Osmo Kuusi

Videolla ennakoinnin asiantuntija ja tulevaisuuksientutkija YTT Yrjö Myllylä esittelee megtrendikäsitteen ja sen synonyymin vahvan ennakoivan trendin (Strong Prospective Trend, SPT) käsitteen. Voidaan sanoa, että kaiken ennakoinnin lähtökohta on toimintaympäristön muutosten ennakointi ja niiden vaikutusten ja mahdollisuuksien arviointi tutkittavaan ilmiöön. Megatrendianalyysiä tai vahvojen ennakoivien trendien analyysiä voidaan pitää usein perustelluimpana ja tärkeimpänä lähtökohtana, koska ne edustavat todennäköisimpiä vaikuttavia kehitystekijöitä. Esimerkiksi Suomessa Sitra tuottaa säännöllisesti megatrendikatsauksia. Samoin valtioneuvosto laatii hallituskausittain tulevaisuuspoliittisen selonteon eduskunnalle, jossa yhteydessä se tekee toimintaympäristön trendianalyysin.

Megatrendikäsitteen lanseerasi etenkin John Naisbitt vuonna 1984 teoksellaan ”Megatrends”. Megatrendin määritelmä on mm. seuraava: Kehityksen suuri aalto tai linja, ilmiöiden tunnistettava kokonaisuus, jolla on selkeä kehityssuunta. Megatrendin suuntaa ei voida määritellä pelkästääntarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaanmegatrendi on makrotason ilmiöiden laaja kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmöitä ja tapahtumaketjuja.”

Yrjö Myllylä on soveltanut vahvan ennakoivantrendin käsitettä väitöskirjassaan vuonna 2007. Alun perin käsitteen kehittäjänä on Osmo Kuusi ja sitä sovelsi väitöskirjassaan ensimmäisenä Marja Toivonen vuonna 2004. Myllylä kirjoittaa seuraavasti väitöskirjassaan (s 24): ”Megatrendikäsite liitetään usein myös käsitteen lanseeraajan Naisbitin listaan kymmenestä tärkeimmästä megatrendistä (Naisbitt 1984). Naisbitin määrittelemien trendien saaman kritiikin vuoksi ja megatrendikäsitteen liittäminen hänen määrittelemään kymmeneen tärkeimpään trendiin, on katsottu tarpeelliseksi määritellä ns. vahvan ennakoivan trendin käsite (Toivonen 2004).” Megatrendikäsitettä on kritisoitu mm. epätäsmällisyydestä, mikä on toinen syy vahvan ennakoivan trendin käsitteen kehittämiseen.

Vahvan ennakoivan trendin määritelmä on lyhyesti seuraava: Vahva historiallinen (esim. tilastollisesti todettu) trendi, jonka jatkumiseen asiantuntijat uskovat. Tämä on Osmo Kuusen käyttöönottama käsite täsmälliseksi vastineeksi ”megatrendin” käsitteelle.

Hyvä ja huolelinen trendianalyysi voi pitää sisällään trendin ristikkäisvaikutusanalyysin (CIA, Cross Impact Analysis), toisiinsa vaikuttamisanalyysin, jolloin löydetään trendien väliset kytkökset ja avaintrendit (Myllylä, Kaivo-oja ja Juga 2016).

Käsitteistä

Heinonen, Sirkka, Sofi Kurki, Osmo Kuusi, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen ja Marja-Liisa Viherä (2013). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. Teoksessa Kuusi, Osmo & Timo Bergman & Hazel Salminen (toim.). Miten tutkimme tulevaisuuksia? 321-334. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. https://www.tutuseura.fi/julkaisut/julkaisusarjat/aff/aff5/

Kuusi, Osmo (2008). Miten voimme tutkia tulevaisuutta tieteellisesti? Tieteessä tapahtuu 5/2008. https://journal.fi/tt/article/view/541

Megatrendin sovelluksia:

Naisbitt, John (1984). Megatrends. Ten New Directions Transforming Our Lives. 333 s. Warner Books, Inc. New York.

Laurence, C. Smith (2011). Uusi Pohjoinen – Maailma vuonna 2050. Suomentanut Tuukka Perhoniemi. 378 s. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Vahvan ennakoivan trendin sovelluksia

Amini, Jabalameli & Mohammad Saeed Jabalameli & Mohammad Hosein Ramesht (2021). ”Development of regional foresight studies between 2000 and 2019: an overview and co-citation analysis”. European Journal of Futures Research volume 9, Article number: 1 (2021). https://link.springer.com/article/10.1186/s40309-021-00170-7

Petri Charpentier (2016). Tehtävä pohjoisessa. Meriteollisuus ry:n Seatec-lehden pääkirjoitus. https://www.publico.com/magazine/pdf/798.pdf

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, funded by Wihuri Foundation. http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute, Oulu University of Applied Sciences. VTT. http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Toivonen, Marja (2004). Expertise as business. Long term development and future prospect of knowledge-intensive business services (KIBS). 297 s. 1.2.

Videolla ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee heikon signaalin käsitteen. Heikko signaali on uusi ilmiö, varhainen ennusmerkki. Tai kuten hän on konsulttitoissä tottunut sitä myös kutsumaan yhteistyökumppaneiden osuvasti nimeänänä: ”piilossa oleva mahdollisuus” tai ”hiljaisten nurkkien kuiskaus”.

Heikon signaalin käsite on tärkeä ja hyödyllinen, koska mm. ajoissa ja oikeaan aikaan siihen tarttumalla, voidaan luoda kilpailuetua. Tai vastaavasti heikkojen signaalien tunnistaminen ajoissa voi säästää monta konkurssia tai muuta vastoinkäymistä, kun ympäristön paineisiin mukaudutaan ajoissa.

Heikon signaalin isänä pidetään Igor Ansoffia (1918-2002). Hän on syntynyt Vladivostokissa. Hän työskenteli Yhdysvalloissa Yhdysvaltojen kansainvälisessä yliopistossa. Hän toimi myös RAND Corporationissa, missä Delfoi-menetelmä keksittiin. ”Ansoffin merkittävin ansio tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta on heikkojen signaalien käsitteen selvittäminen ja operationalisoimijnen. Ansoff esittää heikot signaalit osana organisaation strategista prosessia. Jos heikon signaalin vaikututus tutkittavan asian kannalta on vähäinen, se jätetään jatkossa tarkastelun ulkopuolelle. Jos taas vaikutus on merkittävä, heikon signaalin vahvuus arvioidaan. Ansoff on painottanut, että heikkojen signaalien huomioiminen vaatii herkkyyttä ja kokemusta havainnoijalta. Tämän vuoksi havainnioitsijaverkon täytyy olla laaja.” (Söderlund 2002.)

Videolla Myllylä mainitsee, että Delfoi-menetelmällä on myös määritelty Osmo Kuusen johdolla heikon signaalin teoreettista sisältöä (Kuusi ja Kamppinen 2002). Myllylä osoittaa väitöskirjaesimerkkinsä mukaan yhden tavan, miten Delfoi-menetelmällä voidaan löytää heikkoja signaaleja.

Lisäksi Myllylä esittelee Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessin seitsemän kunnan alueelle, joka oli Delfoi-menetelmää ja heikon signaalin käsitettä pääasiassa hyödyntänyt strategiaprosessi. Toiseksi hän esittelee kansainvälisen EU:n komission tilaaman heikkojen signaalien (ja villien korttien) analyysiprojektin, iKNOW-hankkeen, joka ennakoi heikkoja signaaleja 12 eri elämänalueelta EU:n alueella ja hankekumppanimaassa Israelissa. Hankkeen tärkein suositus EU:lle oli varautuminen pandemiaan.

Myllylän mukaan muita toimintaympäristön muutosta kuvaavia ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen teoreettisia käsitteitä ovat megatrendit (vahvat ennakoivat trendit) ja villit kortit (mustat joutsenet).

Heikon signaalin lähtökohtia ja teoriaa:

Kuusi, Osmo ja Matti Kamppinen (2002). Tulevaisuuden tekeminen. Teoksessa
Kamppinen, M., O. Kuusi ja S. Söderlund (2002): Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja
sovellukset, 117-170. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Söderlund, Sari (2002). Tulevaisuudentutkimuksen keskeisiä vaikuttajia. Teoksessa
Kamppinen, M. & Kuusi, O. & Söderlund, S. (2002): Tulevaisuudentutkimus –
Perusteet ja sovellukset, 348-383. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Esimerkkisovelluksia:

Myllylä, Yrjö (2017). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 91 s. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 1. https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/ , https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kasvuyritys-tarvitsee-itseaan-taydentavan-kumppanin-yrittaja-lehti-3-2018/

Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0 Country Report Finland. 104 s. October 2011. iKnow Project, Finland Futures Research Centre FFRC.
https://www.utupub.fi/handle/10024/147566 , Ks. myös Talouselämä 26.3.2020 https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkijaryhma-varoitti-euta-tappajaviruksesta-jo-vuonna-2011-mutta-suosituksia-ei-otettu-huomioon-ironista-kylla-poliitikot-ovat-pesseet-katensa/7f155a42-3a80-4582-a80f-8089cd781079

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf, https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/07/31/elinkeinostrategia-julkaisu-koillis-suomen-elinkeinostrategia-2011-2015/

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008.
Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy