best practice

EU:N PARAS ALUEELLISEN ENNAKOINNIN KÄYTÄNTÖ esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
EUn paras

EUn paras

Video EU:n komission toimeksiannosta on arvioitu 27 EU-maan ennakointikäytännöt – Suomessa osin RD Aluekehityksen kehittämä valittiin EU:n parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi EU:n parasta alueellisen ennakoinnin käytäntöä esiteltiin Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarin yhteydessä Mikkelissä 18.8.2011. Menetelmää kehittänyt Yrjö Myllylä RD Aluekehitys Oy:stä oli valmistanut esitelmän yhteistyössä menetelmän kehittämisen viime aikaisen avainhenkilön, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttisen kanssa. Ks. VIDEOESITYS: ”Työelämän tulevaisuuden ennakointia Turun malliin – EU-palkittua ennakointia” EU:N PARHAIMMAN ALUEELLISEN ENNAKOINTIKÄYTÄNNÖN ESITTELY (37 min) Ks. KALVOSARJA: EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytönnön esittely (27 s).

EU:n parhaimmaksi ennakointikäytännöksi valitussa mallissa arvioinnin kohteena oli käytännössä vain RD Aluekehityksen / Yrjö Myllylän yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY:n kanssa kehittämä konsepti, jossa oli joitakin erityispiirteitä – kuten selkeä Delfoi-kierros – joita ei ole toistaiseksi ollut muissa viranomaisten muissa ELY-keskuksissa toteuttamissa TKTT-sovelluksissa. Tarkkaan ottaen myöskään muiden konsulttien Varsinais-Suomen ELY-keskukselle toteuttamat konseptit eivät toistaiseksi ole täyttäneet arvioidun mallin kriteereitä erityisesti arvioinnissa kuvatun ja huomioidun Delfoi-vaiheen puuttumisen vuoksi. (RD Aluekehitys tulkitsee koko TKTT-prosessin Delfoi-sovellukseksi ja innovaatiojärjestelmäksi, mutta  arvioinnissa esiteltiin  etenkin ns. Real Time Delphi -kierros konseptin Delfoi-osana, joka yksistään täyttää Delfoi-menetelmän kriteerit.) Lisäksi on huomioitava, että arvioinnissa painoi myös ilmeisesti public-private -kumppanuusmallilla toteutettu totetustapa. Varsinais-Suomen ely-keskus on ollut tässä suhteessa poikkeus, koska useimmissa mallia on pyritty soveltamaan virkamiestyönä. Esittelystä käykin ilmi juuri Varsinais-Suomen edelläkävijyys tämänlaatuisessa kumppanuudessa ja sen kriittinen vaikutus konseptin valinnaksi Euroopan tasolla hyväksi/parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi.

Visionäärinen kehitysprosessi

Aluksi Yrjö Myllylä totesi, että TKTT-mallin kehittäminen on edennyt visionääristen ja suurten hankkeiden lainalaisuutta noudattaen: Kaikkien kunnianhimoisten ja visinääristen hankkeiden vaiheet ovat (Intian vapaustaistelija Mahatma Gandhia mukaillen, ks. Esim. Wilkipedia)

1. Ensin sinut sivuteetaan

2. Sitten Sinulle nauretaan

3. Sitten Sinua vastustetaan

4. Tällöin olet jo voittanut!

Edellä mainittua lainalaisuutta myös professori Pekka Himanen alleviivasi 4.3.2011 Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessin Delfoi-tuloksia esitelleessä Koillis-Suomen Tulevaisuusverstaassa Rukalla. Ennakointi on kokenyt myös kritiikkiä, osin aiheesta, osin aiheetta (mm. perehtyneisyys vaatii usein omaa osallistumista ja mukanaoloa). Tämän vuoksi Myllylä totesi suomalaisen hiihdon maailmanmestarin tavoin ”Kritiikkiä on tullut (suomalaista mieshiihtoa vastaan) ja sitä otetaan vastaan. Missään vaiheessa ei kuitenkaan usko omaan tekemiseen ole horjunut” (Matti Heikkinen, Hiihdon maailmanmestari 2011, Kajaani). Toisaalta Myllylä muistutti, että ”Voitto on ainoa totuuden kriteeri” (PM). Voittajalta voidaan ja pitää aina oppia.

