Onko pohjoiseen syntymässä ”kehityksen taskuja” (ks. mm. Myllylä & Tykkyläinen 2006), joissa väkiluvun kehitys on jatkossa positiivinen ja myös jotkut muut indikaattorit osoittavat sen myötä ”koilliseen”? Suomessa esimerkiksi Kittilässä väkiluvun kehitys on ollut jo pitkään, noin 10 vuotta positiivinen ja Sodankylässäkin aivan viime vuosilta näkyy positiivinen kokonaiskehitys.

Norjasta voisi oppia enemmänkin. Mielestäni Norja on aina  arvostanut omaa maataan ja aluettaaan – katsonut elävänsä maastaan ja luonnonvaroistaan sekä siihen liittyvästä osaamisesta, eikä ole siirtänyt koko osaamisen käsitettä vain korvien väliin ja yliopistojen sisään. Poliittisesti Norja on varautunut siihen, että kehitys voi muuttua, painopisteet siirtyä etelästä esimerkiksi Pohjanmereltä pohjoiseen ja pyrkinyt säilyttämään asutuksensa ja rakenteensa pohjoisessa valtion politiikalla (muistellen professorien luentojen painotuksia opiskeluajoilta jo 1980-luvulta aiheesta). Suomi rakentaneen enemmän yhden vision varaan, mutta Norjalla on joustava malli, joka hyödyntää kulloisetkin trendit. Esim. Suomeakin pohjoisemmas ulottuvassa Norjan pohjoisimmassa läänissä Finmarkissa on 19 kuntaa, joiden keskikoko on alle 4000 asukusta. Voisiko Norjasta oppia jotakin myös arktiseen kuntarakenneuudistukseemme? Suomeen, jossa kuntien keskikoko on jo yli 15 000 asukasta (koko Euroopassa 1/3 tästä).

Muistuu mieleen Norjan nykyisen pääministerin (lisäys 29.2.2016: nyk. Naton pääsihteeri), silloisen ulkoministerin reipas kädenpuristus Murmanskissa vuonna 1997, ja seurueen dynaaminen kulku messuilla, kun olimme markkinoimassa johdollani toteutettavia Kantalahdessa ja Apatiitissa pidettäviä Valkoisen meren messuja. Suomi eli tuolloin yksipuolisesti ICT-huumaan alkua ja valtion virallisessa politiikassa mm. kaivostoiminta luettiin alkutuotannoksi ja ei tuettavien ja kehitettävien alojen piiriin (nimimerkillä ”kokemusta on”). ICT nähtiin tulevaisuudeksi, vaikka esimerkiksi pitkän tähtäimen tuottoa hakeva eläkeraha vierasti sitä. Norja ehkä panosti pitkällä tähtäimellä viisammin, rajallisiin luonnonvaroihin ja niihin liittyvään osaamiseen.

Väkiluvun kehitys eräissä Norjan kunnissa 1993-2013

Väkiluvun kehitys erässä Norjan kunnissa 1993-2013

Suomi on mielestäni viimeiset 20 vuotta reivannut laivaansa osittain väärään suuntaan, kun se on käytännön toimin irroittanut osaamista ”todellisuudesta”. Norja ei ole tehnyt sitä virheliikettä, että olisi aliarvioinut ympäristötekijät, maantieteen, taloudessaan ja politiikassaan. Uusi teknologia ympäristöstä irroitettuna, johon uskomme, on nappikauppaa rajallisiin luon nonvaroihin liittyvään osaamiseen nähden. Norjalaiset ovat valmiita myös rahoillaan ostamaan meidän teknologiyrityset. Olemme ehkä ainakin 20 vuotta eräällä tavalla Norjaa jäljessä ajattelussa (esim. ministereitämme ei ole meillä näkynyt aktiivisesti Murmanskin messuilla ja tapahtumissa, kuten Norjalla ainakin 20 vuotta, esim. vuonna 1997, jolloin sain RD Aluekehityksen yrittäjänä tervehtiä Jeans Stoltenbergiä kädestä tuolla).  Voimme oppimisen kautta tehdä hyviä ratkaisuja, jotka näkyvät ehkä 20 vuoden kuluttua.  Esim. kun koulutusta aletaan käynnistää ja suuntaamaan, voidaan katsoa siinä olevan 20 vuoden viive minimissään ennen kuin todellista osaamista kokemuksen kautta voidaan välittää, nyt vasta käynnistelemen uudelleen lakkauttettuja rakennusalan, kaivosinsinöörien, geologien koulutusta. Lyhyemmällä sihdillä suuria päätöksiä ei pitäisi tehdäkään.

Ks. myös artikkelit:

• LÄPIMURTO SALLASSA 96

• “Uusi pohjoinen ja sen kulkuväylät”

• Arctic Logistics -konferenssi Murmanskissa, kaivosvierailu Kirovskissa ja muita huippuhetkiä 7.-11.4.2013 Murmanskin alueella

• Kari Synberg: Pohjoinen talous – Suomen talouskasvun veturi tulevaisuudessa -seminaariraportti

• “Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista”

• Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos

• TIETOISKU: Arktinen meriteknologia on mahdollisuus koko Suomelle, jos osaamme verkottua

• Kaleva 25.5.2013: “Arktinen osaaminen on Suomen Sampo”

• Talouskriisi ja maantiede – Kultasuoni on lähempänä kuin uskoisi

• Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin (kyse on muustakin kuin valtion rahojen sijoittamisesta kaivosyhtiöihin)

• Kaivosalan kehittäminen ja Suomen talous tarvitsevat mandaatin muutosnavigaattorille