Euroopan unionin parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi valittiin Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonsepti (TKTT) (Lisätietoja linkissä)

Ks. myös ennakointikäytännön esittely Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa 18.8.2011 Mikkelissä tästä.

TKTT-konsepti on kehitetty Suomessa alueellisen ennakoinnin tarpeisiin maakuntatasolle, mutta sitä sovelletaan jo EU:n tasolla, mikä osoittaa, että konseptin lähtökohdat soveltuvat eri aluetasoille. Viime vuosina konseptin kehittämisestä on vastannut erityisesti ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttinen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Alunperin mallin kehittämiseen on osallistunut tietojeni mukaan keskeisesti Jorma Höykinpuro. Valinta julkistettiin EU-komission järjestämässä Rakennemuutoksen ennakointi- ja hallintaseminaarissa 18.-19.10. 2010 Brysselissä.  Tilaisuudessa esiteltiin EU-komission/ILO(ITC):n evaluoimina parhaiksi käytännöiksi arvioidut ennakointiprosessit. Arviointiin osallistuivat 27 maan ennakointikäytännöt.Lisäksi kansallisella tasolla palkittiin Suomen ministeriöiden välinen ennakointiverkosto, joka on myös alunperin esitetty käynnistettäväksi mm. ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttisen aloitteesta yhtenä ajatuksena mm. TKTT-konseptin mukaisen tiedon hyödyntäminen (ks. esim. Marttinen, Jouni (2003): Ennakoinnin kytkentä osaksi TE-keskusten toimintaa – visio 2010 ja kehittämisstrategia. 85 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja 1/2003. Elinkeino-osasto.) Raportissa mm. sivulla 10 esitetään tärkeimpänä / ensimmäisenä kohtana seuraavaa: ”I Organisatoriset toimenpiteet:1. TE-keskusministeriöiden tulee sopia TE-keskusten ennakointitoiminnan tuen ja koordinaation järjestämisestä. Pitkäjänteinen ennakoinnin kehittämistyö edellyttää, että ennakointitehtävät vastuutetaan pysyvälle henkilökunnalle. Kehittämistyön voisi organisoida esimerkiksi verkostomaisesti niin, että kussakin TE-keskusministeriössä on ennakoinnin vastuuhenkilö. Samoin ministeriöihin on perustettava ennakointitiiimit/ -yksiköt.”

Tiettävästi ainoastaan Varsinais-Suomen ELY-keskus on kilpailuttanut toteutuksen

TKTT-konsepti on ollut käytössä 13 Suomen ELY-keskuksessa. Arvioinnin kohteena olikin erityisesti juuri Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa sovellettava malli, jossa on joitakin ominaispiirteitä tai painotuksia, jotka eivät ole vielä yhtä aktiivisessa käytössä muissa ELY-keskuksissa, joissa TKTT-ennakointia hoidetaan kokonaan virkamiestyönä. TKTT-konseptissa ennakoidaan jonkin toimialan tulevaisuutta lyhyellä tähtäimellä. Toimialaksi valitaan ala, josta halutaan saada lisätietoja esimerkiksi sen uutuuden vuoksi tai alalla tiedetään olevan haasteita kuten työvoimapula tai työttömyysuhka tms. (ks. case raporttien luettelo alla) Konsepti valittiin parhaimmaksi mm. siksi, että  siinä saadaan aidosti yritykset mukaan ja yhteistyöhön julkisen sektorin kanssa.  Käytännön esimerkkejä todellisista käytössä olevista toimivista malleista on vähän – EU-rahoitusohjelmakäytännöt ja niiden nykytulkinnat käytännössä esimerkiksi Suomessa ja monissa muissakin EU-maissa loitontavat yrityksiä ja julkisia toimijoita toisistaan. Tärkeä lähtökohta TKTT-konseptissa on, että TE-toimistojen henkilökunta haastattelee kasvokkain kyseisen toimialan yritykset, yleensä muutamia kymmeniä työnantajia. Haastattelut synnyttävät luottamuksen ilmapiirin ja ovat syvällisiä verrattuna nykyajalle tyypillisiin sähköisiin pikakyselyihin.  Haastattelut ovat anonyymejä, eli haastateltavat voivat tarvittaessa jopa hiukan ”tuulettaa”. Haastatteluaineisto käsitellään ja esitellään asiantuntijaraatiseminaarissa. Asiantuntijaraatiin osallistuu yritysten, oppilaitosten, ELY-keskuksen, TE-toimistojen ja muiden sidosrymien edustajia, yleensä noin 20 henkilöä. Asiantuntijaraati tuottaa SWOT-analyysin ja johtopäätökset, mihin toimiin tulisi ryhtyä haastatteluaineiston perusteella.

Yrjö Myllylä RD Aluekehitys Oy:stä on osallistunut TKTT-konseptin toteutukseen viiden toimialan osalta vuosina 2006-2010

Näissä sovelluksissa konseptia on kehitetty ja mukaan on tuotu eDelfoi-haastattelukierros asiantuntijaraadin jälkeen. Lisäksi on kokeiltu sosiaalisen median Ning-ympäristöä asiantuntijaraadin jatkokeskustelufoorumina ennen eDelfoi-haastattelukierrosta.  Nämä tekijät mainittiin kansainvälisessä arvioinnissa. Lisäksi näissä hankkeissa on pyritty korostamaan viestinnän roolia ja tuotettu viestintämateriaalia. Myös tämä vaikutti lopulliseen voittajan valintaan ja helpotti konseptin esittelyä (ks. esim. OPH:n sivuilla linkissä oleva julkaisu, s. 46). Yrjö Myllylä RD Aluekehityksestä on tulkinnut TKTT-konseptin alusta asti Delfoi-prosessiksi ja pyrkinyt kehittämään sitä mm. tästä näkökulmasta. Tiivistetysti konsepti on esitetty esim. Teknisten palveluiden työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksen (TKTT 2009) hankkeessa RD Aluekehitys Oy:n toimesta mm. viestintäsuunnittelija Ossi Luoman kanssa suunnitellussa tiivistelmäesitteessä sen sivulla 2. RD Aluekehitys Oy:n toteutuksessa kehitettyä tiivistelmäesitemallia soveltaa nyttemmin myös muut yritykset, jotka ovat kilpailutuksessa päässeet toteuttamaan TKTT-konseptia.

***

TKTT-prosessin eteneminen – edennyt ”suurten visioiden ja kunnianhimoisten hankkeiden universaalin lain mukaan”

Johtopäätöksenä näiden palkittujen ennakointiprosessien kehittämistä seuranneena voin hyvin yhtyä siihen ”suurten visioiden ja kunnianhimoisten hankkeiden universaaliin lakiin”, jonka mukaan kaikki visionääriset ja kunnianhimoiset hankkeet mm. Mahatma Gandhin (ks. Wikipedia) opetuksiin perustuen etenevät:

1. Ensin sinut sivuutetaan

2. Sitten sinulle nauretaan

3. Sitten sinua vastustetaan

4. Tällöin olet jo voittanut.

Edellä mainittuja suurten visioiden ja kunnianhimoisten hankkeiden toteuttamisen edellytyksiä 1.-4. syvennettiin myös Koillis-Suomen elinkeinostrategian valmisteluprosessiin liittyvässä tulevaisuusverstaassa Kuusamon Rukalla 4.3.2011 lähes 150 ihmisin voimin. Aiheesta esitelmöi filosofi ja professori Pekka Himanen. Myös Koillis-Suomen elinkeinostrategia itsessään hyödynsi EU:n parhaimmaksi palkitun ennakoinikäytännön elementtejä (ks. lehdistötiedote) niitä edelleen kehittäen Yrjö Myllylän toimiessa hankkeessa vastuullisena konsulttina  Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen nimissä. Uutta haettiin myös sillä, että Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietasen vetämän Tulevaisuusverstaskonseptin lähtöaineistoksi annettiin 4 syvällisen haastattelu- tai kyselykierroksen aikana kypsyneet keskeiset valinnat. (Koillis-Suomen tulevaisuusverstaan esitykset löytyvät myös videoituna YouTubesta, ks. tästä linkistä tarkemmin.)

Luottamus, arvonanto ja mandaatin antaminen näkemystä omaaville toimijoille voisivat nostaa Suomen alueellisen ennakoinnin edelläkävijämaaksi – tämä tukisi Suomen alueellista ja kansallista kehitystä

Jos olisin keskushallinnon / ministeriön vastuullinen esimerkiksi ennakointiverkostoa edustava virkamies, nostaisin tämän TKTT-konseptiin  ja valtioneuvoston ennakointiverkostovisioon uskoneet ja niitä edistäneet todelliset henkilöt ja tekijät, etenkin aluetason virkamiehet, esille tuoden niille aiheeseen kuuluvan huomion. Jos kykenemme luomaan ennakoinnin ja muun kehittämisen ympärille kannustavan ja luottamuksellisen ilmapiirin kateuden ja yksintekemisen sijaan, suorituksemme voivat tulevaisuudessa olla nykyisestäkin palkitusta vielä merkittävämmät ja todelliset vaikukset yhteiskuntamme kehittymiseen aivan huikeat mm. osaamisen ja valintojen suuntautuessa ennakointikonseptien johdosta tulevaisuuden kannalta relevanteille alueille. Esimerkiksi nyt voitaisiin saada hyviä tuloksia, jos TKTT-konseptia sovellettaisiin mm. Pohjois- ja Itä-Suomessa kaivos- ja laajemmin mineraalialan tarpeisiin, tätä tukee mm. 1.7.2011 julkistetun TEMin tutkimus, jossa havaitiin muun ohessa, että kaivostoiminta on turvautumassa ulkomaiseen vuokratyövoimaan, kun Suomesta ja kohdealueilta ei ole saatavissa sopivaa työvoimaa.

Lisätietoja

Lisätietoja parhaimmasta alueellisesta ennakointikäytännöstä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/ajankohtaista/tktttekn

http://delfoi.ning.com

www.rdmarketinfo.net

Varsinais-Suomen ELY-keskus

www.luotain.fi

TKTT-esimerkkejä

Yrjö Myllylän /RD Aluekehitys Oy:n toteuttamat ja kehittämät TKTT-sovellukset vuosina 2006-2011:

1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin  SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 /  2009. www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf
2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. <www.luotain.fi> tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf
3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf
4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen  tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf
5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Muita Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksen elementtejä hyödyntäneitä pidemmän tähtäimen (10-15 vuotta) osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointitutkimuksia tai strategioita.

1. Myllylä, Yrjö (2003).Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeidenennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003. www.hel2.fi/ennakointi/ Tiivistelmä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015
2. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku
3. Myllylä, Yrjö (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos. Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 4.4.2011.

Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa.