Arctech Helsinki Shipyardille jäänmurtajatilaus Venäjän liikenneministeriöltä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Arktisen meriteknologian osaajat ja suomalainen yhteiskunta sai juuri joulun alla yhden merkittävän ilouutisen – ks. Arctechin tiedote jäänmurtajatilauksesta ao. linkistä:

Arctech Helsinki Shipyardille jäänmurtajatilaus Venäjän liikenneministeriöltä.

***

Arctech Helsinki Shipyard toimi myös Arktisen meriteknologian (AMT) ennakointihankkeen Tulevaisuusverstaan 11.10.2012 isäntänä ja verstaan pitopaikkana. Uudenmaan ELY-keskuksen tilaaman Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen konsulttina toimi RD Aluekehitys Oy toimitusjohtaja YTT Yrjö Myllylän johdolla. Arktisen meriteknologian ennakointihankkeesta löydät lisätietoja linkistä http://www.amtuusimaa.wordpress.com. Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen tulokset tukevat vahvasti jäänmurtajatilauksen indikoivaa kehityslinjaa.

Yrjö Myllylä on väitellyt Luoteis-Venäjän ja Murmanskin alueen tulevaisuudesta ja perehtynyt kehitystä muokkaaviin ns. vahvoihin ennakoiviin trendeihin ja niiden vaikutuksiin (ks. venäläinen Pohjoisen Teollisuus 12/2006). Hänen mukaansa laivatilaus on näiden vahvojen ennakoivien trendien suuntainen. On myös luonnollista, että Venäjä pyrkii pitämään sille elintärkeän logistiikan hallussaan (HS 31.7.2007), mutta Suomi voi toimia etenkin teknologian kehittäjänä ja tuottajana (Visio 1/2011). Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen jatkossa edellyttää Suomessa satsaamista laajalla rintamalla arktiseen meri- ja muuhun teknologiaan (kuljetus, energia ja ympäristö, TuV 3/2010) niin tutkimuksessa kuin tuotekehityksessä.

Tutkimus- ja oppilaitosten tulisi tiivistää yhteistyötä yrityksiin tutkimus- ja koulutusohjelmien ennakoivaksi suuntaamiseksi (VS ELY 1/2009). Suositeltavaa olisi, että kaikki maakunnat ja seutukunnat prosessoisivat oman roolinsa arktisen teknologian tuotannossa samaan tapaan kuin Uudenmaan ELY on tehnyt RD Aluekehitys -yhteistyönä (TEM 43/2010, ks. kuvailulehti, hanke-esitys 20). Tässä voidaan soveltaa samaa ”EU:n parasta ennakointikäytäntöä” kuin AMT-ennakoinnissa. Menetelmää on viime aikoina kehitetty etenkin Varsinais-Suomen ELY:n kanssa (mm. Futuuri 3/2011). Menettelytapaa sovellettiin Arktisen meriteknologian ennakoinnissa, jossa painotus oli etenkin Uudenmaan veturiyritysten roolissa ja pk-sektorissa alueella. Toimijoiden mobilisointi, energisointi ja alueellisten hyötyjen saaminen edellyttäisi muilla alueilla omia vastaavia prosesseja.

Miten Oulusta tehtiin kevyen liikenteen mallikaupunki?

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Liikennementori Mauri Myllylä vastaa uudessa Liikennementori-blogin 5.7.2012 artikkelissaan kysymykseen Mistä Oulun pyörätiesysteemi sai alkunsa?

(Aiheesta on myös tilattavissa uusi 20.2.2015 julkistettava kokonainen kirja – lisäys 12.2.2015: Mauri Myllylä (2015): Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi. Hiljainen tieto käyttöön. )

Liikennementori Mauri Myllylä Odessan puistossa elokuussa 2014. Tämä on vilkasliikenteinen keyvyen liikenteen väylä, jota myös tämän blogin kirjoittaja käytti kuusi vuotta kouluun kulkiessaan. Valokuva YMy.

Artikkeli avautuu alla olevasta linkistä:

”Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi kunnassa”.

Miten voi olla mahdollista, että kylmässä ja pohjoisessa, lumisessa ja keskisuuressa kaupungissa kevyen liikenteen osuus on Suomen ja Euroopan huippua vieläpä ympäri vuoden, vaikka kaikesta päätellen kehityksen suuntaa on vastustettu monin tavoin? Eletäänhän nykyaikaa, missä autoilun asema on hallitseva. Onko vastaus visionäärisessä johtamisessa, pitkäjänteisessä, tunnollisessa ja sitoutuneessa työskentelyssä ympäristönsä hyväksi, kyvyssä virkamiehenä public-private yhteistyöhön ja kumppanuuteen osaamisen kehittämiseksi vai missä? Olisiko visio voinut toteutua kvartaalitalouden johtamisopeilla tai henkilökohtaista urakehitystä edistämällä usein työpaikkaansa vaihtamalla yms. tavoilla? Entä jonkun yksittäisen poliittisen puolueen ideologislähtöistä ohjelmaa toteuttamalla? Artikkelissa kerrotaan miten mahdottomasta tehtiin mahdollinen.

Tähänkin sopii mm. Intian vapaustaistelija Mahatma Gandhia mukaillen – ja mm. professori Pekka Himasen 4.3.2011 Koillis-Suomen tulevaisuusverstaassa esille tuoma – universaali laki visionääristen hankkeiden prosessista:

1. Ensin Sinulle nauretaan

2. Sitten Sinut sivuutetaan

3. Sitten Sinua vastustetaan

4. Tällöin olet jo voittanut.

Vaikka monella tunnusluvulla ja mittarilla Oulun liikennejärjestelmä kestää vertailun, olisi uutena otettava tarkasteluun vielä kevyen liikenteen järjestelmän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ja säästöt terveyspalveluissa. Toiseksi on aika miettiä mallin- ja konseptin vienninedistämistä public-private -hengessä arktisille alueille USA:han, Kanadaan, Norjaan, Venäjälle, joissa monin paikoin rakentaminen, kaupungistuminen ja muuttoliike tulevat voimistumaan lähivuosikymmeninä ja väestön määrä kasvamaan luonnonvaroihin kohdistuvan kasvavan globaalin kasvavan kysynnän vuoksi (mm. Smith 2011: Uusi Pohjoinen – Maailma vuonna 2050, lisätietoja esim. Uusi Pohjoinen ja sen kulkuväylät -tilaisuus). Lisäksi voimakas kaupungistuminen Aasiassa ja Afrikassa tarjoaa mallille merkittäviä mahdollisuuksia. Yhteistyökumppaneita mm. esiselvityksiin ja viennin edistämisen strategiointiin löydät blogin kautta.

Keskinen idea Oulun kevyen liikenteen systeemissä on erillinen keyvyen liikenteen järjestelmä. Vastustajat sanovat mm., että eihän kukaan uskalla käyttää kevyen liikenteen väylää, joka on metsässä eikä näy autotielle. Kuvassa vasta asfaltoitu risteysalue Odessan puistossa Samuli Paulaharjun koulun portilla, jota tämän kirjoittajakin käytti kuusi vuotta kouluun kulkiessaan. Valokuva elokuussa 2014, YMy.

***

Ks. myös maailman ensimmäinen kansainvälinen talvipyöräilykongressi Oulussa 13.-14.2.2013 www.ibike.com.

Yle 13.2.2012: Oulusta maailman paras talvipyöräilykaupunki

Oulun talvipyöräilykongressi 13.-14.2. 2013 kansainvälisissä ja kansallisissa medioissa

Liikennementori: “Liikennejärjestelmä kaupungin menestystekijänä”

Yrjö Myllylä: “Sosiaalinen ydin – kaupungin alkupiste”

Yrjö Myllylä: Liikennejärjestelmäsuunnittelu tulevaisuudentutkimuksen lähtökohdista

Yrjö Myllylä, Liikenteen suunta 2/2013: “Logistisilla ratkaisuilla on tuettava tulevaisuuden klustereiden kehittymistä”

RD Aluekehitys ja Nelostie E75 ry

Mitä on arktinen teknologia?

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut

(ks. myös uusi kokoava artikkeli aiheesta linkkeineen Kaleva 25.5.2013: “Arktinen osaaminen on Suomen Sampo”)

Arktisessa teknologiassa on huomioitu osa tai kaikki seuraavista arktisen ympäristön ominaisuuksista: mm.

kylmä,
lumi,
jää,
lämpötilanvaihtelut,
nopeasti vaihtuvat sääolosuhteet,
pimeys,
valo,
pitkät etäisyydet,
herkkä luonto ja
ilmaston muutos.

Riippuu mistä teknologian sovelluksesta on kysymys, mitkä em. ominaisuuksista on huomioitava teknologiaa kehitettäessä eniten.

Kaikki em. ominaisuudet ovat läsnä Suomessa, maailman arktisimman kansakunnan alueella (Suomessa asuvat ovat suurin yksittäinen väestöpopulaatio 60 leveysasteen pohjoispuolella, lähteestä riippuen noin 30-60 % maailman ihmisistä). Pohjoisuuteen kohdistuvan kysynnän kasvaessa suurvaltojen – ja suuryhtiöiden taholta, tälle ympäristön synnyttämälle luontaiselle osaamisellemme on käyttöä ja kasvavaa globaalia kysyntää. Mitä pohjoisemmas mennään, sen enemmän nämä tekijät vaikuttavat, ne on huomioitava, ne ovat läsnä.

Arktinen on hyvä kehitysalusta edelleen uusille tuotteille, vaikka niiden markkinat olisivat muualla maailmassa. – Jopa Nokiakin voitaneen tulkita syntyneen osittain arktisista haasteista, koska yhtenä osana Nokia-tarinan syntyä on pyritty joidenkin mukaan ratkomaan kansallisena tutkimus- ja tuotekehitysprojektina pitkien etäisyyksien tietoliikennehaastetta, väitöskirjoja ja diplomitöitä on tehty runsaasti Nokia-ilmiön synnyttämiseksi. Millaisia tuotteita Suomi voisi tarjota maailmalle, jos se edelleen harvaan asuttu Suomi lähtökohtana ja tuotekehitysalustana ratkoisi ajankohtaisia tietoliikennehaasteita, esimerkiksi miten Suomen harvaan asutuimmassa kunnassa Savukoskella saataisiin toimimaan Internet- ja matkapuhelin jokaisessa talossa, kuten Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 linjaa- ja toivoo? Arktisten haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan koko Suomea, erityisesti sen korkeakoulututkimusta ja tuotekehitystä.

Arktiset haasteet ovat tarjonneet suoraan esimerkiksi meriteknologiassa useita vientituotteita ympäri maailmaa, kuten hyvin esimerkkien valossa tiedämme vaikkapa laivojen voimansiirtojärjestelmien osalta. Meriteknologiaan sovellettuna riippuu mistä meriteknologian alasta on kysymys, mitkä em. tekijät ja ominaisuudet tulee huomioida teknologian kehittämisessä painokkaimmin (nämä selviävät ajankohtaisessa ennakointitutkimuksessa, josta infoa jäljempänä). Jo pelkästään herkän luonnon huomioonottamiseen on varmasti globaalia kysyntää ja sitä voidaan harjoitella täällä arktisessa ja ylempänä Jäämerellä – siitä esimerkkinä viime päivinä Helsingissä vieraillut Arktisen neuvoston öljyntorjuntaprojektin osanottajat kahdeksasta maasta alan yrityskäynteineen. Nokia siis yhdistää ihmiset ja pohjoisuus suomalaiset. Kun pohjoisuuden annetaan yhdistää edelleen suomalaiset, suomalaiset yhdistävät maailman jatkossakin monin tavoin. Esimerkiksi globaalia kauppaa käydään Wärtsilän moottorit voimanlähteenä ja mm. Vaasan seutu menestyy ja kasvaa.

Monet Suomea ulkopuolelta tarkkailevat näkevät meidän vahvuutemme, mahdollisuutemme ja roolimme olevan juuri arktisen teknologian kehittämisessä ja tuottamisessa. Näin mm. eräs vast’ ikään haastattelemani alaskalainen alan asiantuntija. Tästä kertoo myös lähipäivinä vesille laskettava 1. alus uudelta Arctechin telakalla (Kauppalehti 18. ja 21.6.2012). Myös omassa väitöskirjassani olen tullut johtopäätökseen, että arktiseen teknologiaosaamisen satsaaminen on Suomen riskittömin ja todennäköisesti kannattavin investointi. Kustannuksia ja ympäristöä säästävät ja turvaavat ratkaisut on pullonkaula arktisessa toimittaessa, ratkaisuiden löytäminen yksi keskeinen kehityksen liikkeellepaneva voima.

Olipa esimerkiksi Venäjän kehitysskenaario mikä tahansa, todennäköisimmin Venäjä kuitenkin useimmissa skenaarioissa on kiinnostunut suomalaisesta osaamisesta, koska se on kriittistä ja tärkeää pohjoisten luonnonvarojen hyödyntämiseksi. Tärkeintä Suomessa olisikin satsata laajalla pohjalla arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimukseen ja kehittämiseen, kuten eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on kannanotossaan ilmaissut (ks. Sopimusten Venäjä 2030, kannanotto numero 3). Tämän suuntaisesti onkin edetty, mm. ajankohtaisen Tekesin yliopistoille suunnattujen hakujen perusteella.

Suomalaiset ovatkin ”insinöörikansaa” kenties juuri siksi, että olemme joutuneet selviytymään arktisissa olosuhteissa. Kenties näissä olosuhteissa on ollut pakko luottaa toisiimme ja kyetä yhteistyöhön – tämän yhteistyökykyisyyden, luottamuspääoman merkitys on aivan ratkaiseva edelleenkin ja kriittisin tekijä jatkossa, koska yhteistyö vaatii luottamusta, ja uuden teknologian kehittäminen yhteistyötä. Arktinen teknologiaosaaminen ja Pohjoinen luottamus kuuluvat erottamattomasti yhteen.

Arktisen teknologian kehittämisessä on paljon haasteita ja mahdollisuuksia. Pohdinta ja toiminta pitää saada kuitenkin alueellistettua ja ”yrityslähtöistettyä”. Ajankohtainen alueellinen esimerkkihanke tästä on Uudenmaan ELY-keskuksen RD Aluekehitys Oy:ltä tilaama ”Arktisen meriteknologian ennakointi Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta” hanke. Tässä ”implementointihankkeessa” mm. tarkennetaan, että mitkä arktisen teknologian ominaisuudet korostuvat minkäkin arktisen meriteknologian osa-alueella, päämääränä viime kädessä konkreettisten kehittämishankkeiden käynnistäminen. Voit osallistua hankkeeseen esimerkiksi asiantuntijapanelistina. Lisätietoja osoitteessa www.amtuusimaa.net.

Uudenmaan alueen tapaan vastaavalla tavalla muidenkin Suomen alueilla tulisi käynnistää hankkeita, joissa haetaan kunkin alueen arktisen teknologiaosaamisen painopisteet ja satsauksen kohteet TEM 43/2010 raportin suosituksen numero 70 mukaisesti (ks. raportin sivu 62, tai kuvailulehti aloite nuomero 20) http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf. Allekirjoittanut on osaltaan valmis vastaamaan näihin haasteisiin mm. konsepti- ja menetelmäosaajana.

Yrjö Myllylä 20.6.2012

Katso myös artikkelit