4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi

Arktinen teknologiaosaaminen AVAIN KASVUUN

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu

Teknologiateollisuus ry:n VISIO-lehti 1/2011

Teknologiateollisuus ry:n Visio -lehdessä 1/2011 s. 12-16 oli Olli Mannisen tekemä artikkeli ”Arktinen teknologia – AVAIN KASVUUN”. Artikkelissa oli STX:n toimitusjohtaja Juha Heikinheimon, TEM:n kehitysjohtaja Jukka Mäkitalon ja tämän blogiartikkelin kirjoittajan erikoistutkija Yrjö Myllylän haastattelu. Haastattelussa artikkelin kirjoittaja toteaa, että ”Tällä hetkellä meiltä puuttuu selkeä arktisen alueen ja arktisen teknologian teollisuuspoliittinen strategia” (ks. Visio 1/ 2011, Arktinen teknologiaosaaminen avain kasvuun), s. 15).

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta hyväksyi tähän liittyvän kannanoton ns. Sopimusten Venäjä 2030 skenaarioraportin laadinnan yhteydessä (kannanotto kohta 3, Arktisen yhteistyön vahvistaminen), jonka mukaan ”Suomeen tulisi laatia arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma”.
***
Aihetta on käsitelty viime päivinä myös tekijän kirjoittamissa asiantuntija-artikkeleissa sanomalehdissä. Esimerkiksi Turun Sanomien Alakerta-kirjoitus julkaistiin 26.4.2011, sen jälkeen muutamissa muissa sanomalehdissä. Ks. blogiartikkeli Koillisväylän käyttö on jo tosiasia.

Ulkoministeriön sivuilla (6.5.2011) on esitetty Kauppalehdessä olleen toimitusjohtaja Mikko Niinin haastatteluun perustuva juttu aiheesta: Mikä ihmeen arktinen teknologia?
***
Mitä tämä tarkoittaa artikkelin kirjoittajan mielestä tarkemmin, mistä voisi lähteä ohjelman sisältöä tarkentamaan ja kehittämään? Seuraavassa on lainaus tekijän kirjoittamasta työ- ja elinkeinoministeriön alueiden kehittämisyksikön tilaamasta raportista ”Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä” TEM 43/2010, s. 33-34.

Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma (4).

”Aloite on kirjattu myös 20.5.2010 julkistettuun eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kannanottoon Sopimusten Venäjä 2030 raportin julkistamisen yhteydessä sekä raportissa olevaan tekijän tämän TEM-hankkeen tuella kirjoittamaan artikkeliin. Pohjoisten alueiden luonnonvarojen hyödyntäminen edellyttää uusia kustannuksia säästäviä logistisia ratkaisuja, uusia energiateknologisia ratkaisuja sekä herkän luonnon säästämistä teknologisin ratkaisuin ja vaurioiden korjaamista (esim. öljyntorjunta). Uudet voimistuvat logistiset virrat Murmanskissa ja arktisilla alueilla samoin kuin Suomenlahden pohjukassa toimivat myös suomalaisen aluekehityksen keskeisinä moottoreina. Suomalaisilla on erityisosaamista mm. arktisessa kuljetusteknologiassa, mutta tilanne voi muuttua muiden maiden eduksi, ellei arktiseen osaamisen panosteta laajalla rintamalla perustutkimuksesta tuotekehittelyyn ja koulutukseen. Mm. innovatiivisilla tilauksilla on keskeinen rooli alan kehittämisessä. Onkin luotava perusteellinen ja laajamittainen ohjelma , jossa mm. Suomen Akatemia, Tekes ja monet muut viranomaiset ovat keskeisiä toimijoita yritysten lisäksi. Ohjelman valmistelu on käynnistettävä yrityksiä kuulemalla, vaikka on hyvin tärkeää, että ohjelmassa perustutkimuksen osuus on suuri. Tärkeää on myös ohjelmien alueellisen ulottuvuuden ja vaikuttavuuden vahvistaminen ts. alueellisten osaamiskeskittymien synnyttäminen ja vahvistaminen. Ohjelmassa voisi olla myös arktisen tie-, rautatie- yms. infrastruktuurin kehittämisosa merkittävällä kansainvälisellä EU-rahalla, pilotointikohteena Suomen infrastruktuuri. ”

*

Huom. lisäys 4.8.2012: etenkin arktisen meriteknologian näkökulmasta asiaa onkin viime aikoina edistetty ajankohtaisessa hankkeessa. Ks. lisätietoja www.amtuusimaa.net. Ks. myös uusi Mitä on arktinen teknologia? artikkeli.

*

Lisäys 29.2.2014. Ks. myös

*

Viitattu kirjallisuus:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/>

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010. < https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/01/tulevaisuusvaliokunta-raportti-sopimusten-venaja-2030/>

Manninen, Olli (2011). Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. VISIO, s. 12-16. Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti 1/2011. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2011/04/visio-1-2011-arktinen-teknologiaosaaminen-avain-kasvuun260.pdf>

Asiaa on käsitelty ja perusteltu myös seuraavissa tutkimuksissa

Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010): Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, University os Applied Science. Research and Reports, Series B, N. 65. 61-79. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/05/15/russias-geopolitical-focus-has-moved-to-the-north-the-development-of-murmansk-region-in-the-light-of-three-scenarios/>

Myllylä, Yrjö (2010). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet vuoteen 2020. Teoksessa Tienari, Ritva ja Vesa Pynttäri (2010): De Urbe Uloa 2009 – Suomi Euroopassa 8.9.-9.9.2009. 56-63. Oulun kaupunki, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto, Suomen Kotiseutuliitto. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23. < http://ouka.fi/DeUrbeUloa/julkaisut/SuomiEuroopassa2009nayttoversio.pdf> <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/04/30/suomi-euroopassa-de-urbe-uloa-2009-luoteis-venajan-taloudellinen-kehitys-2020-luvulle-ja-pohjois-suomen-mahdollisuudet/>

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai <http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf>

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. <https://rdaluekehitys.net/2013/11/10/industrial-logistic-and-social-future-of-the-murmansk-region-summary-of-the-doctoral-dissertation-by-yrjo-myllyla/> Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Joensuun yliopisto 2007. <http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/myllyla_murmanskin/myllyla.pdf> (tulostusversio RD Market Info –sarja, 2008)

Helposti luettavia populaariartikkeleita, ja perusteluita teemaan liittyen ovat mm. seuraavat:

Myllylä, Yrjö (2010). Pohjoinen, suurvallat ja Suomi. Kolumni. Muuriankkuri, joulukuu 2010. Puolustusvoimien rakennuslaitoksen sidosryhmälehti. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2021/07/06/pohjoinen-suurvallat-ja-suomi/>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktisen meriteknologiaosaamisen kysyntä kasvaa. Turun Sanomat, Alakerta-kirjoitus, 5.12.2010. <https://rdaluekehitys.net/2015/08/13/turun-sanomat-alakerta-ja-aliokirjoituksia/>

Myllylä, Yrjö (2010). Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa. Ruotuväki-lehti, Nurkka-kirjoitus. Ruotuväki 17/2010. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2021/07/06/suurvaltojen-mielenkiinto-pohjoiseen-kasvaa/>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen teknologiaosaaminen tuo työtä. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 24.1.2010. <https://rdaluekehitys.net/2015/08/10/artikkeleita-ja-haastatteluja-kalevassa/>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktista teknologiaosaamista vahvistettava. Kansan uutiset, Verkkolehti 25.1.2010. <http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/2113752/arktista-teknologiaosaamista-vahvistettava>

Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alue logistiikan solmukohdaksi. Kaleva, Alakertakirjoitus 16.1.2008. <https://rdaluekehitys.net/2015/08/10/artikkeleita-ja-haastatteluja-kalevassa/>

Myllylä, Yrjö (2007). Russia tries to control the transport routes of its own products itself. Baltic Rim Economies, expert article 158. 21.12.2007. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2021/04/22/russia-tries-to-control-the-transport-routes-of-its-own-products-itself-2/>

Myllylä, Yrjö (2007). Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 31.5.2007. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/01/21/hs-vieraskyna-31-5-2007-venaja-pyrkii-kehittamaan-kannattavia-kuljetusreitteja-joita-se-voi-itse-hallita/>

Myllylä, Yrjö (2006). Sähköä olisi saatavilla myös Murmanskin alueelta. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 1.5.2006. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/01/21/hs-vieraskyna-1-5-2006-sahkoa-olisi-saatavissa-myos-murmanskin-alueelta/>

Myllylä, Yrjö (2006). Öljy virtaa länteen Murmanskin kautta. Talouselämä Puheenvuoro 24.5.2006.

