Case: ”Pohjois-Euroopan uudet kuljetusmarkkinat – Perämeren satamat osana Luoteis-Venäjän yhteysverkkoa”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Vuonna 1995 kirjoittaja ehdotti Pohjois-Pohjanmaan liitolle hanketta, jossa sovellettaisiin samaa konseptia kuin hankkeessa ”Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa”. Hanke johti RD Aluekehityksen ja Viatek-yhtiöiden yhteishankkeeseen, jossa mukana olivat Perämeren satamat ja maakuntien liitot. Tavoitteeksi muodostui laatia logististen kehittämishankkeiden ohjelma erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia painottaen. Hanke perustui laajaan asiantuntijahaastatteluun teemahaastattelun menetelmin. Keskeiset tulokset, edistettävät teemat, on esitetty mm. ao. Lapin yliopiston KIDE-lehden julkaisussa. Prosessia seuraanneena voi todeta kaikissa teemoissa olleen kehittämishankkeita ja käytännön tuloksia saatu, mm. logistiikan professuuri on perustettu Oulun yliopistoon, logistiikan maistereita on valmistunut, logistiikan palvelukeskus on synnytetty, kuljetusreitteijä on markkinoitu jne.

Myllylä, Yrjö (1996). Perämeren satamat osana Pohjois-Suomen ja Luoteis-Venäjän yhteysverkkoa. KIDE. Lapin yliopiston tiedotuslehti 7/1996, 16-18. (Ports of Northern Gulf of Bothnia on the part of Northern Finland and NW-Russias logistics network. Article in Kide 7/1996, University of Lapland.) <Perämeren satamat, KIDE 1996>

Nyt olisikin aika uudelleen tarkastella Perämeren satamien näkökulmasta tilannetta ja huomioida mm. kaivostoiminnan uudet kehityskulut, Murmansk Hubin kehittyminen/Koillisväylän vaikutukset, Itämeren alueen tiukentuvat ympäristömääräykset yms. ja miettiä millaisia kehittämishankkeita tulisi nyt toteuttaa ja millaista yhteistyö se edellyttäisi mm. Perämeren satamilta. Menetelmänä voisi edelleen käyttää asiantuntijahaastattelumenetelmää, mutta perusteellisemmin hyödyntäen ”EU:n parasta alueellisen ennakointikäytännön” mukaista menettelytapaa. Parhaimmillaan työ voisi olla perusteellinen Perämeren satamien strategiaprosessi em. palkittuja metodisia lähtökohtia hyödyntäen tuottaen vahvalle pohjalle rakennetun yhteisen strategian, vrt. Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015.

Alla myös muita prosessiin liittyviä tai sitä tukevia myöhemmin ilmestyneitä artikkeleita

Myllylä, Yrjö (1997). Kemi-Tornion rooli EU:n pohjoisen käytävän kehittäjänä – johtopäätöksiä. In the book: Vainio, Juhani (ed.) Kemi-Tornion rooli EU:n pohjoisen käytävän kehittäjänä. Publications from the Center for Maritime Studies, University of Turku, B 93.

Myllylä, Yrjö (1997). Kemi-Tornin rooli EU:n pohjoisen käytävän kehittäjänä – esiselvitys. Nykytilan muistio 31.2.1997. 23 p. Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalvelu, Kemin kaupunki, KTM yrityspalvelu Lapin piiri. Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalvelun julkaisu.

Myllylä, Yrjö (1997). Etelä-Kuolan elintarvikejakelukeskus – kylmätilojen rakentaminen Kantalahteen –raportti. 17 p. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus, NorrFrysh Ab, Veljekset Rönkä Oy, Lapin yliopisto, Muotoilu- ja yrityspalvelu, Oy Aluekehitys RD.

Myllylä, Yrjö (1998). Nelostietä markkinoille. Tie- ja Liikenne 5-6/1998, 12-17. Suomen Tieyhdistys.

Myllylä, Yrjö & Iikkanen, Pekka & Juntikka, Tuomo (1999). The Barents Euro-Arctic Corridor – The Development of Road Infrastructure from the viewpoint of Combined Transport. Present/Article IRF (International Road Federation) Regional Conference European Transport and Roads. Meeting the Challenges of the 21st century. Technical reports. 1999. 135-140.

