkö Taavetti Mutanen, puh. 040 722 2328″

***

erikoistutkija Yrjö Myllylä, puh. 0500-450 578

AMT-hankkeen www-sivut ja viestintäympäristö, www.amtuusimaa.net.

Suomi vuonna 2030 – Sitra, Tekes, Suomen Akatemia, Fountain Park -kysely

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Moni asiantuntija on saanut viime aikoina kutsun vastata Sitran, Tekesin ja Suomen Akatemian kyselyyn,

”Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, että Suomessa on hyvä elää ja tehdä
työtä hyvinvoivassa ja vauraassa yhteiskunnassa vuonna 2030.

Tässä sähköisessä aivoriihessä pohditaan yhdessä, minkälaisia kysymyksiä on
ratkaistava, jotta Suomi on vuonna 2030 hyvä paikka elää ja tehdä työtä.
Keskeisiä näkökulmia tulevaisuuden pohdinnassa ovat kestävän talouden,
hyvinvoinnin ja ympäristön näkökulmat globaaleja kytkentöjä unohtamatta.

Tule mukaan tästä linkistä:

http://www.fountainpark.fi/tulevaisuusaivoriihi

Tarkoituksena on, että osallistujat esittävät ensin omia ajatuksiaan
tulevaisuudesta ja sen jälkeen arvioivat yhteisestä keskustelusta nousseita
uusia avauksia. Ideoiden yhteentörmäyksistä syntyy jotakin aivan odottamatonta!

Sinun näkemyksesi antavat vinkkejä teemoista, joita voidaan nostaa esille
tulevaisuustyössä. Sitra, Suomen Akatemia ja Tekes hyödyntävät tuloksia
omissa suunnittelutöissään ja niitä käytetään myös valtioneuvoston
tulevaisuusselonteon valmistelussa. Samalla luomme uutta suomalaista tapaa
toimia yhdessä.

Astu sisään aivoriiheen! Voit vastata niin laajasti tai lyhyesti kuin
haluat. Voit lopuksi kutsua myös omat verkostosi mukaan.

Kiitokset ajatuksistasi jo etukäteen!”
__
”Tämä yhteinen aivoriihi tapahtuu kokonaan verkossa, ja mukana on jo liki
3000 osallistujaa, jotka ovat esittäneet yli 6000 ajatustaan tulevaisuuden tärkeistä kysymyksistä. Tule mukaan esittämään omat ajatuksesi ja arvioimaan muiden esittämiä ideoita! Vaikka olisit jo osallistunut, voit hyvin tulla arvioimaan kiinnostavimmat muiden osallistujien uusista ideoista.

Aivoriihi on avoinna keskiviikkoon 14.3. saakka.”

*** *** ***
Tuhansien vastausten ja tuhansien ajatusten joukossa toin esille pääasiassa alla olevassa julkaisuissa esitettyjä hankeaihioita. Julkaisussa on yhteensä 70 alunperin esittämääni+4 aihioita, jotka saatiin asiantuntijoilta muita aihioita testatessa. Esitetyt 70 aihioita perustuvat useisiin tutkimuksiin sekä näkemyksiin, mikä näiden tutkimusten ja käytännön toiminnan kautta on muotoutunut. Pidän monia julkaisussa esitettyjä hankeaihioita keskeisenä ja välttämättömänä toteuttaa mm. pohjoisen talouteen kohdistuvan kysynnän voimistuessa. Valitsemani 20 hankeaihoita on esitelty julkaisun kuvailulehdellä sekä lisäksi asiantuntijapalautteessa niistä valitut tärkeimmät 7 kpl Suomen työllisyysvaikutusten perusteella. Nämä 20 ja niistä 7 tärkeimmäksi valittua ovat myös alla olevassa ja po. Suomi vuonna 2030 -kyselyyn viemänäni mukana. Lisäksi alla olevassa listassa on muita kirjan aloitteita ja alussa muutama kirjan ulkopuolelta otettu ajatus ei lihavoituna.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.