Arctech Helsinki Shipyard 29.11.2015:Murmansk-jäänmurtaja koeajolle

Murmansk-jäänmurtaja työn alla Arctech Helsinki Shipyardin telakalla 13.10.2015. Kuva Yrjö Myllylä.
Arctech Helsinki Shipyard 29.11.2015:Murmansk-jäänmurtaja koeajolle
Murmansk-jäänmurtaja työn alla Arctech Helsinki Shipyardin telakalla 13.10.2015. Kuva Yrjö Myllylä.
Arktisen meriteknologian osaajat ja suomalainen yhteiskunta sai juuri joulun alla yhden merkittävän ilouutisen – ks. Arctechin tiedote jäänmurtajatilauksesta ao. linkistä:
Arctech Helsinki Shipyardille jäänmurtajatilaus Venäjän liikenneministeriöltä.
***
Arctech Helsinki Shipyard toimi myös Arktisen meriteknologian (AMT) ennakointihankkeen Tulevaisuusverstaan 11.10.2012 isäntänä ja verstaan pitopaikkana. Uudenmaan ELY-keskuksen tilaaman Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen konsulttina toimi RD Aluekehitys Oy toimitusjohtaja YTT Yrjö Myllylän johdolla. Arktisen meriteknologian ennakointihankkeesta löydät lisätietoja linkistä http://www.amtuusimaa.wordpress.com. Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen tulokset tukevat vahvasti jäänmurtajatilauksen indikoivaa kehityslinjaa.
Yrjö Myllylä on väitellyt Luoteis-Venäjän ja Murmanskin alueen tulevaisuudesta ja perehtynyt kehitystä muokkaaviin ns. vahvoihin ennakoiviin trendeihin ja niiden vaikutuksiin (ks. venäläinen Pohjoisen Teollisuus 12/2006). Hänen mukaansa laivatilaus on näiden vahvojen ennakoivien trendien suuntainen. On myös luonnollista, että Venäjä pyrkii pitämään sille elintärkeän logistiikan hallussaan (HS 31.7.2007), mutta Suomi voi toimia etenkin teknologian kehittäjänä ja tuottajana (Visio 1/2011). Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen jatkossa edellyttää Suomessa satsaamista laajalla rintamalla arktiseen meri- ja muuhun teknologiaan (kuljetus, energia ja ympäristö, TuV 3/2010) niin tutkimuksessa kuin tuotekehityksessä.
Tutkimus- ja oppilaitosten tulisi tiivistää yhteistyötä yrityksiin tutkimus- ja koulutusohjelmien ennakoivaksi suuntaamiseksi (VS ELY 1/2009). Suositeltavaa olisi, että kaikki maakunnat ja seutukunnat prosessoisivat oman roolinsa arktisen teknologian tuotannossa samaan tapaan kuin Uudenmaan ELY on tehnyt RD Aluekehitys -yhteistyönä (TEM 43/2010, ks. kuvailulehti, hanke-esitys 20). Tässä voidaan soveltaa samaa ”EU:n parasta ennakointikäytäntöä” kuin AMT-ennakoinnissa. Menetelmää on viime aikoina kehitetty etenkin Varsinais-Suomen ELY:n kanssa (mm. Futuuri 3/2011). Menettelytapaa sovellettiin Arktisen meriteknologian ennakoinnissa, jossa painotus oli etenkin Uudenmaan veturiyritysten roolissa ja pk-sektorissa alueella. Toimijoiden mobilisointi, energisointi ja alueellisten hyötyjen saaminen edellyttäisi muilla alueilla omia vastaavia prosesseja.