”Russia tries to control the transport routes of its own products itself”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, IN ENGLISH

Myllylä, Yrjö (2007). Russia tries to control the transport routes of its own products itself. Baltic Rim Economies, expert article 158. 21.12.2007. <expert_article158_62007>

Suurvallat tarvitsevat etupiirinsä realismin koulukunnan mukaan ja ovat valmiita käyttämään myös sotilaallista voimaansa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Sotilasaikakausilehdet  2014 maaliskuusta heinäkuun loppuun.

Sotilasaikakausilehdet 2014 maaliskuusta heinäkuun loppuun. Ukraina-aiheiset artikkelit on tullut luettua, osa kahteen kertaan.

Sotilasaikakausilehtien maalis-heinäkuun 2014 numeroissa on käsitelty Ukrainan, Venäjän ja länsimaiden keskinäistä kriisiä tieteellislähtöisesti useissa artkkeleissa. Olen oppinut, että jonkin ilmiön selittämiseen on syytä ottaa aina viisi tekijää tai teoriaa, jos haluamme lähemmäs totuutta. Yleensä meillä on yksi mielipide asioihin vaikuttavista syistä. On pohdittava, miten nämä viisi tekijää sitten vaikuttavat, mikä on niiden painoarvo. Esimerkiksi olen huomannut asiantuntijoiden puheenvuoroista  Ukrainan kriisin selityksinä  mm. seuraavat  selittäjät:

1. Luonnonvarat (mm. Krimin haltuunottoon liittyen, myös logistiikka tapauksessa)

2. Logistiset reitit (mm. korostamani näkökulma, Ukraina on Venäjän kaasuputki Eurooppaan)

3. Historialliset syyt (esim. olihan alunperin koko Venäjä yhtä kuin Kiovan Venäjä noin 1000 vuotta sitten sekä lähihistoria, mm. Krimin kuuluminen aina Venäjälle venäläisten mukaan)

4. Valtaan pyrkiminen ja siinä pysyminen henkilökohtaisena intressinä.

Tähän voisi lisätä seuraavan lainaamani selittävältä ja  toimivalta tuntuvan teorian:

5. Hegemoniapolitiikka, suurvallat tarvitsevat etupiirinsä turvallisuutensa takaamiseksi

Everstiluutnantti, ST, VTM,  Fred Blombergs käsittelee toukokuun 2014 Sotilasaikakausilehdessä aihetta Ukraina Venäjän hegemoniapolitiikan kohteena, sivuilla 9-16. Artikkelissa ajankohtaista Venäjän ja Ukrainen -kriisiksi artikkelissa mainittua kriisiä käsitellään Venäjän hegemoniapolitiikan näkökulmasta. Artikkeli on kirjoitettu maaliskuun lopussa. Seuraavassa on lainausta artikkelin lopusta sivulta 16:

”Ukrainan tilanne: itä vastaan länsi -ottelu

Länsivaltojen Venäjälle mahdollisesti asettamat talouspakotteet eivät realismin näkökulmasta tarkasteltuna saa Venäjää perääntymään Ukrainan kriisissä, koska Venäjällä on puolustettavanaan elintärkeitä kansallisia etuja Ukrainassa ja muualla entisen Neuvostoliiton alueella.

Turvallisuuden takaamiseksi Venäjä on valmis tekemään merkittäviäkin taloudellisia ja poliittisia uhrauksia. Venäjän hyökkäyksellisen suurstrategian taustalla ovat viime kädessä puolustukselliset syyt.

Realismin näkökulmasta voidaan arvioida, että Venäjän valtapolitiikan vähimmäistavoitteena on suurvaltojen välisenä puskurivaltiona toimiva puolueeton Ukraina, joka ei siis ole Naton eikä EU:n jäsen. Toisaalta Venäjän harjoittama hegemoniastrategia entisten Neuvostoliiton alueella näyttäisi viittaavan siihen, että Venäjä pyrkii takamaan Ukrainan kuulumisen tiukemmin etupiiriinsä. Tällöin Venäjä ulottaisi vaikutusvaltansa turvallisuuspolitiikan lisäksi Ukrainan talous- ja sisäpolitiikkaan.

Pidemmällä aikavälillä Venäjän tavoitteena saattaa olla jopa Ukrainan liitäminen Venäjään. Jos läntiset suurvallat eivät ole valmiit hyväksymään Ukrainan kuulumista Venäjän etupiiriin, suurvaltojen välinen valtataistelu Ukrainassa jatkuu realismin näkökulmasta tarkasteltuna. Tällöin Venäjän sotilaallista hyökkäystä Ukrainaan ei voi pitää poissuljettuna vaihtoehtona. Venäjän valtapoliittisena tavoitteena olisi todennäköisesti Itä- ja Etelä-Ukrainan irrottaminen omaksi valtiokseen tai alueen liittäminen Venäjään.

Joka tapauksessa yhtäältä Venäjän ja Yhdysvaltojen ja toisaalta Venäjän ja EU-suurvaltojen välinen valtakamppailu Itä-Euroopan herruudesta ratkaistaan lähitulevaisuudessa Ukrainassa. Tämä voimistaa realismin näkökulmasta tarkasteltuna Venäjän ja läntisten suurvaltojen välisen sodan vaaraa.”

__

Pohdintaa

Tehden oman johtopäätökseni artikkelin teorian eli hegemoniapolitiikan soveltamisesta  Suomen Nato-hankkeeseen tässä tilanteessa: pitäisin hanketta  tällä hetkellä poliittisena virheenä, kriisin kärjistämisenä ja jopa  sodan hakemisena. Natonkin strategiat ovat kylmän sodan jälkeen muuttuneet ja Yhdysvaltojen rooli on ollut keskeinen. Venäjä kokee Naton ja Yhdysvallat suurvaltana aidosti uhkana ja kilpailijana. Ehkä 1990-luvulla tilanne oli hetken aikaa lievempi, mutta jyrkkeni 2000-luvulla, kun Nato alkoi työntymään Venäjän rajoille. Hegemonia-ajattelun mukaan Venäjä voi kuitenkin olla tyytyväinen, jos sillä on ystävällismielinen naapurivaltio Suomi. Mielestäni Suomen turvallisuustrategian pilarit ovat:

1. Vahva oma armeija,

2. Hyvät suhteet Venäjään ja naapureihin,

3. Kansainvälinen yhteistyö myös puolustuksessa ja turvallisuudessa, mutta viisaasti.

EU- ja muiden idealistisen koulukuntien edustajien kannattaa lukea myös realismin koulukunnan edustajien näkemyksiä ja todeta, että miten itse asiassa tämä idealistinen EU:n ja Naton laajentuminen on  realistisen koulukunnan näkökulmasta tässä kriisin perimmäinen aiheuttaja, vaikka esim. EU:ta  rauhanprojektiksi väitetään. Idealismilla on helppo viedä maailmaa eteenpäin, mutta ennemmin tai myöhemmin tulee seinä vastaan. EUkaan ei ole välttämättä sitä, miltä se näyttää realismin koulunnan läpi katsottuna. Suursotaa ei kannata tietoisesti hakea, jos se on vältettävissä viisaasti toimimalla. Näitäkin lehtiä voi verkosta tilata kohtuuhintaan. Itse sain ne eräältä juuri Ukrainassa vierailleelta upseerilta lahjaksi.

Upseerit ovat vannoneet valan, että puolustavat Suomea ja ovat uskollisia yliupäällikölleen presidentille. Heitä on kielletty osallistumista politiikkaan. Heitä kannattaa kuitenkin kuulla, koska heillä on ehkä parempi tilannekuva, kuin muilla. Maalis-heinäkuun Sotilasaikakausilehdet on tullut luettu Ukraina-artikkelien osalta osin jopa kahteen kertaan kesän aikana.

Upseerit ovat vannoneet valan, että puolustavat Suomea ja ovat uskollisia ylipäällikölleen presidentille. Heitä on kielletty osallistumista politiikkaan. Heitä kannattaa kuitenkin kuulla, koska heillä on ehkä parempi tilannekuva, kuin muilla. Maalis-heinäkuun Sotilasaikakausilehdet on tullut luettua Ukraina-artikkelien osalta.

_

Linkkejä

Kokemusperäisenä ajatuksena esitän parin vuoden takaisessa artikkelissani, että Venäjän pelko tai idealistinen usko johonkin (esim. EU tai USA:n voimaan) eivät ole hyviä päätöksenteon lähtökohtia ainakaan tällä hetkellä Suomelle.

Ukrainan kriisiin sovellettavat aiemmat artikkelini lehdistössä

Suomen strategiksi olen esittänyt taloudellisessa yhteistyössä arktiseen, kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologiaan satsaamista (vrt. Fortumin strategia). Talouskriisin alla Suomi sai ystävällismielisenä osoituksena elintarvikepakotteiden menetyksen verran laivatilauksia:

Kriisien ennaltaehkäisemiseen suositan myös seuraavassa linkissä olevien palvelujen ostoa:

Maantieteellinen tosiasia: Venäjällä on Euroopassa kolme strategista käytävää, Kaleva Alakerta 24.3.2014

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Myllylä, Yrjö (2013). Venäjällä on Euroopassa kolme strategista käytävää. Kaleva, Alakerta-kirjoitus 24.3.2014.

Kaleva, Alakerta-kirjoitus 24.3.2014

Kaleva, Alakerta-kirjoitus 24.3.2014

.

Seuranta

HS 24.2.2015, Ulkomaat:

Ks. myös