Pohjois-Eurooppa

Aluekehitys ja alueelliset strategiaprosessit, referenssejä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Aluekehitys ja alueelliset strategiaprosessit 

  1. Myllylä, Yrjö (2016). Keskustelua: Aluepolitiikka eilen, tänään, huomenna.Terra 128:2, 26-28. Teemakeskustelun johdantopuheenvuoro seuraavien kirjoittajien teksteihin: Hannu Katajamäki, Kaisa-Leena Lintilä, Pirkko Mattila, Markku Markkula, Pirkko Mattila, Pentti Mäkinen,  Sami Moisio, Yrjö Myllylä ja Matti Sippola. <https://rdaluekehitys.net/2016/07/28/terra-1282-teemakeskustelu-aluepolitiikka-eilen-tanaan-huomenna/ >
  2. Myllylä, Yrjö (2016). Pohjoinen erityislaatuisuus tulevan aluepolitiikan perustaksi. Puheenvuoro teemakeskustelussa: Aluepolitiikka eilen, tänään, huomenna. Terra 128:2, 49-52. <https://rdaluekehitys.net/2016/07/28/terra-1282-teemakeskustelu-aluepolitiikka-eilen-tanaan-huomenna/ >
  3. Hintsala, Henna, Yrjö Myllylä (2015). Arktinen liike- ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Pohjois-Pohjanmaalla. 96 p. Center for Environment and Energy, Thule-institute, University of Oulu, Council of Oulu Region. < https://rdaluekehitys.net/2016/04/12/rd-aluekehitys-oy-konsulttityo-arktinen-liike-ja-tutkimus-kehitys-ja-innovaatiotoiminta-pohjois-pohjanmaalla/>
  4. Myllylä, Yrjö (2012). Pohjoisen tutkimuksen erityiskysymykset – NorNet verkoston / Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakointi vuoteen 2025. Northern Research and Innovation Platform, NorNet-verkosto, Thule-instituutti, Oulun yliopisto. Loppuraporttiluonnos 7.3.2012. NorNet-verkoston kumppanit Oulun yliopisto,   Ilmatieteen laitos,  Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus,  Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ,  Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT,  Mittatekniikan keskus,  <http://www.oulu.fi/nornet/>
  5. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina.  121 p. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/07/31/elinkeinostrategia-julkaisu-koillis-suomen-elinkeinostrategia-2011-2015/>
  6. Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008.  Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy
  7. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (1997). Kokkolan strategiaprosessi. Yhteenvetomuistio. Suomen Kehityskeskus Oy – Oy Aluekehitys RD. (mm. veneteollisuus kärjeksi) <http://rdaluekehitys.net/2012/08/18/miten-ihmiset-energisoidaan-ja-mobilisoidaan/>
  8. Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä (Possibilities for Cooperation in Developing Clusters in Urban Areas). 86 p. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja (Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports)  22/2001. <https://rdaluekehitys.net/2013/08/11/kasvukeskukset-ja-suuret-kaupunkiseudut-yhteistyomahdollisuudet-kaupunkiseutujen-klusterikehittamisessa-rd-aluekehitys-julkaisuesittely/>
  9. Myllylä, Yrjö (1999): Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalveluiden kehittäminen (The Northern Dimension. The Finnish companies providing Services within New Northern Area – Developing clusters and services). 236 p. Ministry of the Interior, Ministry of Trade and Industry, Finnvera Ltd, Finpro, Government Institute for Economic Research. RD-Market Info Publications. Helsinki 1999. <http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/pohjoinen-ulottuvuus-rd-julkaisuesittely-pohjois-eurooppaa-palvelevat-yritykset-suomessa-kehitettavat-klusterit-ja-niiden-kansainvalistamisen-tukipalveluiden-kehittaminen/>
  10. Myllylä, Yrjö (1994). Yleiset edellytykset toimittaessa Pietarissa, Leningradin ja Karjalan Tasavallan alueella. 90 p. Viatek Tapiola Oy, helmikuu 1994. Suomen Maanrakentajien Keskusliitto, Suomen Ulkomaankauppaliitto.

Case: Delfoi-tutkimus ”Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Tässä esitettävää case-konseptimallia voisi hyödyntää vaikkapa kaikkien tai osan Suomen satamien ja kaikkien tai osan Suomen alueista aluekehitysvaikutusten tarkasteluun tilanteessa, jossa Murmansk Hub merkittävine konttiliikennemäärineen ja öljyterminaaleineen yms. on toteutunut, Jäämeren rautatieyhteydet ovat rakentuneet ja Koillisväylän liikenteessä on tapahtunut olennaisia muutoksia – esimerkiksi säännöllinen ympärivuotinen liikenne raaka-aineiden ja rikasteiden kuljettamiseksi Euroopasta ja Venäjän Siperiasta Kiinaan on alkanut. Em. voisi valita todennäköisimmät ja vaikuttavimmat muutostekijät syvempään tarkasteluun. Eräällä tavalla Murmansk Hub on ainakin tekijä, jonka vaikutukset pitäisi ottaa syvempään tarkasteluun. Työssä kannattaisi hyödyntää kokemusta ja konseptimalliosaamista, joka kirjoittajalla on lisäksi kertynyt myös Murmanskin ja Luoteis-Venäjän teollista, logistista ja sosiaalista tulevaisuutta käsitelleestä perustutkimuksessaan (ks. yritysten sponsoroima UM-julkaisu 3/2008). Aikajänne ennakoinnille voisi olla vaikkapa vuoteen 2030:

Yksi RD Aluekehityksen varhaisvaiheen Delfoi-sovelluksia oli ”Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa” skenaariotutkimus. 1990-luvun alkupuolella ennakoitiin vuoden 2010 tilannetta ja infrastruktuurin ja logistiikkapalvelujen kehittämnistarpeita erilaisissa skenaarioissa. Mitkä skenaariot ovat toteutuneet? Osuivatko infrastruktuurin ja logistiikkapalveluiden kehittämissuositukset tuolloin kohdalleen tämän päivän valossa tarkasteluna? Onko infra- ja palveluiden kehittämishankkeet toteutettu? Toimiko ns. konventionaalinen Delfoi-sovellus? Tuolloin tehdyn Delfoi-sovelluksen tulokset on luettavissa em. Tie- ja Liikenne -lehden artikkelista (alla linkki). Tutkimuksesta tuli mm. seuraavat julkaisut:

Myllylä, Yrjö & Pekka Iikkanen (1995). Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. 67 s. Liikenneministeriön julkaisuja L 23/1995.

Myllylä, Yrjö (1995). Delfoi-tutkimus: Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. Tie- ja Liikenne 5-6/1995, 20-23. Suomen Tieyhdistys.

Liikenneministeriön sarjassa ilmestyneessä em. julkaisussa kuvailulehdellä/Tiivistelmässä todetaan hankkeesta seuraavasti:

” Tämä selvitys on Itämeren alueen muuttuvia kuljetusmarkkinoita koskevan selvityksen kolmas vaihe. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin kuljetusmarkkinoiden kysyntä- ja tarjotantekijöiden muutoksia ja selvityksen toisessa vaihessa tehtiin liikennemallitekniset ennusteet Suomen ja Luoteis-Venäjän ulkomaankaupan kuljetuksesta vuonna 2010.

Tämän selvityksen tavoitteena oli arvioida kolmen liikennejärjestelmältään erilaisen kehitysskenaarion vaikutuksia Varsinais-Suomen asemaaan Itämeren yhteysverkossa. Selvityksen kohteena olivat mm. Varsinais-Suomen aluerakentaallinen kehitys, Ruotsin autolauttaliikenteen sekä Suomen läpikulkevan itä-länsisuuntaisen henkilöautoliikenteen kehitys nykytilasta vuoteen 2010. Tarkasteltava perusskenaario sisälsi E18-tien moottoritienä välillä Oslo-Pietari sekä Juutinrauman ja Iso Beltin kiinteät yhteydet. Toiseen skenaarioin sisältyi edellää mainittujen hankkeiden lisäksi Tansakn ja Saksan välinen Fehmarn Beltin kiinteä yhteys. Kolmannessa skenaariossa oletettiin, että Pietarissa on uusi, kapasiteetiltaan 10 miljoonan tonnin suuryksikkösatama.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastatteluihin perustuvaa Delfoi-tekniikkaa. Haastateltuja asiantuntijoita oli 15, jotka edustivat aluerakenteen, logistiikan, teollisuuden ja tietoliikenteen asiantuntemusta. Tutkimuksessa tehtiin kaksi haastattelukierrosta, joista ensimmäinen oli kasvokkain tapahtunut haastattelu ja toinen puhelimitse tapahtunut tarkentava haastattelu.

Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksen todettiin E18-tien kehittäminen moottoritietasoiseksi Turun ja Vaalimaan välillä olevan tärkein Varsinais-Suomen ja koko muun etelärannikin taloudelliseen kehittymiseen vaikuttava liikennehanke. Hankkeen toteuttamistarpeessa ei ole kysymys pelkästään transitoliikenteen välittämisestä, vaan teollisen yhteistyön korridorin kehittämisestä.”

Delfoi-tutkimus, Tie- ja Liikenne 5-6,95

Delfoi-tutkimus: Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat TjaL 1995

Delfoi, Itämeri , LM Kansi386

***
Johtopäätöksenä voisi sanoa, että tutkimusasetelma oli hyvä ja toimisi edelleen. Myös tulokset ovat ok, kun niitä tulkitaan suuntaa antavina ja eri skenaarioden vaikutuksia suhteessa toisiinsa. Yksityiskohtaisten prosenttiennusteiden sijaan ehkä olisi ollut viisampaa kuvata kehityksen suuntaa esim. 5-asteikollisella Likert-asteikolla, koska kysymyskohtaiset lähtötiedot / aikasarjatiedot, paneeli ja murroksen ajankohta (Neuvostoliiton vasikäinen hajoaminen) eivät välttämättä antaneet riittävän vahvaa pohjaa uskottavien täsmällisten ennusteiden tekemiseen. Lisäksi huomiota olisi voinut kiinnittää enemmän mielipiteiden perusteluihin. Tänä päivänä asetelmaa olisi hyvä lähestyä perusteellisemmin laajemmalla paneelilla ja, missä paneelista olisi erotettavissa erilaisia intressiryhmiä, joiden mielipidettä ja perusteluita vertailtaisiin toisiinsa. Lähtökohtana sovellusta suunniteltaessa voisi hyödyntää tutkimusta ”Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Myllylä 2006). Itämeren piirissä on ajankohtaisi muutostekijöitä, joiden vaikutuksia voisi arvioida Etelä-Suomen aluekehitykseen ja satamien toimintaan ja muodostaa tarpeellisia kehittämissuosituksia infran ja logistiikkapalveluiden kehittämiseksi. Esimerkiksi pelkästään Murmansk Hubin/Koillisväylän liikenteen ja eteläisen Suomenlahden Pietarin läheisen Ust Lugan sataman sekä 1994 jo mukana ollen Fehmarn Beltin – Tanskan ja Saksan välisen kiinteän yhteyden – vaikutuksia voisi olla perusteltua arvioida myös Etelä-Suomen toimijoiden ja infran ja palveluiden kehittämisen näkökulmasta.

Ks. myös

Nordenswan, Olli & Yrjö Myllylä & Jukka Reinikainen (1992). Matkalla Pietariin – E18 tien kansainvälinen kehittämisprojekti. 13 p. Analyysi- ja visiomuistio 12.11.1992. Tiehallitus, Viatek Tapiola Oy, Omnipress Oy.

Myllylä, Yrjö (2006). The future of the Murmansk Oblast assessed by three Delphi panels. Fennia 184:1. 53-73. <http://ojs.tsv.fi/index.php/fennia/article/view/3732/3523>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.
< https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/>

Blogiartikkeli 6.10.2011 ”Pohjoisuus yhdistää suomalaiset”

Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TEM 43,2010

TEM 43,2010

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. < http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Raporttia esitellään Tallinnassa ns. eBusiness-Forumissa 18.-19.5.2011. Seminaarin ohjelma ja ilmottautumiset Tietotekniikan kehittämiskeskus ry: http://www.tieke.fi/seminaarit/ebusiness_forum/tallinna_kevat_2011/

Tiivistelmä

Suurvaltojen mielenkiinnon kasvu arktiseen ja Itämeren alueeseen, maailmantalouden kasvu ja raaka-aineiden hintojen nousu, Venäjän geopoliittisen painopisteen siirtyminen pohjoiseen, ilmaston muutos ja mm. Kollisväylän liikennöitävyyden kasvu ovat taustatekijöitä muutokselle, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja työllisyydelle Pohjois-Euroopassa.Selvityksessä on tehty ehdotuksia, joihin tarttumalla voitaisiin edistää Suomen ja koko alueen yhteisiä intressejä ja joiden toteuttamisessa Suomella on tarjottavana erityistä osaamista, arvopohjaa ja hyvä asema alueen keskiössä. Ehdotukset tukeutuvat tekijän asiantuntemukseen ja aiempaan tutkimusaineistoon. Tärkein hyödynnettävä yksittäinen taustatutkimus on tekijän Murmanskin ja Luoteis-Venäjän tulevaisuutta käsittelevä väitöskirja ”Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025”. Keskeisimmät johtopäätökset on tiivistetty alla oleviin 20 aloitteeseen, joiden pääajatus ja perustelut on esitetty tarkemmin varsinaisessa raporttitekstissä. Selvitysraportissa on esitetty yhteensä 70 hankeaihio- tai kehittämisen painopiste-ehdotusta:

1. Pohjoinen luottamus –käsitteen käyttöönotto,
2. Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma,
3. Suomi mukaan Aurora Borealis –aluksen avulla tehtävään arktiseen tutkimustoimintaan,
4. Murmanskin alueen toimijoiden kanssa kansainvälinen klusterikehityshanke,
5. Itämeren ja sen valuma-alueen skenaarioiden laadinta,

6. Tulevaisuuden taloudelliset profiilit Karjalan tasavallan, Arkangelin alueen, Pietarin, ja Leningradin alueella,
7. Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategia – Suomessa kehitettävät klusterit Pohjoisen ulottuvuuden näkökulmasta, alueellinen profilointi,
8. Suomen ja Luoteis-Venäjän matkailun kehittäminen osana Pohjois-Euroopan matkailua,
9. Kansainvälinen kielikoulutus matkailukeskusten häiriöttömässä ympäristössä,
10. Venäläinen pääoma Suomessa – riskit ja mahdollisuudet,

11. Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin – liikeideana olisi malminetsintä, kaivosoikeuksien hankinta Suomen ja Barentsin alueella ja kaivoslisenssien myynti,
12. ”Viipuri-option” käyttöönotto – alueen aseman hyödyntäminen mm. suomalaisen offshore- ja arktisen laivanrakennukseen liittyvän osaamisen viemisessä Viipurin ja Pietarin telakoiden tarpeisiin,
13. Arktiset tutkimusalukset – strateginen uusi mahdollisuus,
14. Offshore-teknologian tuottaminen arktisiin olosuhteisiin,
15. Arktiset öljyntorjunta-alukset – innovaatioalustana Itämeri, kasvavat markkinat etenkin arktisessa,

16. Energiansäästöteknologian toimittaminen ja käyttöönoton edellytysten luominen,
17. Uusiutuvat energiat, mm. bio- ja tuulienergiayhteistyö,
18. Maakaasuverkoston ja jakelujärjestelmän kehittäminen Suomessa, puu- ja biokaasun siirtomahdollisuuden huomioiminen,
19. Yritysvierailut – Murmanskin, Luoteis-Venäjän ja Koillisväylän alueen logistiikasta päättävien satama-, telakka- ja yritysvierailut teknologiaosaamisen ja Suomen kuljetuspalveluiden esittelemiseksi,
20. Hankeaihioiden 1-19 jalostaminen alueellisiksi hankkeiksi.

Tekijän mielestä vaikuttavuuden kannalta tärkeintä olisi käynnistää hanke-aihion numero 20 toimeenpano. Asiantuntijapalautteen mukaan työllisyyden edistämisen kannalta kärkihankkeet ovat 2., 17., sekä 7., 8., 11., 14. ja 20.

***
Loppulause (s. 78)

”Pohjoista luottamusta hyödyntävä Suomi

on vuonna 2025 maailman johtava

arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian

ja niihin liittyvien palvelujen tuottaja.”

”Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi

entistä selvemmin myös merestä ja maaperän rikkauksista .”

Kylmä pitkä talvi, harva-asutus, metsät ja riippuvuus merenkulusta on luonut Suomessa asuvista kekseliäitä ja yritteliäitä selviytyjiä. Suomalaiset ovat tuottaneet maailmalle mm. metsä- ja ympäristöosaamista, energiaosaamista, kuljetus- ja tietoliikenneratkaisuja. Selviytyminen on vaatinut yhteistyötä ja sen edellytyksenä luottamusta arktisessa asuviin. Luottamus- ja innovatiivisuus ovat rikastuneet suomalaiseen yhteisöön maailmanmittakaavassa suurena pitoisuutena: Suomi on maailman arktisin yksittäinen kansakunta asukasmäärällä mitattuna – Helsingin pohjoispuolella asuvista maapallon ihmisistä noin 60 % on suomalaisia. Luottamuksen määrästä Suomessa kertoo talkooperinne ja yhdistysten suuri määrä. Luottamus ja innovatiivisuus ovat tärkeimmät varjeltavat ja jalostettavat luonnonvaramme.

***
Hanketta koordinoi aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius. Raportti on jaettu 8.4.2010 perustetun arktisen neuvottelukunnan tausta-aineistoksi. Tuloksia on hyödynnetty mm. elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen puheessa presidentti Tarja Halosen presidenttifoorumissa ”Suuntana pohjoinen – Arktinen alue” http://www.tem.fi/index.phtml?93050_m=101207&s=2983 . Raportin 70 perusteltua hankealoitetta antavat hyvän pohjan yheistyöhankkeiden suunnitteluun myös raportin / blogiartikkelin kirjoittajan ja alueellisen sekä valtakunnan tason toimijoiden kanssa.

Yhteystiedot

https://yrjomyllyla.wordpress.com/about/