Myllylä, Yrjö (1999). Suomi Pohjois-Eurooppaa palveleva informaatioteknologian ja logistiikan osaamiskeskus. AlueIntegraattori 5/1999. <https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/pohjoinen-ulottuvuus-rd-julkaisuesittely-pohjois-eurooppaa-palvelevat-yritykset-suomessa-kehitettavat-klusterit-ja-niiden-kansainvalistamisen-tukipalveluiden-kehittaminen/>

Myllylä, Yrjö (1999). The Northern Dimension: Finnish Companies providing services within the new Northern Europe – Finland serving Northern Europe as a Centre of information technology and logistics expertise. Article/Bulletin for EU:s SME:s Forum 1999.

Myllylä, Yrjö & Juntikka, Tuomo (1999). Centre to Improve transport links with NW Russia. Article in Report on Europe, Northern Dimension. Statistics Finland. 30-33. Vantaa 1999.

Myllylä, Yrjö (2000). Pohjois-Suomen kehittämisen strategiset painopistealueet, Lapin yliopiston tiedotuslehti KIDE 3/2000. < Kide 3, 2000246>

Ks. myös

Myllylä, Yrjö (2006). The future of the Murmansk Oblast assessed by three Delphi panels. Fennia 184:1. 53-73. <http://ojs.tsv.fi/index.php/fennia/article/view/3732/3523>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.
<https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/>

Blogiartikkeli 6.10.2011 ”Pohjoisuus yhdistää suomalaiset”

Case: Delfoi-tutkimus ”Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Tässä esitettävää case-konseptimallia voisi hyödyntää vaikkapa kaikkien tai osan Suomen satamien ja kaikkien tai osan Suomen alueista aluekehitysvaikutusten tarkasteluun tilanteessa, jossa Murmansk Hub merkittävine konttiliikennemäärineen ja öljyterminaaleineen yms. on toteutunut, Jäämeren rautatieyhteydet ovat rakentuneet ja Koillisväylän liikenteessä on tapahtunut olennaisia muutoksia – esimerkiksi säännöllinen ympärivuotinen liikenne raaka-aineiden ja rikasteiden kuljettamiseksi Euroopasta ja Venäjän Siperiasta Kiinaan on alkanut. Em. voisi valita todennäköisimmät ja vaikuttavimmat muutostekijät syvempään tarkasteluun. Eräällä tavalla Murmansk Hub on ainakin tekijä, jonka vaikutukset pitäisi ottaa syvempään tarkasteluun. Työssä kannattaisi hyödyntää kokemusta ja konseptimalliosaamista, joka kirjoittajalla on lisäksi kertynyt myös Murmanskin ja Luoteis-Venäjän teollista, logistista ja sosiaalista tulevaisuutta käsitelleestä perustutkimuksessaan (ks. yritysten sponsoroima UM-julkaisu 3/2008). Aikajänne ennakoinnille voisi olla vaikkapa vuoteen 2030:

Yksi RD Aluekehityksen varhaisvaiheen Delfoi-sovelluksia oli ”Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa” skenaariotutkimus. 1990-luvun alkupuolella ennakoitiin vuoden 2010 tilannetta ja infrastruktuurin ja logistiikkapalvelujen kehittämnistarpeita erilaisissa skenaarioissa. Mitkä skenaariot ovat toteutuneet? Osuivatko infrastruktuurin ja logistiikkapalveluiden kehittämissuositukset tuolloin kohdalleen tämän päivän valossa tarkasteluna? Onko infra- ja palveluiden kehittämishankkeet toteutettu? Toimiko ns. konventionaalinen Delfoi-sovellus? Tuolloin tehdyn Delfoi-sovelluksen tulokset on luettavissa em. Tie- ja Liikenne -lehden artikkelista (alla linkki). Tutkimuksesta tuli mm. seuraavat julkaisut:

Myllylä, Yrjö & Pekka Iikkanen (1995). Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. 67 s. Liikenneministeriön julkaisuja L 23/1995.

Myllylä, Yrjö (1995). Delfoi-tutkimus: Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. Tie- ja Liikenne 5-6/1995, 20-23. Suomen Tieyhdistys.

Liikenneministeriön sarjassa ilmestyneessä em. julkaisussa kuvailulehdellä/Tiivistelmässä todetaan hankkeesta seuraavasti:

” Tämä selvitys on Itämeren alueen muuttuvia kuljetusmarkkinoita koskevan selvityksen kolmas vaihe. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin kuljetusmarkkinoiden kysyntä- ja tarjotantekijöiden muutoksia ja selvityksen toisessa vaihessa tehtiin liikennemallitekniset ennusteet Suomen ja Luoteis-Venäjän ulkomaankaupan kuljetuksesta vuonna 2010.

Tämän selvityksen tavoitteena oli arvioida kolmen liikennejärjestelmältään erilaisen kehitysskenaarion vaikutuksia Varsinais-Suomen asemaaan Itämeren yhteysverkossa. Selvityksen kohteena olivat mm. Varsinais-Suomen aluerakentaallinen kehitys, Ruotsin autolauttaliikenteen sekä Suomen läpikulkevan itä-länsisuuntaisen henkilöautoliikenteen kehitys nykytilasta vuoteen 2010. Tarkasteltava perusskenaario sisälsi E18-tien moottoritienä välillä Oslo-Pietari sekä Juutinrauman ja Iso Beltin kiinteät yhteydet. Toiseen skenaarioin sisältyi edellää mainittujen hankkeiden lisäksi Tansakn ja Saksan välinen Fehmarn Beltin kiinteä yhteys. Kolmannessa skenaariossa oletettiin, että Pietarissa on uusi, kapasiteetiltaan 10 miljoonan tonnin suuryksikkösatama.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastatteluihin perustuvaa Delfoi-tekniikkaa. Haastateltuja asiantuntijoita oli 15, jotka edustivat aluerakenteen, logistiikan, teollisuuden ja tietoliikenteen asiantuntemusta. Tutkimuksessa tehtiin kaksi haastattelukierrosta, joista ensimmäinen oli kasvokkain tapahtunut haastattelu ja toinen puhelimitse tapahtunut tarkentava haastattelu.

Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksen todettiin E18-tien kehittäminen moottoritietasoiseksi Turun ja Vaalimaan välillä olevan tärkein Varsinais-Suomen ja koko muun etelärannikin taloudelliseen kehittymiseen vaikuttava liikennehanke. Hankkeen toteuttamistarpeessa ei ole kysymys pelkästään transitoliikenteen välittämisestä, vaan teollisen yhteistyön korridorin kehittämisestä.”

Delfoi-tutkimus: Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat TjaL 1995

***
Johtopäätöksenä voisi sanoa, että tutkimusasetelma oli hyvä ja toimisi edelleen. Myös tulokset ovat ok, kun niitä tulkitaan suuntaa antavina ja eri skenaarioden vaikutuksia suhteessa toisiinsa. Yksityiskohtaisten prosenttiennusteiden sijaan ehkä olisi ollut viisampaa kuvata kehityksen suuntaa esim. 5-asteikollisella Likert-asteikolla, koska kysymyskohtaiset lähtötiedot / aikasarjatiedot, paneeli ja murroksen ajankohta (Neuvostoliiton vasikäinen hajoaminen) eivät välttämättä antaneet riittävän vahvaa pohjaa uskottavien täsmällisten ennusteiden tekemiseen. Lisäksi huomiota olisi voinut kiinnittää enemmän mielipiteiden perusteluihin. Tänä päivänä asetelmaa olisi hyvä lähestyä perusteellisemmin laajemmalla paneelilla ja, missä paneelista olisi erotettavissa erilaisia intressiryhmiä, joiden mielipidettä ja perusteluita vertailtaisiin toisiinsa. Lähtökohtana sovellusta suunniteltaessa voisi hyödyntää tutkimusta ”Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Myllylä 2006). Itämeren piirissä on ajankohtaisi muutostekijöitä, joiden vaikutuksia voisi arvioida Etelä-Suomen aluekehitykseen ja satamien toimintaan ja muodostaa tarpeellisia kehittämissuosituksia infran ja logistiikkapalveluiden kehittämiseksi. Esimerkiksi pelkästään Murmansk Hubin/Koillisväylän liikenteen ja eteläisen Suomenlahden Pietarin läheisen Ust Lugan sataman sekä 1994 jo mukana ollen Fehmarn Beltin – Tanskan ja Saksan välisen kiinteän yhteyden – vaikutuksia voisi olla perusteltua arvioida myös Etelä-Suomen toimijoiden ja infran ja palveluiden kehittämisen näkökulmasta.

Ks. myös

Nordenswan, Olli & Yrjö Myllylä & Jukka Reinikainen (1992). Matkalla Pietariin – E18 tien kansainvälinen kehittämisprojekti. 13 p. Analyysi- ja visiomuistio 12.11.1992. Tiehallitus, Viatek Tapiola Oy, Omnipress Oy.

Myllylä, Yrjö (2006). The future of the Murmansk Oblast assessed by three Delphi panels. Fennia 184:1. 53-73. <http://ojs.tsv.fi/index.php/fennia/article/view/3732/3523>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.
< https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/>

Blogiartikkeli 6.10.2011 ”Pohjoisuus yhdistää suomalaiset”

Naturpolis Oy: ”Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015”

Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015

http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf s. 2:

Saatteeksi

”Vuoden 2010 alkupuolella käynnistynyt Koillismaan ja Itä-Lapin alueella toteutettava Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKOaa alueen kehittämisohjelmat ja -hankkeet yhteen selkeään ohjelmakokonaisuuteen. Tähän kokonaisuuteen liittyvänä keskeisenä ohjaavana tekijänä toteutettiin Koillis-Suomen aluetta koskeva elinkeinostrategiaprosessi, jonka tuloksena on tämä elinkeinostrategia ajalle 2011–2015. Elinkeinostrategia on jatkossa keskeinen elementti alueellisia kehittämishankkeita suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Strategia pohjautuu laajan asiantuntijajoukon haastatteluun ja näkemyksiin, nostaen esille tulevaisuuden kannalta haasteellisia ja mielenkiintoisia lähtökohtia. Strategiatyössä toteutettiin laaja delfoi-prosessi pitäen sisällään muun muassa yli 100 henkilöhaastattelua. Asiantuntijatyön teki Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Yrjö Myllylä, jolle lausun lämpimät kiitokset hyvästä yhteistyöstä.

Strategian toteutus ja onnistuminen riippuu meistä kaikista. Löytyykö meiltä alueelta riittävää rohkeutta ja kykyä ottaa niitä seuraavia askeleita, joita tämä alue tarvitsee, vai hyväksymmekö me nykyisen kehityksen ja annamme ajan viedä. Kaikki tämä on lopuksi meistä itsestämme kiinni.

Tulevaisuuden historiankirjoituksen ja alueen menestystarinoiden jatko-osien käsikirjoitusten aika on nyt. Myös kehittämisorganisaatioiden on pystyttävä muuttumaan. Toimintaa pitää pystyä suunnittelemaan ja suuntaamaan ajan vaatimusten mukaisesti.

Koillis-Suomen elinkeinostrategian pohjalta laaditaan erikseen toteutussuunnitelma, josta käy ilmi toimenpidekokonaisuudet ja hankkeet, joilla strategiaa tullaan toteuttamaan.”

Jari Hentilä
Toimitusjohtaja

Lisätietoja

Naturpolis Oy / http://www.naturpolis.fi/aluekehitys/koheesio-ja-kilpailukykyohjelma-koko

***
Aiheesta muita kirjoituksia:

Koillis-Suomen elinkeinostrategian Delfoi-haastattelukierrosten yhteenvetoraportit, lehdistötiedotteet ja muut materiaalit http://delfoi.ning.com

…tällä foorumilla

Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos

Koillis-Suomen elinkeinostrategia YouTubessa

EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esille Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa

Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi