Kenneth Rosenlundin näyttely Inkoossa 29.3.-19.4.2014

1. ALUEKEHITYS, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut

Info 24.6.2014: Kenneth Rosenlundin näyttälyitä kesällä: NAUVO: 14.6.-17.8.2014 Lintujen kesä, Nauvo, www.majatalomartta.com, ORIVESI: 19.6..3.8. www.leporannantaidekeskus.net, INKOO: 30.8.-21.9.2014, www.karaija.com

___

Suosittelen retkikohteeksi Inkoon Galleria Karajaa. Kenneth Rosenlundim taidenäyttely avataan tänään sunnuntaina 30.3.2014 Tutuistuimme taiteilijaan aikoinaan Inkoossa asuessamme. Hänellä oli tuolloin niin ikään taidenäyttely Karajassa. Hänet tunnetaan erityisesti lintumaalarina kaiketi jo vähintään 2. sukupolvessa. Hän kuuluu mielestäni sarjaan Wrightin veljekset. Sain kutsun päivän avajaisiin, josta kiitos Kenneth Rosenlundille. Avajaiset jälkeen jo tänään näyttely on varmasti kaikille avoin. Se oli yleisölle avoin jo eilen lauantaina. Alla olevassa linkissä on info näyttelystä:

http://menoinfo.fi/inkoo/nayttelyt/kenneth-rosenlund/269808

Kuva: Retkikohde, suosittelen.

Tässä on Kennet Rosenlundin suositeltava sivusto:

http://personal.inet.fi/koti/retki/kr/kr_avaus.html

Galleria Karajanin ylläpitäjän sivustolla on esittely Kenneth Rosenlundista mm. vuoden 2012 näyttelyn yhteydessä, ks. tästä ”Lähikuvassa taitelija Kenneth Rosenlund”.

___ ___ ___

Aluekehityksen webbisivuilla on lause jo noin kymmenen vuoden takaa:

”Närpiö – osaamisen keskittämistä, verkostoitumista ja yrittämistä – esimerkkinmä lintumaalari Kenneth Rosenlund”

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/07_asiakkaat_ja_linkit/04_linkit?C:D=623966&selres=623966

Närpiössä lienee nytkin Suomen pienimmät työttömyysluvut ja suurimmat maahanmuuttoluvut – tulee mieleen mm. Norja. Voisiko sieltä oppia jotakin enemmänkin? Kannattaa käydä haastamassa taiteilijaa ja tekemässä taidekauppaa samalla! Seinällä oleva Kenneth Rosenlundin taianomaiset taulut (tämä tulee mieleenkin etenkin kuvan kutsukortin taideteoksesta) varmaan saa elämään Närpiön menestyksen kulttuurin omassakin elämässä ja yhteisössä.

Kun käy Inkoossa lintumaalari Kenneth Rosenlundin näyttelyssä, voi kenties bongata kaukaa lintukiikarilla Suomen arktisen monitoimimurtajan Fennican tai Nordican, jos osaa bongata oikeasta paikasta. Valmistautuminen vaativiin hommiin Jäämerellä käynnissä. Kuvassa Arctia Shippingin Otso ja uusi kelluva pääkonttori. Konttori avattiin virallisesti loppukesästä 2013. Kiitos saamastani avajaiskutsusta 2013! Kelluvan jään kestävän konttorin pohjaosia tehtiin Salon Meri-Teijon Western Shipyardin telakalla, tiettävästi. AS:n asiantuntijioihin luotiin kontakteja mm. RD Aluekehityksen Uudenmaan ely:n tilauksesta toteuttamassa hankkeessa ”Arktisen meriteknologian ennakointi”.

Po. bongattavat laivat pääsivät vasta viime vuosina Jäämerelle ylös hommiin, joihin ne alunperin on tehty. Aiemmin ne ovat olleet kesäaikana tietojeni mukaan lähinnä sulan veden alueella. RD Aluekehitys puolestaan teki vuonna 2008 aloitteen Ulkoministeriölle ja yrityksille, kuten Arctia Shippingin edeltäjälle Finnstashipille, markkinointiyhteistyöstä (ks. tarkemmin tästä). Auttaisikohan närpiöläinen yrittäjyyshenki Suomea eteenpäin? Eräs yrittäjäkollega otti yhteyttä ja ehdotti valtiotakin mukaan arktisen laivastomme kehittämihankkeeseen, jolla Suomen velkaa voitaisiin todennäköisesti lyhentää ja saataisiin rahaa pyörimään Suomen talouteen.

Asioiden edistämisessä Suomessa avuksi voi olla niin närpiöläinen yrittäjyyshenki, jota voi nyt hakea Inkoon Galleria Karajasta 19.4. asti kuin RD Aluekehityksen tai sen yrittäjän sovellukset. Nämä ovat asiakaspalautteen perusteella uutta toimintaa synnyttäviä ja mm. EU:n komission/YK:n ILOn mukaan EU:n parasta osaamista.

Delfoi-menetelmä innovaatiomenetelmänä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Delfoi-menetelmä innovaatiomenetelmänä.

Kainuun Sanomat, Tiistaivieras 11.3.2014 arvioi mm. Ukrainan kriisin ja Venäjän pohjoisen logistiikan suhdetta

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Kainuun Sanomissa oli Tiistaivieras-palstalla Yrjö Myllylän kirjoitus 11.3.2014. Katso koko artikkeli tästä linkistä. Linkissä on myös hyvä kartta Venäjän kaasuputkistosta.

Kainuun Sanomat, Tiistaivieras 10.3.2014, PP, 2.0

”Mantereisella Venäjällä on Euroopassa sille kolme elintärkeää strategista käytävää. Käytävät ovat Mustameri-Ukraina, Suomenlahti-Itämeri ja Murmansk-Jäämeri.

Pinta-alaltaan maailman suurimpana ja samalla mannermaisena valtiona sen haaste on myös merelle pääsy ja meriyhteydet. Suurvaltana ja näistä riippuvaisena se ei voi sallia näiden käytävien kustannuksia tuovaa epävakautta vaan pyrkii tekemään politiikkaa ja ratkaisuja, jotka takaavat kuljetukset näissä käytävissä.

Venäjän asutus ja pääasiallinen infrastruktuuri on keskittynyt Euroopan puolelle. Aasian puolella sijaitsevan Länsi-Siperian ja sen arktisten alueiden merkitys on tärkeä. Sieltä tulee lähes kaikki Venäjän kaasu putkistoja pitkin Eurooppaan. Venäjä elää etenkin öljyn- ja kaasun sekä muiden strategisten mineraalien viennistä. Se vie myös muita tuotteita ja tarvitsee myös tuontia, jossa se käyttää käytävien muita maita, kuten Suomea tällä hetkellä.

Aasian suuntaa voimistuu ajan myötä, kun uutta infrastruktuuria saadaan sinne suuntaan rakennettua. Vastikään avattu öljyputki Kiinaan Pohjois-Kiinan Mohen kautta ja Koillisväylän kehittäminen ovat esimerkkejä. Tällä hetkellä Aasiaan viedään 16 % Venäjän öljystä, kun Eurooppaan menee 77 % vientiöljystä. Eurooppa säilyttänee silti pitkään ja ehkä aina Venäjälle merkittävimmän kauppakumppanin roolin maantieteestä johtuen.

Venäjä on maailman suurin öljyntuottaja. Vuonna 2013 se tuotti yli 500 miljoona tonnia öljyä, mikä on noin 12 % maailman öljyntuotannosta. Öljystä noin kaksi kolmasosaa menee vientiin. Venäjällä on maailman suurimmat kaasuvarannot. Maakaasussa se oli toiseksi suurin tuottaja vuonna 2009 edelle kirineen Yhdysvaltojen jälkeen. Maakaasusta se vie reilun kolmanneksen pääasiassa Länsi-Eurooppaan, jossa Saksa on suurin asiakas Ukrainan ostaessa yhtä suuren määrän. Myös Turkki on keskeinen asiakas.

Venäjän vienti perustuu vieläkin pitkälti Neuvostoliitolta perittyyn infrastruktuuriin. Öljyn- ja kaasun putkiverkosto kulkee entisen Neuvostoliiton Euroopan puoleisiin osiin kuten Baltian maihin, Puolaan, Ukrainaan ja Itämeren ja Mustameren rannikolle.”

Lue koko artikkeli pdf:nä tästä.

Ks. myös