Arviointikriteerit

Oletettavasti parhaimman ennakointikäytännön valintaan vaikuttivat seuraavat seikat:

1. Yritykset on kytketty tiiviisti mukaan prosessiin (haastattelut/osallistuminen raatityöskentelyyn)

2. Prosessissa ovat mukana kaikki keskeiset alueelliset ja paikalliset toimijat; yritysten lisäksi oppilaitokset ammatilliset), AMK:t, yliopistot ja korkeakoulut, työmarkkinajärjestöt (työntekijä/työnantaja), ELY-keskukset, TE-toimistot jne.

3. Prosessi tuottaa priorisoidun listan  toimenpide-ehdotuksista ennakoitavan toimialan kehittämiseksi maakunnassa

4. TKTT-konsepti toteutetaan public-private -yhteistyönä (vain Varsinais-Suomen TKTT-mallissa, mikä malli oli arvioinnin kohteena)

Arviointiprosessi

EU:n komission toimeksianto ILO:n (International Labour Organisation) kansainväliselle koulutuskeskukselle ITC:lle (International Training Centre) Torinossa Tehtävä kuvata 27 maan ennakointikäytännöt (ns. ARENAS-projekti) ILO/ITC järjesti kaikissa maissa seminaarit, joissa eri tahot esittelivät käytäntöjään Tulokset julkistettiin Brysselissä 18.-19.10.2010 Keskeiset raportit: 27 National Seminars Anticipating & Managing Restructuring, European Comission: 1. EU SYNTHESIS REPORT (2010), 159 sivua. 2. National Background Paper Finland (2010), 42 sivua. Lisätietoja http://arenas.itcilo.org/en/home ja Jouni Marttinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Suomesta arvioituja käytäntöjä

Mm. seuraavia ennakointikäytäntöjä Suomesta arvioitiin (EU Synthesis Report 2010). ”…A wide range of national, regional and local forecasting bodies and networks that influence government policy:

(1) The Futures Committee in the Finnish Parliament

(2) National Foresight Network of the Ministries

(3) Foresights and restructuring activities of the Ministry of Employment and the Economies

(4) Anticipation and forecasting in education – Ministry of Education

(5) VATTAGE –model of Government Institute for Economic research (VATT)

(6) Education Intelligence Foresight System of the Confederation of Finnish Industries (EK),

(7) Finnsight 2015 Science and Technology Foresight

(8) ETLA Economic Five Year Regional Forecasting System

(9) Tekes (Funding Agency for Technology and Innovation) foresight systems,

(10) VTT (Technical Research Centre of Finland) foresight systems

(11) SITRA ( Finnish Innovation Fund) foresight systems.

Regional and local systems include:

(1) Foresight system of the Finnish Economic Development Centres (TE-Centres) and the restructuring activities of the Employment and Economic development offices (TE-offices, former Employment offices)

(2) Regional cluster modelling and foresight systems,

(3) Surveys on the Need for Workforce and Training (TKTT Foresight Model) and

(4) Sub-regional special foresight processes.”

Mitä ennakointi on RD Aluekehityksen / Yrjö Myllylän mukaan?

Yrjö Myllylän tulkinta – ennakointiprosessissa oltava samanaikaisesti 5 ominaisuutta:

1. Uuden tiedon tuottaminen

2. Osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen

3. Verkostoitumisen edistäminen

4. Vision tuottaminen

5. Ajankohtaisen päätöksenteon tukeminen. (Toivonen & Nieminen, EU:n alueellisen ennakoinnin käytännön opas, Suomi 2003 – pohjalta)

Public-private -yhteistyön käynnistäminen toteutuksessa ratkaiseva vaihe TKTT-prosessin evoluutiossa voittajaksi?

TKTT prosessin

I vaihe käynnistyi 1980-luvulta, kun Vaasan työvoimaviranomaiset siirsivät Ruotsissa ja Tanskassa käytössä olleet yritysten haastattelukäytännöt Vaasaan. Malli kehitettiin tuomalla siihen raatityöskentely 1990-luvun puolessa välissä.

II vaihe käynnistyi kansallisessa TE-keskusennakointiprojektissa 1998-2002, jossa Vaasan mallia pyrittiin levittämään.

III vaihe on esitelty alla:

Vaihe III

– 2006: Varsinais-Suomen TE-keskus avasi toteutuksen ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana (?) konsulteille kilpailutuksen kautta, mukaan 2 konsulttia (huom. Sitoutuneet tilaajan edustajat Jouni Marttinen, Tuula Purmonen+innovatiivinen tarjous yhdistelmä)

– 2006-2009(2010): RD Aluekehitys toi prosessiin RT Delfoi-kierroksen (eDelphi sekä vahvisti konseptista viestintää mm. viestintäsuunnittelua ja materiaalituotantoa sekä sosiaalista mediaa korostamalla osana prosessia (mm. Tiivistelmäesitemalli, Prosessimalli, ja Ning-foorumi) 3 sovellusta 2006-2007, 2 kpl

– 2008-2009, sekä toi muutostrendit, heikot signaalit ja villit kortit vahvemmin käsitteinä mukaan. Vuoden 2009 kilpailutuksessa toteuttamaan 4 konsulttia (kiinnostus myös konsulttien puolella suurissakin toimistoissa kasvanut)

– Vuonna 2010 malli valitaan EU:n parhaimmaksi, erityinen uusi Delfoi-vaihe huomioidaan arvioinnissa/raportissa (Delfoi-malli toistaiseksi ollut TKTT:ssa vain RD Aluekehityksen Yrjö Myllylän johdolla toteutetuissa sovelluksissa!) Myös muut RD/YMy-painotukset olleet esittelyssä esillä. Vaihe IV: Mahdollisuus syntyä menestystarina, jos julkinen sektori pyrkii konseptin levittämiseen ja toteutukseen yritysten kanssa ja tiivistää yhteyksiä ministeriöiden ja alueiden viranomaisten välillä

– 2011: Malli käytössä sovellettuna EU-tasolla pidemmän aikavälin ennakoinnissa, TKTT-mallia implementoidaan EU maissa, mm. Baltian suunta aktiivisessa vaiheessa.

– 2011-2015: Erilaisia skenaarioita. Menestysskenaario on yksi mahdollisuus. Suomi nousee alan osaajana kartalle. Mahdollisuudet suomalaisen ennakointitoiminnan kehittämiseen ja todelliseen vaikuttavuuteen niin Suomessa kuin kohdemaissa – edellyttää

– 1. Public private kumppanuutta, tilaaja-tuottaja –roolien selkiyttämistä, osaamisen kehittämistä tilausten kautta palvelutuotatajayrityksissä (huom. Innovatiivinen kilpailutus ja sitoutuneiden tilaajien rooli). Verovaroja ja EU:n aluekehitysvaroja ei pitäisi käyttää yksistään julkisen sektorin työpaikkojen luomiseen.

– 2. Public-public –verkottumista: hallinnon sisäistä verkottumista ”muodollisesta yhteistyöstä” kumppanuuteen yli rajojen. Ministeriön ja aluetason yhteistyö ”Hollannin mallin” soveltamista. Sanalla sanoen KANNUSTAMINEN.

(Mitä on tapahtunut – rehelliselle analyytikolle totuus voi olla tarua ja strategiaraporttien tekstiä ihmeellisempää.  Mahdollisuuksia vielä kuitenkin on., kirj. lisäys 7.10.2014)

Palkittu TKTT-konsepti on toteutunut EU-arvioinnin/kriteerien mukaisesti toistaiseksi tarkkaan ottaen vain seuraavissa

1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin  SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 /  2009.   http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/ennakointi-esimerkki-vahittaiskauppa-varsinais-suomi/

2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/ennakointi-case-tekninen-palveluala-varsinais-suomi/

3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/tyovoima-ja-koulutustarpeen-ennakointi-case-ravintolapalveluala/ , http://www.luotain.fi

4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen  tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/tyovoima-ja-koulutustarpeiden-ennakointi-case-siivous-ja-kotitalouspalveluala/

5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007.  http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/tyovoima-ja-koulutustarpeiden-ennakointi-case-talonrakennusala-varsinais-suomi/

Palkitun konseptin elementtejä ollut käytössä myös RD Aluekehityksen pitkän tähtäimen ennakointisovelluksissa

6. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003.  Tiivistelmä: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/07/osaamistarpeiden-ennakointijulkaisu-case-helsinki-2015/

7. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/osaamistarpeiden-ennakointi-rd-case-osaaminen-koulutus-ja-ennakointi-kemi-tornio-alue-2010/

8. Myllylä, Yrjö (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos (visiotarkastelu vuoteen 2025). Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 4.4.2011. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa

Voittajan takana on tiimi ja hyvä yhteityö

Edellä mainittujen Varsinais-Suomessa toteutettujen työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonseptien yksittäisen casen toteutukseen tai kaikkiin mainituista ovat jollakin roolilla osallistuneet myös seuraavat luetellut henkilöt RD Aluekehityksen toimeksiannoissa. He ovat siten osaltaan vaikuttaneet arvioinnin lopputulokseen – ja ansaitsevat myös tässä yhteydessä kiitokset:

1. Ossi Luoma, viestinnän ja yrityskehittämisen asiantuntija

2. Hannu Linturi, johtaja, eDelfoi- ja muut Internet-oppimisympäristöt

3. Marcus Lindén, graafikko, oppikirjasuunnittelija, näyttelijä

4. Jenni Linturi, viestinnän tutkija, kirjailija

5. Maija Linturi, näyttämötaiteen asiantuntija

6. Teija Myllylä, kansainvälisen viestinnän asiantuntija

7. Olavi Linturi, suomenkielen asiantuntija, sotaveteraani.

Johtopäätöksiä – keskeisimmät EU:n parhaimman ennakointikäytännön operationaaliset elementit

1. Face to face yrityshaastattelut

2. Work shopit ja työpajat, seminaarit, tulevaisuusverstas

3. RT Delfoi/eDelphi

4. Viestintä (mm. Ning). Em. ”operationaalisten elementtien” mukanaolo ei vielä takaa, että malli on EU:n palkitun mukainen, pitää olla näkemys myös ketä otetaan mukaan prosessiin – tätä seikkaa pitää kovasti korostaa ja se vaatii osaamista. Käytännössä onnistumiseksi tärkeää on myös tietää ja sisäistää, millä avainkäsitteillä työskennellään. Näitä seikkoja ei tässä yhteydessä ole mahdollista perusteellisesti avata. Lisäksi tarvitaan tiettyjä prosessin sisään rakennettuja analyysikonsepteja, kuten SWOT-analyysi. Kaikkea on myös vaikea selitää lyhyesti, konsepti pitää ”kokea”, jotta sen oppii ja sisäistää. Kaverin kautta opitaan parhaiten uusi teknologia ja muutkin hyvät käytännöt, alansa mestarien kautta erilaiset työtaidot ja käytännöt.

Jatkotoimenpiteitä

Malli on käytössä sovellettuna jo EU-tasolla. TKTT-mallia viedään tällä hetkellä aktiivisesti myös Baltiaan. Suurta mielenkiintoa on osoitettu myös Venäjältä. Suomessa aktiivisesti sitä käyttää 4-6 ELY-keskusta 13:sta. Public-private -yhteistyössä konseptia on toteuttanut tiettävästi vain palkittu Varsinais-Suomi, mikä yhteistyö oli todennäköisesti kriittinen ja välttämätön edellytys palkitsemiseen paitsi innovatiivisten uusien elementtien, myös sen vuoksi että palkitsemisessa kiinnitettiin huomiota toteutusmalliin. TKTT-mallin käyttöä tulisikin tämän EU:n tunnustuksen mukaan jatkossa edistää juuri public-private yhteistyönä. Seuraavassa on esitetty yhteenvetomaisesti muutama keskeinen teema TKTT-mallin käytön lisäämiseksi ja mallin jatkokehittämiseksi:

1. Public private –kumppanuuden vahvistaminen toteutuksessa (evoluutioprosessin jatkuminen) Public-public –verkostoi-tuminen. So. TEM-tuki ELY:ille alueellisten TKTT-sovellusten toteuttamiseksi (4-5:stä 15 ELY:yn, rakennemuutos-, työmarkkina-, innovaatiojärjes-telmänäkökulma)

