Yrjö Myllylä (lyhennelmä Jounin muistotilaisuudessa 1.9.2023 pidetystä puheesta)

”Tärkeämpää kuin mitä näkyvää olemme saaneet aikaan, on se miten olemme vaikuttaneet muihin ihmisiin.”

”Jouni oli vuosien ajan tärkeä yhteistyökumppanini ja asiantuntija ELY-organisaatiossa. Hyvät muistot niistä vuosista. Tahdon osaltani toivottaa voimia Jounin perheelle.” Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtajana toiminut, nykyinen Merikarvian kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival toteaa.

Ennakoinnin asiantuntijana opetusministeriössä ja yrittäjänä toiminut Keijo Rajakallio muistelee: ”Jouni oli viimeisimpiä vanhanliiton miehiä, joka suhtautui pyyteettömästi ja vilpittömästi ennakointiin. Tiesi ketä varten sitä tehdään.  Jouni edusti lyhyempää ja akuutimpaa ennakointia, minä huitelin megatrendeissä ja pidemmissä aikajänteissä. Molempia tarvitaan. Ymmärtääkseni arvostimme toisiamme. Jouni yritti saada aikaan ennakoinnissa jotain todellista ja todellisuuteen perustuvaa…Jouni työtä ja muistoa kunnioittaen.”

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja: ”…tässä hieman muistelua Jounista, jota jään kaipaamaan pitkän linjan kollegana ja ennakointiosaamisen kehittäjänä. Harva ekonomisti on Suomessa tehnyt niin paljon työtä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi kuin Jouni Marttinen teki…Minunhan piti ohjata Jounin väitöskirja mutta nyt se ei enää onnistu. Mehän julkaistiin Foresightissa artikkeli Suomen ennakointijärjestelmästä Jounin kanssa.” 

Ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttinen keskustelee tutkimusjohtaja Jari Kaivo-ojan kanssa Kotkassa Ekamin Koteko-kampuksella 28.8.2019 Tulevaisuusverstaassa Osaava Kymenlaakso 2030. Verstaaseen osallistui yli 100 henkilöä. Verstaan jälkeen Jouni ja Jari olivat erikseen alueen noin 20 ennakointitoiminnan kehittäjän  haastateltavana. Jounin käynti vauhditti toimialakohtaisen ennakointikäytännön käyttöönottoa Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa: https://ennakointi.kymenlaakso.fi/toimialat.

Asiantuntija ja vaikuttaja

Tapasin Jounin ensi kerran Seilin saarella vuonna 1999 työministeriön koordinoimassa tilaisuudessa. Jouni koordinoi tuolloin kansallista ennakoinnin kehittämishanketta (ks. loppuraportti Ennakoinnin kytkentä osaksi TE-keskusten toimintaa – visio 2010 ja kehittämisstrategia, KTM työryhmä- ja toimikuntaraportteja 1/2003). Olin kutsuttuna yritykseni toimeksiantajan kauppa- ja teollisuusministeriön, KTM:n, toimesta. Haastavat tehtävät oletettavasti johtivat Jounin väliaikaisesti Tulevaisuuden tutkimuskeskukseen, missä hän mm. tutki ja kirjoitti tieteellisen referee-artikkelin Suomen ennakointivisiosta Foresight-lehteen vuonna 2002: ”Basic conseptions and visions of the regional foresight system in Finland.” Tämä olisi voinut olla osa hänen väitöskirjaansa.

Vuonna 2006 tapasimme Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen järjestämässä kansainvälisessä konferenssissa Turussa. Pidän tätä yhteistyömme alkamiseen vaikuttaneena taitekohtana. Tämän jälkeen minulle tuli mahdollisuus osallistua vuosina 2006-2009 ns. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskäytännön toteuttamiseen ja pienoiseen kehittämiseen public-private -kumppanuudessa. Vuonna 2010-2011 EU:n komission tilauksesta YK:n ILO:n Torinossa sijaitseva koulutuskeskus arvioi ns. ARENAS-hankkeessa 27 EU-maan ennakointikäytännöt (ks. mm. Futuuri 3/2011, Futura 4/2012). Tämä Pohjanmaan ELYn kautta Suomeen tuotu malli, jota kehitettiin eteenpäin Jounin johdolla ja jossa sain myös olla mukana viime vaiheissa, nostettiin arvioinnissa EU:n parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi. Näihin aikoihin syntyi Jounin johdolla ja yhteistyössä Varsinais-Suomen ja niin ikään Pohjanmaan ELY:n Jorma Höykinpuron kanssa ammattibarometri, joka pian levisi kaikkiin ELY-keskuksiin TEMin ottaessa tiedon kokoamisen ja jakamisen roolin. Puolen vuoden päähän katsova Ammattibarometri levisi Jounin aktiivisuutta myös Puolaan, Baltiaan ja muutamiin muihin maihin, joissa se toimii edelleen. Vuoden 2014 ”metsäseminaarimme” aikoihin Jouni odotti vieraita EU-maiden ministeriöistä work shopiin Turkuun, missä nämä asiat edistyivät. Tämänkin konseptin kautta Jouni on vaikuttanut ja vaikuttaa näkymättömällä tavalla monen ihmisen tulevaisuuteen.

Näitä arvioituja malleja kehittäessään Jounilla on ollut mielessä mm. ranskalaisen ennakoinnin asiantuntija ja professori Michel Godetin ajattelu, jonka voisi kuvata neljän T:n malliksi. Tarve-Tieto-Tulkinta-Toiminta. Näkemystiedolla oli tärkeä rooli. Tätä ajattelutapaa olemme pyrkineet soveltamaan mm. Kymenlaaksossa ja Kaakkois-Suomessa vuosina Kymenlaakson ennakointimallia luotaessa 2018-2020 ja Vantaalla Vantaan alueellista ennakointimallia visioitaessa vuonna 2023. Jouni on osallistunut näihin molempiin hankkeisiin keskeisenä mentorina keskustellen, artikkeleita kirjoittaen, Tulevaisuusverstastyössä ja haastatteluita antaen. Keväällä saamastani alueellisen ennakoinnin dosentuurin arvonimestä iso kiitos kuuluukin Jounille.

Kuva. Mustikkaseminaarin keskustelumuistiinpano, Jouni Marttinen.

Metsäseminaareista  ruumiillista ja henkistä ravintoa

Väiteltyäni tuli tilaisuus järjestää yhteistyössä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen perustajan  professori Pentti Malaskan kanssa pienimuotoinen savusaunaseminaari. Sovimme, että molemmat kutsuvat puolet noin tusinasta vieraasta. Jouni kuului kutsuttaviin. Tämä mieleenpainuva tilaisuus päätti pitkään vuosittain jatkuneen savusaunaseminaariperinteen toistaiseksi.  Muuttomme vuoksi Varsinais-Suomeen, tilalle tuli kohta näihin aikoihin alkanut säännöllinen pienimuotoisempi mustikkaseminaarien / metsäseminaarien aikakausi Teijon kansallispuiston alueella Jouni Marttisen kanssa.  Tämä perinne alkoi noin 10 vuotta sitten. Vuoden 2022 ja 2023 Jouni jätti väliin terveydellisistä syistä. Pidimme yhteyttä muutoin. Viimeisen kerran keskustelimme 12.7.2023.

Seminaarien ohjelman voisi kuvata seuraavasti. Tiedustelin etukäteen mustikkapaikat niin, että saatoin taata Jounille ämpärillisen mustikkaa kotiin vietäväksi. Pääasiassa puhuimme ajankohtaisista ennakointiin liittyvistä prosesseistamme. Jouni seurasi tähän liittyviä asioita Suomessa ja kansainvälisesti ja sain häneltä parhaimman tilannekuvan ja tarvitsemani kriittisen analyysin, mikä oli tärkeää omaa toimintaani ajatellen.  Puhuimme lyhyesti myös ajankohtaisista kuulumisista perheissämme, harrastuksista kuten lentopallon peluusta, äänikirjojen kuuntelusta. Metsäseminaarin yksi kohokohta oli yhteinen lounas, jonka söimme esimerkiksi Mathildan Marinassa meren rannalla.

Jouni Marttinen Teijon kansallispuistossa, Kalasuntin lossilla mustikka-/metsäseminaarissa 2017.

Visionäärinen asiajohtaja ja yrittäjä

Pidin Jounia visionäärisenä asiajohtajana ja yrittäjänä. Hän johti asioita tapahtumaan. Hänellä oli visio ennakointijärjestelmästä alueillamme ja valtakunnan tasolla sekä EU-tasolla. Hän teki töitä sen eteen. Tämä tarkoitti mm. uusien suhteiden luomista ja verkostojen rakentamista ja niiden toimimaan saamista. Nämä ovat korkeimman tason yrittäjyyden tunnusmerkkejä esim. professori Risto Harisalon teosta lainatakseni. Olin varmastikin myös osa tätä hänen rakentamaa verkostoa rajallisine omine vaikutusmahdollisuuksineen.

Jounin toivomus olisi varmasti se, että ennakointi- ja muuta työtä jatkettaessa hyödynnettäisiin aiempien ihmisten ja sukupolvien tekemää työtä. Näin hänkin teki oppien mm. muiden pohjoismaiden käytännöistä Suomen malleja kehittäessään. Viimeinen yhteinen Puheenvuoromme Suomen Kuvalehden Puheenvuorossa 1.10.2021 päättyikin sanoihin, että ”pyörää ei kannata keksiä uudelleen”.

Jouni ajoi yhteistä etua.  Hän osasi luoda merkityksellisyyttä elämäänsä sairaudenkin keskellä ajattelemalla mitä voi vielä tehdä toisten hyväksi. Vajaa vuosi sitten sairausdiagnoosin saatuaan hän muisti mainita kiitollisuudella vaimonsa huolenpidosta elämässään. Vaimoni mukaan Jouni oli ”lämminhenkinen, läsnäoleva ja hyvä kuuntelija”.

”Näkyväiset kestävät vain aikansa, mutta näkymättömät ikuisesti.”    

---

Jounia on muistettu myös TEM Työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnin uutiskirjeessä 2/2024. Lataa koko Uutiskirje tästä:

.

.

John Morton ja Jouni Marttinen

Jouni Marttinen tulee usein myös mieleen, kun mainitaan Yhdysvaltojen itsenäisyys. Vaikkapa sen 250-vuotispäivä 4.7.2026. Jouni oli John Mortonin sukua, jonka katsotaan vaikuttaneen ratkaisevalla äänellä Yhdysvaltojen itsenäistymiseen. Toimitan par aikaani äitini 90-vuotispäivän kunniaksi hänen teksteistään ja blogeistaan kirjaa, jossa hän kirjoittaa matkalta Yhdysvalloista, jossa itsekin olin mukana pikkupoikana:

”Kolme viimeistä viikkoa ennen kotimatkaa kiertelimme Amerikkaa vuokra-autolla, matka päättyi New Yorkiin. Pennsylvanian osavaltiossa kaksi kaupunkikuvaa jäi mieleen. Pittsburgh jotenkin synkkäväritteisenä tehdaskaupunkina ja Philadelphia valoisana, sen kaunis jokinäkymä ja korkeat rakennukset ja Independence Hall, jossa on laadittu aikoinaan Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus ja perustuslaki. Itsenäisyysjulistus on luettu ääneen rakennuksen puistossa vuonna 1776. Historiaan kuuluva erikoisuus on sekin, viimeisen ratkaisevan sanan Amerikan itsenäisyyden äänestyksessä antoi John Morton, jonka sukujuuret ovat Suomesta Rautalammin Marttisia.”

Jounin viime päivinä ja muistopuheeseen valmistautuessani, keskustelin aiheesta niin Jounin kuin hänen vaimonsa kanssa. Myös muistotilaisuuden kahvipöytäkeskustelussa tämä sukuyhteys John Mortoniin, jonka voisi suomentaa Jouni Marttiseen, oli esillä.

John Morton ja Jouni Marttinen -teksti lisätty 20.9.2026