Liikennesuunnittelulla edistetään aluekehittämistä ja elinvoimaa. Suunnittelu ja suunnittelemattomuus vaikuttavat myös ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin. Liikennesuunnittelulta ja suunnitelmien toteutukselta on edellytettävä kannattavuutta ja monia muita arvoja. Kysymys on monitieteellisestä tulevaisuusnäkökulmaa ja ennakointia vaativasta Suomelle elintärkeästä osaamisesta. Onko sitä ollut, onko nyt, entä tulevaisuudessa? Tapahtuman järjestelyiden koordinaatioseura Liikennesuunnittelun seura (LSSry) perustettiin 50 vuotta sitten mm. oppimista ja eri osapuolten keskustelua ja verkottumista tukemaan. Miten seuraavat 50 vuotta otetaan haltuun? Tule viettämään juhlavuotta kanssamme – vaikuta liikennesuunnittelun tulevaisuuteen!
Ilmoittaudu heti. Ajoissa ilmoittautuneille lähetetään Zoom-linkki ennen tilaisuutta. Keskustelu tapahtuu lähinnä livenä paikan päällä teknisistä ja ajankäytöllisistä syistä, mutta etäosallistujat voivat seurata keskustelua. Keskustelua voidaan jatkaa etäosallistujien kanssa muulla tavoin järjestäjien kanssa ja tulevissa tilaisuuksissa.
”LIIKENNESUUNNITTELU EILEN, TÄNÄÄN, HUOMENNA – TAVARALIIKENTEEN JA LOGISTIIKAN TULEVAISUUS” -tilaisuuden tavoite on pohtia liikennesuunnittelun kehitystä eilen, tänään ja tulevaisuudessa sekä arvioida erityisesti tavaraliikenteen ja logistiikan tarpeiden huomiointia henkilöliikennepainotteiseksi koetussa keskustelu- ja suunnittelukulttuurissa. Keskeinen kysymys on: Miten pääkaupunkiseudun suunnitelmissa ja kaavoissa tulisi huomioida muuttuvan ja kehittyvän yhdyskunnille välttämättömän tavaraliikenteen ja logistiikan tarpeet ja vaikutukset?
PUHUJAT
Professori Antti Talvitie (Maailmanpankki/Aalto-yliopisto) (etänä Yhdysvalloista): Liikennesuunnittelu eilen, tänään, huomenna,
Sidosryhmäjohtaja Anna Storm, Posti Group Oyj: Tavaraliikenteen ja logistiikan tulevaisuus
Erityisasiantuntija Heini Peltonen, Uudenmaan liitto: Logistiikan toimintaympäristön muutostekijät ja tulevaisuuden skenaarioita Uudellamaalla
Seurat ovat tieteellisiä seuroja, jotka toivottavat tervetulleeksi jäsenikseen teemoistaan kiinnostuneet. Jäsenyyksiin kuuluu kaikilla tieteelliset julkaisut. Esimerkiksi LSSry:n jäsenet saavat tieteellisen Liikenne-vuosikirjan(JUFO-1 -luokka, kirjan referee-artikkelit voivat olla esim. osa artikkeliväitöskirjaa alalla). Halutessasi LSSry:n jäseneksi (48 e vuosi), ota yhteyttä allekirjoittaneeseen tai LSSry:n toiminnanjohtajaan ( toimisto@liikennesuunnittelunseura.fi / Tanja von Knorring ). Myös muilla järjestävillä seuroilla on omat vastaavat julkaisut, samaa suuruusluokkaa oleva jäsenmaksu ja sama julkaisujen jakelupolitiikka jäsenille. Tulevaisuuden tutkimuksen seuralla on Futura ja Yhdyskuntasuunnittelun seuralla Yhdyskuntasuunnittelu.
Ps. Yhteistilaisuuksien järjestämisen aloitimme vuosi sitten. Ensimmäisen tilaisuuden aihe oli ”Liikkumisen ja liikenteen tulevaisuudet – Kohti sujuvaa arkea”:
Lisäys em. liikennealan referensseihin tekijältä: Tiedoksi ja sovellettavaksi ennakoinnin laadun parantamiseksi myös 31.1.2024 ilmestynyt hybridiennakointi-menetelmäartikkelimme European Journal of Futures Research -lehdessä. Alunperin VNK:n VN TEAS-hankkeen ohjausryhmässä olivat Liikenneministeriö ja Ympäristöministeriö:
Yrjö Myllylä (lyhennelmä Jounin muistotilaisuudessa 1.9.2023 pidetystä puheesta)
”Tärkeämpää kuin mitä näkyvää olemme saaneet aikaan, on se miten olemme vaikuttaneet muihin ihmisiin.”
”Jouni oli vuosien ajan tärkeä yhteistyökumppanini ja asiantuntija ELY-organisaatiossa. Hyvät muistot niistä vuosista. Tahdon osaltani toivottaa voimia Jounin perheelle.” Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtajana toiminut, nykyinen Merikarvian kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival toteaa.
Ennakoinnin asiantuntijana opetusministeriössä ja yrittäjänä toiminut Keijo Rajakallio muistelee: ”Jouni oli viimeisimpiä vanhanliiton miehiä, joka suhtautui pyyteettömästi ja vilpittömästi ennakointiin. Tiesi ketä varten sitä tehdään. Jouni edusti lyhyempää ja akuutimpaa ennakointia, minä huitelin megatrendeissä ja pidemmissä aikajänteissä. Molempia tarvitaan. Ymmärtääkseni arvostimme toisiamme. Jouni yritti saada aikaan ennakoinnissa jotain todellista ja todellisuuteen perustuvaa…Jouni työtä ja muistoa kunnioittaen.”
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja: ”…tässä hieman muistelua Jounista, jota jään kaipaamaan pitkän linjan kollegana ja ennakointiosaamisen kehittäjänä. Harva ekonomisti on Suomessa tehnyt niin paljon työtä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi kuin Jouni Marttinen teki…Minunhan piti ohjata Jounin väitöskirja mutta nyt se ei enää onnistu. Mehän julkaistiin Foresightissa artikkeli Suomen ennakointijärjestelmästä Jounin kanssa.”
Ennakoinnin asiantuntijaJouni Marttinen keskustelee tutkimusjohtaja Jari Kaivo-ojan kanssa Kotkassa Ekamin Koteko-kampuksella 28.8.2019 Tulevaisuusverstaassa Osaava Kymenlaakso 2030. Verstaaseen osallistui yli 100 henkilöä. Verstaan jälkeen Jouni ja Jari olivat erikseen alueen noin 20 ennakointitoiminnan kehittäjän haastateltavana. Jounin käynti vauhditti toimialakohtaisen ennakointikäytännön käyttöönottoa Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa: https://ennakointi.kymenlaakso.fi/toimialat.
Asiantuntija ja vaikuttaja
Tapasin Jounin ensi kerran Seilin saarella vuonna 1999 työministeriön koordinoimassa tilaisuudessa. Jouni koordinoi tuolloin kansallista ennakoinnin kehittämishanketta (ks. loppuraportti Ennakoinnin kytkentä osaksi TE-keskusten toimintaa – visio 2010 ja kehittämisstrategia, KTM työryhmä- ja toimikuntaraportteja 1/2003). Olin kutsuttuna yritykseni toimeksiantajan kauppa- ja teollisuusministeriön, KTM:n, toimesta. Haastavat tehtävät oletettavasti johtivat Jounin väliaikaisesti Tulevaisuuden tutkimuskeskukseen, missä hän mm. tutki ja kirjoitti tieteellisen referee-artikkelin Suomen ennakointivisiosta Foresight-lehteen vuonna 2002: ”Basic conseptions and visions of the regional foresight system in Finland.” Tämä olisi voinut olla osa hänen väitöskirjaansa.
Vuonna 2006 tapasimme Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen järjestämässä kansainvälisessä konferenssissa Turussa. Pidän tätä yhteistyömme alkamiseen vaikuttaneena taitekohtana. Tämän jälkeen minulle tuli mahdollisuus osallistua vuosina 2006-2009 ns. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskäytännön toteuttamiseen ja pienoiseen kehittämiseen public-private -kumppanuudessa. Vuonna 2010-2011 EU:n komission tilauksesta YK:n ILO:n Torinossa sijaitseva koulutuskeskus arvioi ns. ARENAS-hankkeessa 27 EU-maan ennakointikäytännöt (ks. mm. Futuuri 3/2011, Futura 4/2012). Tämä Pohjanmaan ELYn kautta Suomeen tuotu malli, jota kehitettiin eteenpäin Jounin johdolla ja jossa sain myös olla mukana viime vaiheissa, nostettiin arvioinnissa EU:n parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi. Näihin aikoihin syntyi Jounin johdolla ja yhteistyössä Varsinais-Suomen ja niin ikään Pohjanmaan ELY:n Jorma Höykinpuron kanssa ammattibarometri, joka pian levisi kaikkiin ELY-keskuksiin TEMin ottaessa tiedon kokoamisen ja jakamisen roolin. Puolen vuoden päähän katsova Ammattibarometri levisi Jounin aktiivisuutta myös Puolaan, Baltiaan ja muutamiin muihin maihin, joissa se toimii edelleen. Vuoden 2014 ”metsäseminaarimme” aikoihin Jouni odotti vieraita EU-maiden ministeriöistä work shopiin Turkuun, missä nämä asiat edistyivät. Tämänkin konseptin kautta Jouni on vaikuttanut ja vaikuttaa näkymättömällä tavalla monen ihmisen tulevaisuuteen.
Näitä arvioituja malleja kehittäessään Jounilla on ollut mielessä mm. ranskalaisen ennakoinnin asiantuntija ja professori Michel Godetin ajattelu, jonka voisi kuvata neljän T:n malliksi. Tarve-Tieto-Tulkinta-Toiminta. Näkemystiedolla oli tärkeä rooli. Tätä ajattelutapaa olemme pyrkineet soveltamaan mm. Kymenlaaksossa ja Kaakkois-Suomessa vuosina Kymenlaakson ennakointimallia luotaessa 2018-2020 ja Vantaalla Vantaan alueellista ennakointimallia visioitaessa vuonna 2023. Jouni on osallistunut näihin molempiin hankkeisiin keskeisenä mentorina keskustellen, artikkeleita kirjoittaen, Tulevaisuusverstastyössä ja haastatteluita antaen. Keväällä saamastani alueellisen ennakoinnin dosentuurin arvonimestä iso kiitos kuuluukin Jounille.
Metsäseminaareista ruumiillista ja henkistä ravintoa
Väiteltyäni tuli tilaisuus järjestää yhteistyössä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen perustajan professori Pentti Malaskan kanssa pienimuotoinen savusaunaseminaari. Sovimme, että molemmat kutsuvat puolet noin tusinasta vieraasta. Jouni kuului kutsuttaviin. Tämä mieleenpainuva tilaisuus päätti pitkään vuosittain jatkuneen savusaunaseminaariperinteen toistaiseksi. Muuttomme vuoksi Varsinais-Suomeen, tilalle tuli kohta näihin aikoihin alkanut säännöllinen pienimuotoisempi mustikkaseminaarien / metsäseminaarien aikakausi Teijon kansallispuiston alueella Jouni Marttisen kanssa. Tämä perinne alkoi noin 10 vuotta sitten. Vuoden 2022 ja 2023 Jouni jätti väliin terveydellisistä syistä. Pidimme yhteyttä muutoin. Viimeisen kerran keskustelimme 12.7.2023.
Seminaarien ohjelman voisi kuvata seuraavasti. Tiedustelin etukäteen mustikkapaikat niin, että saatoin taata Jounille ämpärillisen mustikkaa kotiin vietäväksi. Pääasiassa puhuimme ajankohtaisista ennakointiin liittyvistä prosesseistamme. Jouni seurasi tähän liittyviä asioita Suomessa ja kansainvälisesti ja sain häneltä parhaimman tilannekuvan ja tarvitsemani kriittisen analyysin, mikä oli tärkeää omaa toimintaani ajatellen. Puhuimme lyhyesti myös ajankohtaisista kuulumisista perheissämme, harrastuksista kuten lentopallon peluusta, äänikirjojen kuuntelusta. Metsäseminaarin yksi kohokohta oli yhteinen lounas, jonka söimme esimerkiksi Mathildan Marinassa meren rannalla.
Pidin Jounia visionäärisenä asiajohtajana ja yrittäjänä. Hän johti asioita tapahtumaan. Hänellä oli visio ennakointijärjestelmästä alueillamme ja valtakunnan tasolla sekä EU-tasolla. Hän teki töitä sen eteen. Tämä tarkoitti mm. uusien suhteiden luomista ja verkostojen rakentamista ja niiden toimimaan saamista. Nämä ovat korkeimman tason yrittäjyyden tunnusmerkkejä esim. professori Risto Harisalon teosta lainatakseni. Olin varmastikin myös osa tätä hänen rakentamaa verkostoa rajallisine omine vaikutusmahdollisuuksineen.
Jounin toivomus olisi varmasti se, että ennakointi- ja muuta työtä jatkettaessa hyödynnettäisiin aiempien ihmisten ja sukupolvien tekemää työtä. Näin hänkin teki oppien mm. muiden pohjoismaiden käytännöistä Suomen malleja kehittäessään. Viimeinen yhteinen Puheenvuoromme Suomen Kuvalehden Puheenvuorossa 1.10.2021 päättyikin sanoihin, että ”pyörää ei kannata keksiä uudelleen”.
Jouni ajoi yhteistä etua. Hän osasi luoda merkityksellisyyttä elämäänsä sairaudenkin keskellä ajattelemalla mitä voi vielä tehdä toisten hyväksi. Vajaa vuosi sitten sairausdiagnoosin saatuaan hän muisti mainita kiitollisuudella vaimonsa huolenpidosta elämässään. Vaimoni mukaan Jouni oli ”lämminhenkinen, läsnäoleva ja hyvä kuuntelija”.
”Näkyväiset kestävät vain aikansa, mutta näkymättömät ikuisesti.”
Jounia on muistettu myös TEM Työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnin uutiskirjeessä 2/2024. Lataa koko Uutiskirje tästä:
Myllylä, Yrjö & Irina Kujanpää (2022). Toimialakartoituksesta vuoropuheluun. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimialakohtaisen ennakointikäytännön vaikuttavuuskartoitus.105 s. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen raportteja 50/2022. Julkaisu saatavilla tästä linkistä.
Yrjö Myllylä 