2. OPM:n tuki oppilaitoksille mallin hyödyntäminen pitkän tähtäimen (10-15 vuotta) ennakoinnissa

3. Seutukuntien ja maakuntien liittojen ennakointi (myös osaamis- ja koulutustarpeet)- ja strategiat mallilla(10-15v.)

4. Valtakunnallinen synteesi (TKTT-raporttien pohjalta) ja johtopäätökset, ”Hollannin mallin” soveltaminen.

Mitä kannattaa tehdä, jos haluaa soveltaa EU:n parasta alueellista ennakointikäytäntöä omaan hankkeeseen?

Paras ja suositeltavin tapa oppimiseksi ja osaamisen siirtämiseksi on tekeminen yhdessä kokeneen ja osaavan ammattilaisen kanssa. Perinteinen mestari-kisälli tai oppisoopimusmalli toimii tässäkin. Se on tehokkain tapa osaamisen siirtämiseksi ja oppimiseksi sekä vaikuttavien hankkeiden toteuttamiseksi. Työtä voidaan jakaa tarpeen mukaan akselilla prosessin ideointi ja ohjaus – avaimet käteen suoritus. Ota RD Aluekehitys kumppaniksi ennakoinnin kehittämisessä alueellasi ja siirrä hyvät käytännöt alueesi ja Sinun osaamispääomaksesi. Yrjö Myllylä ”EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjä” Ks. myös Marttinen, Jouni & Yrjö Myllylä (2011). Työvoima- ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi euroopplaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011, s. 3. __

EU:N PARHAAT ENNAKOINTIKÄYTÄNNÖT VALITTU

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Euroopan unionin parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi valittiin Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonsepti (TKTT) (Lisätietoja linkissä)

Ks. myös ennakointikäytännön esittely Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa 18.8.2011 Mikkelissä tästä.

TKTT-konsepti on kehitetty Suomessa alueellisen ennakoinnin tarpeisiin maakuntatasolle, mutta sitä sovelletaan jo EU:n tasolla, mikä osoittaa, että konseptin lähtökohdat soveltuvat eri aluetasoille. Viime vuosina konseptin kehittämisestä on vastannut erityisesti ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttinen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Alunperin mallin kehittämiseen on osallistunut tietojeni mukaan keskeisesti Jorma Höykinpuro. Valinta julkistettiin EU-komission järjestämässä Rakennemuutoksen ennakointi- ja hallintaseminaarissa 18.-19.10. 2010 Brysselissä.  Tilaisuudessa esiteltiin EU-komission/ILO(ITC):n evaluoimina parhaiksi käytännöiksi arvioidut ennakointiprosessit. Arviointiin osallistuivat 27 maan ennakointikäytännöt.Lisäksi kansallisella tasolla palkittiin Suomen ministeriöiden välinen ennakointiverkosto, joka on myös alunperin esitetty käynnistettäväksi mm. ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttisen aloitteesta yhtenä ajatuksena mm. TKTT-konseptin mukaisen tiedon hyödyntäminen (ks. esim. Marttinen, Jouni (2003): Ennakoinnin kytkentä osaksi TE-keskusten toimintaa – visio 2010 ja kehittämisstrategia. 85 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja 1/2003. Elinkeino-osasto.) Raportissa mm. sivulla 10 esitetään tärkeimpänä / ensimmäisenä kohtana seuraavaa: ”I Organisatoriset toimenpiteet:1. TE-keskusministeriöiden tulee sopia TE-keskusten ennakointitoiminnan tuen ja koordinaation järjestämisestä. Pitkäjänteinen ennakoinnin kehittämistyö edellyttää, että ennakointitehtävät vastuutetaan pysyvälle henkilökunnalle. Kehittämistyön voisi organisoida esimerkiksi verkostomaisesti niin, että kussakin TE-keskusministeriössä on ennakoinnin vastuuhenkilö. Samoin ministeriöihin on perustettava ennakointitiiimit/ -yksiköt.”

Tiettävästi ainoastaan Varsinais-Suomen ELY-keskus on kilpailuttanut toteutuksen

TKTT-konsepti on ollut käytössä 13 Suomen ELY-keskuksessa. Arvioinnin kohteena olikin erityisesti juuri Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa sovellettava malli, jossa on joitakin ominaispiirteitä tai painotuksia, jotka eivät ole vielä yhtä aktiivisessa käytössä muissa ELY-keskuksissa, joissa TKTT-ennakointia hoidetaan kokonaan virkamiestyönä. TKTT-konseptissa ennakoidaan jonkin toimialan tulevaisuutta lyhyellä tähtäimellä. Toimialaksi valitaan ala, josta halutaan saada lisätietoja esimerkiksi sen uutuuden vuoksi tai alalla tiedetään olevan haasteita kuten työvoimapula tai työttömyysuhka tms. (ks. case raporttien luettelo alla) Konsepti valittiin parhaimmaksi mm. siksi, että  siinä saadaan aidosti yritykset mukaan ja yhteistyöhön julkisen sektorin kanssa.  Käytännön esimerkkejä todellisista käytössä olevista toimivista malleista on vähän – EU-rahoitusohjelmakäytännöt ja niiden nykytulkinnat käytännössä esimerkiksi Suomessa ja monissa muissakin EU-maissa loitontavat yrityksiä ja julkisia toimijoita toisistaan. Tärkeä lähtökohta TKTT-konseptissa on, että TE-toimistojen henkilökunta haastattelee kasvokkain kyseisen toimialan yritykset, yleensä muutamia kymmeniä työnantajia. Haastattelut synnyttävät luottamuksen ilmapiirin ja ovat syvällisiä verrattuna nykyajalle tyypillisiin sähköisiin pikakyselyihin.  Haastattelut ovat anonyymejä, eli haastateltavat voivat tarvittaessa jopa hiukan ”tuulettaa”. Haastatteluaineisto käsitellään ja esitellään asiantuntijaraatiseminaarissa. Asiantuntijaraatiin osallistuu yritysten, oppilaitosten, ELY-keskuksen, TE-toimistojen ja muiden sidosrymien edustajia, yleensä noin 20 henkilöä. Asiantuntijaraati tuottaa SWOT-analyysin ja johtopäätökset, mihin toimiin tulisi ryhtyä haastatteluaineiston perusteella.

Yrjö Myllylä RD Aluekehitys Oy:stä on osallistunut TKTT-konseptin toteutukseen viiden toimialan osalta vuosina 2006-2010

Näissä sovelluksissa konseptia on kehitetty ja mukaan on tuotu eDelfoi-haastattelukierros asiantuntijaraadin jälkeen. Lisäksi on kokeiltu sosiaalisen median Ning-ympäristöä asiantuntijaraadin jatkokeskustelufoorumina ennen eDelfoi-haastattelukierrosta.  Nämä tekijät mainittiin kansainvälisessä arvioinnissa. Lisäksi näissä hankkeissa on pyritty korostamaan viestinnän roolia ja tuotettu viestintämateriaalia. Myös tämä vaikutti lopulliseen voittajan valintaan ja helpotti konseptin esittelyä (ks. esim. OPH:n sivuilla linkissä oleva julkaisu, s. 46). Yrjö Myllylä RD Aluekehityksestä on tulkinnut TKTT-konseptin alusta asti Delfoi-prosessiksi ja pyrkinyt kehittämään sitä mm. tästä näkökulmasta. Tiivistetysti konsepti on esitetty esim. Teknisten palveluiden työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksen (TKTT 2009) hankkeessa RD Aluekehitys Oy:n toimesta mm. viestintäsuunnittelija Ossi Luoman kanssa suunnitellussa tiivistelmäesitteessä sen sivulla 2. RD Aluekehitys Oy:n toteutuksessa kehitettyä tiivistelmäesitemallia soveltaa nyttemmin myös muut yritykset, jotka ovat kilpailutuksessa päässeet toteuttamaan TKTT-konseptia.

***

TKTT-prosessin eteneminen – edennyt ”suurten visioiden ja kunnianhimoisten hankkeiden universaalin lain mukaan”

Johtopäätöksenä näiden palkittujen ennakointiprosessien kehittämistä seuranneena voin hyvin yhtyä siihen ”suurten visioiden ja kunnianhimoisten hankkeiden universaaliin lakiin”, jonka mukaan kaikki visionääriset ja kunnianhimoiset hankkeet mm. Mahatma Gandhin (ks. Wikipedia) opetuksiin perustuen etenevät:

1. Ensin sinut sivuutetaan

2. Sitten sinulle nauretaan

3. Sitten sinua vastustetaan

4. Tällöin olet jo voittanut.

Edellä mainittuja suurten visioiden ja kunnianhimoisten hankkeiden toteuttamisen edellytyksiä 1.-4. syvennettiin myös Koillis-Suomen elinkeinostrategian valmisteluprosessiin liittyvässä tulevaisuusverstaassa Kuusamon Rukalla 4.3.2011 lähes 150 ihmisin voimin. Aiheesta esitelmöi filosofi ja professori Pekka Himanen. Myös Koillis-Suomen elinkeinostrategia itsessään hyödynsi EU:n parhaimmaksi palkitun ennakoinikäytännön elementtejä (ks. lehdistötiedote) niitä edelleen kehittäen Yrjö Myllylän toimiessa hankkeessa vastuullisena konsulttina  Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen nimissä. Uutta haettiin myös sillä, että Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietasen vetämän Tulevaisuusverstaskonseptin lähtöaineistoksi annettiin 4 syvällisen haastattelu- tai kyselykierroksen aikana kypsyneet keskeiset valinnat. (Koillis-Suomen tulevaisuusverstaan esitykset löytyvät myös videoituna YouTubesta, ks. tästä linkistä tarkemmin.)

Luottamus, arvonanto ja mandaatin antaminen näkemystä omaaville toimijoille voisivat nostaa Suomen alueellisen ennakoinnin edelläkävijämaaksi – tämä tukisi Suomen alueellista ja kansallista kehitystä

Jos olisin keskushallinnon / ministeriön vastuullinen esimerkiksi ennakointiverkostoa edustava virkamies, nostaisin tämän TKTT-konseptiin  ja valtioneuvoston ennakointiverkostovisioon uskoneet ja niitä edistäneet todelliset henkilöt ja tekijät, etenkin aluetason virkamiehet, esille tuoden niille aiheeseen kuuluvan huomion. Jos kykenemme luomaan ennakoinnin ja muun kehittämisen ympärille kannustavan ja luottamuksellisen ilmapiirin kateuden ja yksintekemisen sijaan, suorituksemme voivat tulevaisuudessa olla nykyisestäkin palkitusta vielä merkittävämmät ja todelliset vaikukset yhteiskuntamme kehittymiseen aivan huikeat mm. osaamisen ja valintojen suuntautuessa ennakointikonseptien johdosta tulevaisuuden kannalta relevanteille alueille. Esimerkiksi nyt voitaisiin saada hyviä tuloksia, jos TKTT-konseptia sovellettaisiin mm. Pohjois- ja Itä-Suomessa kaivos- ja laajemmin mineraalialan tarpeisiin, tätä tukee mm. 1.7.2011 julkistetun TEMin tutkimus, jossa havaitiin muun ohessa, että kaivostoiminta on turvautumassa ulkomaiseen vuokratyövoimaan, kun Suomesta ja kohdealueilta ei ole saatavissa sopivaa työvoimaa.

Lisätietoja

Lisätietoja parhaimmasta alueellisesta ennakointikäytännöstä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/ajankohtaista/tktttekn

http://delfoi.ning.com

www.rdmarketinfo.net

Varsinais-Suomen ELY-keskus

www.luotain.fi

TKTT-esimerkkejä

Yrjö Myllylän /RD Aluekehitys Oy:n toteuttamat ja kehittämät TKTT-sovellukset vuosina 2006-2011:

  1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin  SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 /  2009. www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf
  2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. <www.luotain.fi> tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf
  3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf
  4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen  tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf
  5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Muita Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksen elementtejä hyödyntäneitä pidemmän tähtäimen (10-15 vuotta) osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointitutkimuksia tai strategioita.

    1. Myllylä, Yrjö (2003).Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeidenennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003. www.hel2.fi/ennakointi/ Tiivistelmä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015
    2. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku
    3. Myllylä, Yrjö (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos. Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 4.4.2011.

Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa.