Mustat joutsenet ja Villit kortit, ennakoi ja varaudu – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Videolla ennakoinnin asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee villin kortin ja mustan joutsenen. Käytännössä sanoja käytetään synonyymeina. ”Villi kortti on yllättävästi ilmaantuva muutostekijä, joka muuttaa tapahtumisen kehityskulun epävarmaksi. Villin kortin ominaisuuksiin kuuluu se, että sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta jkos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat huomattavat (Rubin 2002).

Villin kortin konseptin keskeinen kehittäjä on John Petersen teoksellaan ”Out of The Blue – How to Anticipate Big Future Surprises (1999). Myöhemmin on sen synonyymina on yleistynyt Musta joutsen -käsite, jonka lanseerasi Taleb Nassim Nicholas vuonna 2007 teoksellaan The Black Swan (2007).

Usein kuulee sanottavan, että villejä kortteja ei voi ennakoida, vaan jokin tapahtuma, pandemia, sota, ympäristökatastrofi tai jokin muu vaikuttava ilmiö tuli yllätyksenä. Tämä ei pidä paikkaansa. Villejä kortteja voidaan ennakoida ja organisaatioiden tulisi luoda varautumissuunnitelmia keskeisimpien tunnistettujen villien korttien varalle.

Villejä kortteja voidaan ennakoida, niiden todennäköisyyttä ja vaikuttavuutta ja varautumistarpeita arvioida esimerkiksi Delfoi-menetelmällä tai Tulevaisusverstaalla. Esimerkiksi IKNOW-hankkeessa ennakoitiin EU:n tasolla ja sen kumppanimaan Israelin alueella ja toimesta villejä kortteja ja heikkoja signaaleja systemaattisesti eri elämänalueilta: (Agriculture & biotechnology, Capacities & infrastructure, Energy, Environment, Nanotechnology, Nuclear, Health, ICT, Security, Social Sciences and Humanities, Space, Transport). Hankkeen yhteenvetoraportissa nostettiin 44 villiä korttia tai heikkoa signaalia , joihin tulisi erityisesti varautua mm. EU:n innovaatiopolitiikassa. Päähuomion kohteeksi nostettiin Killer Virus eli pandemia ja kehoitettiin EU:n komissiota ryhtymään toimenpiteisiin mm. seuraavasti: 1) Yleisen tietoisuuden lisääminen pandemioista, 2) Tutkimushankkeiden käynnistäminen pandemioista, jotta saadaan uutta tietoa, 3) Varhaisen hälytysjärjestelmän luominen pandemioista esim. internetin hakusanoihin perustuen. Hanketta johti Iso-Britannian Mancesterin yliopistossa Rafael Popper. Myllylä vastasi Suomen maaraportin laadinnasta ja siihen liittyen Delfoi-haastattelujen loppuun saamisesta sekä kaikkien viiden maan tulosten tietojenkäsittelystä ja maaraportoinnin ohjaamisesta yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa. (Ks. lisätietoja blogiartikkelista https://yrjomyllyla.wordpress.com/2021/02/28/iknow-hanke-ennakoi-pandemian-vuonna-2011-ja-kehotti-eun-komissiota-ryhtymaan-toimenpiteisiin/ .)

Villit kortit voivat olla myös positiisivia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi Arktisen meriteknologian ennakointihankkeessa tunnistettu ”liittoutuminen suurten pelurien kanssa” arktisiin hankkeisiin kiinni pääsemiseksi (Myllylä 2013) . Uhkaavat villit kortit, kuten ympäristökatastrofi Suomenlahdella tai arktisella Jäämerellä, esimerkiksi öljyonnettomuus, voi olla myös mahdollisuus, ja luoda yrityselämällä mahdollisuuksia mm. öljyntorjuntateknologiaa tuottamalla.

Brunstad, Bjørn, Eivind Magnus, Philip Swanson, Geir Hønneland ja Indra Øverland, (2004). Big Oil Playground, Russian Bear Preserve or European Periphery? The Russian Barents Sea Region towards 2015. 212 s. Eburon Academic Publishers, the Netherlands.

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. https://www.doria.fi/handle/10024/90791

Myllylä, Yrjö (2015). Arktisen öljyntorjuntateknologian osaamiskeskus Perämerelle. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 3.1.2015. http://rdaluekehitys.net/2015/01/03/arktisen-oljyntorjuntateknologian-osaamiskeskus-perameren-alueelle-on-tarvelahtoinen-innovaatio/

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Myllylä, Yrjö (2005). Bokomtaler: Big Oil Playground, Russian Bear Preserve or European Periphery? The Russian Barents Sea Region towards 2015. Nordisk Øst Forum. Nr. 4/2005. Norwegian Institute of International Affairs. (Printed 2006). https://yrjomyllyla.wordpress.com/2015/10/21/big-oil-playground-russian-bear-preserve-or-european-periphery-the-russian-barents-sea-region-towards-2015/

Taleb, Nassim Nicholas: Musta joutsen: Erittäin epätodennäköisen vaikutus. Helsinki: Terra Cognita, 2007.

Petersen, John L. (22 December 1999). Out of The Blue – How to Anticipate Big Future Surprises. Madison Books.

Rubin, Anita (2002). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. s. 899-908. Teoksessa
Kamppinen, M., O. Kuusi & S. Söderlund (2002): Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja
sovellukset, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsink

Heikot signaalit – toimintaympäristön muutosanalyysissä ja strategiatyössä – RD Video

Videolla ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee heikon signaalin käsitteen. Heikko signaali on uusi ilmiö, varhainen ennusmerkki. Tai kuten hän on konsulttitoissä tottunut sitä myös kutsumaan yhteistyökumppaneiden osuvasti nimeänänä: ”piilossa oleva mahdollisuus” tai ”hiljaisten nurkkien kuiskaus”.

Heikon signaalin käsite on tärkeä ja hyödyllinen, koska mm. ajoissa ja oikeaan aikaan siihen tarttumalla, voidaan luoda kilpailuetua. Tai vastaavasti heikkojen signaalien tunnistaminen ajoissa voi säästää monta konkurssia tai muuta vastoinkäymistä, kun ympäristön paineisiin mukaudutaan ajoissa.

Heikon signaalin isänä pidetään Igor Ansoffia (1918-2002). Hän on syntynyt Vladivostokissa. Hän työskenteli Yhdysvalloissa Yhdysvaltojen kansainvälisessä yliopistossa. Hän toimi myös RAND Corporationissa, missä Delfoi-menetelmä keksittiin. ”Ansoffin merkittävin ansio tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta on heikkojen signaalien käsitteen selvittäminen ja operationalisoimijnen. Ansoff esittää heikot signaalit osana organisaation strategista prosessia. Jos heikon signaalin vaikututus tutkittavan asian kannalta on vähäinen, se jätetään jatkossa tarkastelun ulkopuolelle. Jos taas vaikutus on merkittävä, heikon signaalin vahvuus arvioidaan. Ansoff on painottanut, että heikkojen signaalien huomioiminen vaatii herkkyyttä ja kokemusta havainnoijalta. Tämän vuoksi havainnioitsijaverkon täytyy olla laaja.” (Söderlund 2002.)

Videolla Myllylä mainitsee, että Delfoi-menetelmällä on myös määritelty Osmo Kuusen johdolla heikon signaalin teoreettista sisältöä (Kuusi ja Kamppinen 2002). Myllylä osoittaa väitöskirjaesimerkkinsä mukaan yhden tavan, miten Delfoi-menetelmällä voidaan löytää heikkoja signaaleja.

Lisäksi Myllylä esittelee Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessin seitsemän kunnan alueelle, joka oli Delfoi-menetelmää ja heikon signaalin käsitettä pääasiassa hyödyntänyt strategiaprosessi. Toiseksi hän esittelee kansainvälisen EU:n komission tilaaman heikkojen signaalien (ja villien korttien) analyysiprojektin, iKNOW-hankkeen, joka ennakoi heikkoja signaaleja 12 eri elämänalueelta EU:n alueella ja hankekumppanimaassa Israelissa. Hankkeen tärkein suositus EU:lle oli varautuminen pandemiaan.

Myllylän mukaan muita toimintaympäristön muutosta kuvaavia ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen teoreettisia käsitteitä ovat megatrendit (vahvat ennakoivat trendit) ja villit kortit (mustat joutsenet).

Heikon signaalin lähtökohtia ja teoriaa:

Kuusi, Osmo ja Matti Kamppinen (2002). Tulevaisuuden tekeminen. Teoksessa
Kamppinen, M., O. Kuusi ja S. Söderlund (2002): Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja
sovellukset, 117-170. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Söderlund, Sari (2002). Tulevaisuudentutkimuksen keskeisiä vaikuttajia. Teoksessa
Kamppinen, M. & Kuusi, O. & Söderlund, S. (2002): Tulevaisuudentutkimus –
Perusteet ja sovellukset, 348-383. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Esimerkkisovelluksia:

Myllylä, Yrjö (2017). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 91 s. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 1. https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/ , https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kasvuyritys-tarvitsee-itseaan-taydentavan-kumppanin-yrittaja-lehti-3-2018/

Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0 Country Report Finland. 104 s. October 2011. iKnow Project, Finland Futures Research Centre FFRC.
https://www.utupub.fi/handle/10024/147566 , Ks. myös Talouselämä 26.3.2020 https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkijaryhma-varoitti-euta-tappajaviruksesta-jo-vuonna-2011-mutta-suosituksia-ei-otettu-huomioon-ironista-kylla-poliitikot-ovat-pesseet-katensa/7f155a42-3a80-4582-a80f-8089cd781079

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf, https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/07/31/elinkeinostrategia-julkaisu-koillis-suomen-elinkeinostrategia-2011-2015/

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008.
Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Yrjö Myllylän kollegojen kanssa tekemät tutkimukset merkittävien 2000-2019 alue-ennakointitutkimusten joukossa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, IN ENGLISH, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

”Yrjö Myllylän kaksi alue-ennakointitutkimusta on mainittu merkittävien vuosina 2000-2019 tehtyjen alue-ennakointitutkimusten joukossa. Tutkimukset on mainittu European Journal of Futures Research Journalin tutkimuksessa: ”Development of regional foresight studies between 2000 and 2019: an overview and co-citation analysis” (Amini, Jabalameli & Mohammad Saeed Jabalameli & Mohammad Hosein Ramesht) European Journal of Futures Research volume 9, Article number: 1 (2021) ).

Abstract

”Regional foresight is one of the regional planning approaches that increase the ability to deal with uncertainty and changes. This study aims to provide an overview of regional foresight studies and domain map to evaluate their merits and defects and direct future studies in this field. For this purpose, 111 papers related to regional foresight were identified at the “Web of Science” in the period 2000 to 2019 and used as the basis for further analysis. These papers have been reviewed in various aspects. In addition, the domain map of regional foresight and its intellectual bases was drawn based on co-citation analysis of these papers and their 4194 references. The domain map includes five main clusters of research areas or intellectual bases for regional foresight: normative forecasting, participation, foresight in policy and strategy, innovation systems, and multi-level governance. Finally, the merits and defects of regional foresight studies are evaluated based on research results and some suggestions are provided for future studies.” (Amini, Jabalameli & Ramesht, 2021.)

Yhteensä tutkijat tunnistivat 111 merkittävää alue-ennakointiin liittyvää artikkelia. Näistä kaksi oli Yrjö Myllylän tutkijakollegojensa kanssa kirjoittamaa. Artikkelissa ovat olleet mukana seuraavat kaksi artikkelia:

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, funded by Wihuri Foundation. <http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723> <https://rdaluekehitys.net/2016/07/12/arctic-polar-geography-strong-prospective-trends-in-the-arctic-and-future-opportunities-in-logistics/>

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Resarch. Springer. <https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-014-0060-7> <https://rdaluekehitys.net/2016/01/07/new-tools-for-regional-development-ejfr-integrating-delphi-methodology-to-some-classical-concepts-of-the-boston-consulting-group-framework-arctic-maritime-technology-bcg-delphi-foresight/>