Myllylä, Yrjö (2010). Russia’s geopolitical focus has moved to the North – the development of Murmansk region in the light of three scenarios. Expert article 576, Baltic Rim Economies, Bimonthly Review 4/2010. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/05/15/russias-geopolitical-focus-has-moved-to-the-north-the-development-of-murmansk-region-in-the-light-of-three-scenarios/>

Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
TEM 43,2010

TEM 43,2010

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. < http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Raporttia esitellään Tallinnassa ns. eBusiness-Forumissa 18.-19.5.2011. Seminaarin ohjelma ja ilmottautumiset Tietotekniikan kehittämiskeskus ry: http://www.tieke.fi/seminaarit/ebusiness_forum/tallinna_kevat_2011/

Tiivistelmä

Suurvaltojen mielenkiinnon kasvu arktiseen ja Itämeren alueeseen, maailmantalouden kasvu ja raaka-aineiden hintojen nousu, Venäjän geopoliittisen painopisteen siirtyminen pohjoiseen, ilmaston muutos ja mm. Kollisväylän liikennöitävyyden kasvu ovat taustatekijöitä muutokselle, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja työllisyydelle Pohjois-Euroopassa.Selvityksessä on tehty ehdotuksia, joihin tarttumalla voitaisiin edistää Suomen ja koko alueen yhteisiä intressejä ja joiden toteuttamisessa Suomella on tarjottavana erityistä osaamista, arvopohjaa ja hyvä asema alueen keskiössä. Ehdotukset tukeutuvat tekijän asiantuntemukseen ja aiempaan tutkimusaineistoon. Tärkein hyödynnettävä yksittäinen taustatutkimus on tekijän Murmanskin ja Luoteis-Venäjän tulevaisuutta käsittelevä väitöskirja ”Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025”. Keskeisimmät johtopäätökset on tiivistetty alla oleviin 20 aloitteeseen, joiden pääajatus ja perustelut on esitetty tarkemmin varsinaisessa raporttitekstissä. Selvitysraportissa on esitetty yhteensä 70 hankeaihio- tai kehittämisen painopiste-ehdotusta:

1. Pohjoinen luottamus –käsitteen käyttöönotto,
2. Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma,
3. Suomi mukaan Aurora Borealis –aluksen avulla tehtävään arktiseen tutkimustoimintaan,
4. Murmanskin alueen toimijoiden kanssa kansainvälinen klusterikehityshanke,
5. Itämeren ja sen valuma-alueen skenaarioiden laadinta,

6. Tulevaisuuden taloudelliset profiilit Karjalan tasavallan, Arkangelin alueen, Pietarin, ja Leningradin alueella,
7. Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategia – Suomessa kehitettävät klusterit Pohjoisen ulottuvuuden näkökulmasta, alueellinen profilointi,
8. Suomen ja Luoteis-Venäjän matkailun kehittäminen osana Pohjois-Euroopan matkailua,
9. Kansainvälinen kielikoulutus matkailukeskusten häiriöttömässä ympäristössä,
10. Venäläinen pääoma Suomessa – riskit ja mahdollisuudet,

11. Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin – liikeideana olisi malminetsintä, kaivosoikeuksien hankinta Suomen ja Barentsin alueella ja kaivoslisenssien myynti,
12. ”Viipuri-option” käyttöönotto – alueen aseman hyödyntäminen mm. suomalaisen offshore- ja arktisen laivanrakennukseen liittyvän osaamisen viemisessä Viipurin ja Pietarin telakoiden tarpeisiin,
13. Arktiset tutkimusalukset – strateginen uusi mahdollisuus,
14. Offshore-teknologian tuottaminen arktisiin olosuhteisiin,
15. Arktiset öljyntorjunta-alukset – innovaatioalustana Itämeri, kasvavat markkinat etenkin arktisessa,

16. Energiansäästöteknologian toimittaminen ja käyttöönoton edellytysten luominen,
17. Uusiutuvat energiat, mm. bio- ja tuulienergiayhteistyö,
18. Maakaasuverkoston ja jakelujärjestelmän kehittäminen Suomessa, puu- ja biokaasun siirtomahdollisuuden huomioiminen,
19. Yritysvierailut – Murmanskin, Luoteis-Venäjän ja Koillisväylän alueen logistiikasta päättävien satama-, telakka- ja yritysvierailut teknologiaosaamisen ja Suomen kuljetuspalveluiden esittelemiseksi,
20. Hankeaihioiden 1-19 jalostaminen alueellisiksi hankkeiksi.

Tekijän mielestä vaikuttavuuden kannalta tärkeintä olisi käynnistää hanke-aihion numero 20 toimeenpano. Asiantuntijapalautteen mukaan työllisyyden edistämisen kannalta kärkihankkeet ovat 2., 17., sekä 7., 8., 11., 14. ja 20.

***
Loppulause (s. 78)

”Pohjoista luottamusta hyödyntävä Suomi

on vuonna 2025 maailman johtava

arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian

ja niihin liittyvien palvelujen tuottaja.”

”Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi

entistä selvemmin myös merestä ja maaperän rikkauksista .”

Kylmä pitkä talvi, harva-asutus, metsät ja riippuvuus merenkulusta on luonut Suomessa asuvista kekseliäitä ja yritteliäitä selviytyjiä. Suomalaiset ovat tuottaneet maailmalle mm. metsä- ja ympäristöosaamista, energiaosaamista, kuljetus- ja tietoliikenneratkaisuja. Selviytyminen on vaatinut yhteistyötä ja sen edellytyksenä luottamusta arktisessa asuviin. Luottamus- ja innovatiivisuus ovat rikastuneet suomalaiseen yhteisöön maailmanmittakaavassa suurena pitoisuutena: Suomi on maailman arktisin yksittäinen kansakunta asukasmäärällä mitattuna – Helsingin pohjoispuolella asuvista maapallon ihmisistä noin 60 % on suomalaisia. Luottamuksen määrästä Suomessa kertoo talkooperinne ja yhdistysten suuri määrä. Luottamus ja innovatiivisuus ovat tärkeimmät varjeltavat ja jalostettavat luonnonvaramme.

***
Hanketta koordinoi aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius. Raportti on jaettu 8.4.2010 perustetun arktisen neuvottelukunnan tausta-aineistoksi. Tuloksia on hyödynnetty mm. elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen puheessa presidentti Tarja Halosen presidenttifoorumissa ”Suuntana pohjoinen – Arktinen alue” http://www.tem.fi/index.phtml?93050_m=101207&s=2983 . Raportin 70 perusteltua hankealoitetta antavat hyvän pohjan yheistyöhankkeiden suunnitteluun myös raportin / blogiartikkelin kirjoittajan ja alueellisen sekä valtakunnan tason toimijoiden kanssa.

Yhteystiedot

https://yrjomyllyla.wordpress.com/about/

EU:N PARHAAT ENNAKOINTIKÄYTÄNNÖT VALITTU

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Euroopan unionin parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi valittiin Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonsepti (TKTT) (Lisätietoja linkissä)

Ks. myös ennakointikäytännön esittely Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa 18.8.2011 Mikkelissä tästä.

TKTT-konsepti on kehitetty Suomessa alueellisen ennakoinnin tarpeisiin maakuntatasolle, mutta sitä sovelletaan jo EU:n tasolla, mikä osoittaa, että konseptin lähtökohdat soveltuvat eri aluetasoille. Viime vuosina konseptin kehittämisestä on vastannut erityisesti ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttinen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Alunperin mallin kehittämiseen on osallistunut tietojeni mukaan keskeisesti Jorma Höykinpuro. Valinta julkistettiin EU-komission järjestämässä Rakennemuutoksen ennakointi- ja hallintaseminaarissa 18.-19.10. 2010 Brysselissä.  Tilaisuudessa esiteltiin EU-komission/ILO(ITC):n evaluoimina parhaiksi käytännöiksi arvioidut ennakointiprosessit. Arviointiin osallistuivat 27 maan ennakointikäytännöt.Lisäksi kansallisella tasolla palkittiin Suomen ministeriöiden välinen ennakointiverkosto, joka on myös alunperin esitetty käynnistettäväksi mm. ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttisen aloitteesta yhtenä ajatuksena mm. TKTT-konseptin mukaisen tiedon hyödyntäminen (ks. esim. Marttinen, Jouni (2003): Ennakoinnin kytkentä osaksi TE-keskusten toimintaa – visio 2010 ja kehittämisstrategia. 85 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja 1/2003. Elinkeino-osasto.) Raportissa mm. sivulla 10 esitetään tärkeimpänä / ensimmäisenä kohtana seuraavaa: ”I Organisatoriset toimenpiteet:1. TE-keskusministeriöiden tulee sopia TE-keskusten ennakointitoiminnan tuen ja koordinaation järjestämisestä. Pitkäjänteinen ennakoinnin kehittämistyö edellyttää, että ennakointitehtävät vastuutetaan pysyvälle henkilökunnalle. Kehittämistyön voisi organisoida esimerkiksi verkostomaisesti niin, että kussakin TE-keskusministeriössä on ennakoinnin vastuuhenkilö. Samoin ministeriöihin on perustettava ennakointitiiimit/ -yksiköt.”

Tiettävästi ainoastaan Varsinais-Suomen ELY-keskus on kilpailuttanut toteutuksen

TKTT-konsepti on ollut käytössä 13 Suomen ELY-keskuksessa. Arvioinnin kohteena olikin erityisesti juuri Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa sovellettava malli, jossa on joitakin ominaispiirteitä tai painotuksia, jotka eivät ole vielä yhtä aktiivisessa käytössä muissa ELY-keskuksissa, joissa TKTT-ennakointia hoidetaan kokonaan virkamiestyönä. TKTT-konseptissa ennakoidaan jonkin toimialan tulevaisuutta lyhyellä tähtäimellä. Toimialaksi valitaan ala, josta halutaan saada lisätietoja esimerkiksi sen uutuuden vuoksi tai alalla tiedetään olevan haasteita kuten työvoimapula tai työttömyysuhka tms. (ks. case raporttien luettelo alla) Konsepti valittiin parhaimmaksi mm. siksi, että  siinä saadaan aidosti yritykset mukaan ja yhteistyöhön julkisen sektorin kanssa.  Käytännön esimerkkejä todellisista käytössä olevista toimivista malleista on vähän – EU-rahoitusohjelmakäytännöt ja niiden nykytulkinnat käytännössä esimerkiksi Suomessa ja monissa muissakin EU-maissa loitontavat yrityksiä ja julkisia toimijoita toisistaan. Tärkeä lähtökohta TKTT-konseptissa on, että TE-toimistojen henkilökunta haastattelee kasvokkain kyseisen toimialan yritykset, yleensä muutamia kymmeniä työnantajia. Haastattelut synnyttävät luottamuksen ilmapiirin ja ovat syvällisiä verrattuna nykyajalle tyypillisiin sähköisiin pikakyselyihin.  Haastattelut ovat anonyymejä, eli haastateltavat voivat tarvittaessa jopa hiukan ”tuulettaa”. Haastatteluaineisto käsitellään ja esitellään asiantuntijaraatiseminaarissa. Asiantuntijaraatiin osallistuu yritysten, oppilaitosten, ELY-keskuksen, TE-toimistojen ja muiden sidosrymien edustajia, yleensä noin 20 henkilöä. Asiantuntijaraati tuottaa SWOT-analyysin ja johtopäätökset, mihin toimiin tulisi ryhtyä haastatteluaineiston perusteella.

Yrjö Myllylä RD Aluekehitys Oy:stä on osallistunut TKTT-konseptin toteutukseen viiden toimialan osalta vuosina 2006-2010

Näissä sovelluksissa konseptia on kehitetty ja mukaan on tuotu eDelfoi-haastattelukierros asiantuntijaraadin jälkeen. Lisäksi on kokeiltu sosiaalisen median Ning-ympäristöä asiantuntijaraadin jatkokeskustelufoorumina ennen eDelfoi-haastattelukierrosta.  Nämä tekijät mainittiin kansainvälisessä arvioinnissa. Lisäksi näissä hankkeissa on pyritty korostamaan viestinnän roolia ja tuotettu viestintämateriaalia. Myös tämä vaikutti lopulliseen voittajan valintaan ja helpotti konseptin esittelyä (ks. esim. OPH:n sivuilla linkissä oleva julkaisu, s. 46). Yrjö Myllylä RD Aluekehityksestä on tulkinnut TKTT-konseptin alusta asti Delfoi-prosessiksi ja pyrkinyt kehittämään sitä mm. tästä näkökulmasta. Tiivistetysti konsepti on esitetty esim. Teknisten palveluiden työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksen (TKTT 2009) hankkeessa RD Aluekehitys Oy:n toimesta mm. viestintäsuunnittelija Ossi Luoman kanssa suunnitellussa tiivistelmäesitteessä sen sivulla 2. RD Aluekehitys Oy:n toteutuksessa kehitettyä tiivistelmäesitemallia soveltaa nyttemmin myös muut yritykset, jotka ovat kilpailutuksessa päässeet toteuttamaan TKTT-konseptia.

***

TKTT-prosessin eteneminen – edennyt ”suurten visioiden ja kunnianhimoisten hankkeiden universaalin lain mukaan”

Johtopäätöksenä näiden palkittujen ennakointiprosessien kehittämistä seuranneena voin hyvin yhtyä siihen ”suurten visioiden ja kunnianhimoisten hankkeiden universaaliin lakiin”, jonka mukaan kaikki visionääriset ja kunnianhimoiset hankkeet mm. Mahatma Gandhin (ks. Wikipedia) opetuksiin perustuen etenevät:

1. Ensin sinut sivuutetaan

2. Sitten sinulle nauretaan

3. Sitten sinua vastustetaan

4. Tällöin olet jo voittanut.

Edellä mainittuja suurten visioiden ja kunnianhimoisten hankkeiden toteuttamisen edellytyksiä 1.-4. syvennettiin myös Koillis-Suomen elinkeinostrategian valmisteluprosessiin liittyvässä tulevaisuusverstaassa Kuusamon Rukalla 4.3.2011 lähes 150 ihmisin voimin. Aiheesta esitelmöi filosofi ja professori Pekka Himanen. Myös Koillis-Suomen elinkeinostrategia itsessään hyödynsi EU:n parhaimmaksi palkitun ennakoinikäytännön elementtejä (ks. lehdistötiedote) niitä edelleen kehittäen Yrjö Myllylän toimiessa hankkeessa vastuullisena konsulttina  Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen nimissä. Uutta haettiin myös sillä, että Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietasen vetämän Tulevaisuusverstaskonseptin lähtöaineistoksi annettiin 4 syvällisen haastattelu- tai kyselykierroksen aikana kypsyneet keskeiset valinnat. (Koillis-Suomen tulevaisuusverstaan esitykset löytyvät myös videoituna YouTubesta, ks. tästä linkistä tarkemmin.)

Luottamus, arvonanto ja mandaatin antaminen näkemystä omaaville toimijoille voisivat nostaa Suomen alueellisen ennakoinnin edelläkävijämaaksi – tämä tukisi Suomen alueellista ja kansallista kehitystä

Jos olisin keskushallinnon / ministeriön vastuullinen esimerkiksi ennakointiverkostoa edustava virkamies, nostaisin tämän TKTT-konseptiin  ja valtioneuvoston ennakointiverkostovisioon uskoneet ja niitä edistäneet todelliset henkilöt ja tekijät, etenkin aluetason virkamiehet, esille tuoden niille aiheeseen kuuluvan huomion. Jos kykenemme luomaan ennakoinnin ja muun kehittämisen ympärille kannustavan ja luottamuksellisen ilmapiirin kateuden ja yksintekemisen sijaan, suorituksemme voivat tulevaisuudessa olla nykyisestäkin palkitusta vielä merkittävämmät ja todelliset vaikukset yhteiskuntamme kehittymiseen aivan huikeat mm. osaamisen ja valintojen suuntautuessa ennakointikonseptien johdosta tulevaisuuden kannalta relevanteille alueille. Esimerkiksi nyt voitaisiin saada hyviä tuloksia, jos TKTT-konseptia sovellettaisiin mm. Pohjois- ja Itä-Suomessa kaivos- ja laajemmin mineraalialan tarpeisiin, tätä tukee mm. 1.7.2011 julkistetun TEMin tutkimus, jossa havaitiin muun ohessa, että kaivostoiminta on turvautumassa ulkomaiseen vuokratyövoimaan, kun Suomesta ja kohdealueilta ei ole saatavissa sopivaa työvoimaa.

Lisätietoja

Lisätietoja parhaimmasta alueellisesta ennakointikäytännöstä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/ajankohtaista/tktttekn

http://delfoi.ning.com

www.rdmarketinfo.net

Varsinais-Suomen ELY-keskus

www.luotain.fi

TKTT-esimerkkejä

Yrjö Myllylän /RD Aluekehitys Oy:n toteuttamat ja kehittämät TKTT-sovellukset vuosina 2006-2011:

  1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin  SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 /  2009. www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf
  2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. <www.luotain.fi> tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf
  3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf
  4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen  tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf
  5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Muita Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksen elementtejä hyödyntäneitä pidemmän tähtäimen (10-15 vuotta) osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointitutkimuksia tai strategioita.

    1. Myllylä, Yrjö (2003).Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeidenennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003. www.hel2.fi/ennakointi/ Tiivistelmä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015
    2. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku
    3. Myllylä, Yrjö (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos. Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 4.4.2011.

Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa.