Tässä esitettävää case-konseptimallia voisi hyödyntää vaikkapa kaikkien tai osan Suomen satamien ja kaikkien tai osan Suomen alueista aluekehitysvaikutusten tarkasteluun tilanteessa, jossa Murmansk Hub merkittävine konttiliikennemäärineen ja öljyterminaaleineen yms. on toteutunut, Jäämeren rautatieyhteydet ovat rakentuneet ja Koillisväylän liikenteessä on tapahtunut olennaisia muutoksia – esimerkiksi säännöllinen ympärivuotinen liikenne raaka-aineiden ja rikasteiden kuljettamiseksi Euroopasta ja Venäjän Siperiasta Kiinaan on alkanut. Em. voisi valita todennäköisimmät ja vaikuttavimmat muutostekijät syvempään tarkasteluun. Eräällä tavalla Murmansk Hub on ainakin tekijä, jonka vaikutukset pitäisi ottaa syvempään tarkasteluun. Työssä kannattaisi hyödyntää kokemusta ja konseptimalliosaamista, joka kirjoittajalla on lisäksi kertynyt myös Murmanskin ja Luoteis-Venäjän teollista, logistista ja sosiaalista tulevaisuutta käsitelleestä perustutkimuksessaan (ks. yritysten sponsoroima UM-julkaisu 3/2008). Aikajänne ennakoinnille voisi olla vaikkapa vuoteen 2030:

Yksi RD Aluekehityksen varhaisvaiheen Delfoi-sovelluksia oli ”Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa” skenaariotutkimus. 1990-luvun alkupuolella ennakoitiin vuoden 2010 tilannetta ja infrastruktuurin ja logistiikkapalvelujen kehittämnistarpeita erilaisissa skenaarioissa. Mitkä skenaariot ovat toteutuneet? Osuivatko infrastruktuurin ja logistiikkapalveluiden kehittämissuositukset tuolloin kohdalleen tämän päivän valossa tarkasteluna? Onko infra- ja palveluiden kehittämishankkeet toteutettu? Toimiko ns. konventionaalinen Delfoi-sovellus? Tuolloin tehdyn Delfoi-sovelluksen tulokset on luettavissa em. Tie- ja Liikenne -lehden artikkelista (alla linkki). Tutkimuksesta tuli mm. seuraavat julkaisut:

Myllylä, Yrjö & Pekka Iikkanen (1995). Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. 67 s. Liikenneministeriön julkaisuja L 23/1995.

Myllylä, Yrjö (1995). Delfoi-tutkimus: Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. Tie- ja Liikenne 5-6/1995, 20-23. Suomen Tieyhdistys.

Liikenneministeriön sarjassa ilmestyneessä em. julkaisussa kuvailulehdellä/Tiivistelmässä todetaan hankkeesta seuraavasti:

” Tämä selvitys on Itämeren alueen muuttuvia kuljetusmarkkinoita koskevan selvityksen kolmas vaihe. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin kuljetusmarkkinoiden kysyntä- ja tarjotantekijöiden muutoksia ja selvityksen toisessa vaihessa tehtiin liikennemallitekniset ennusteet Suomen ja Luoteis-Venäjän ulkomaankaupan kuljetuksesta vuonna 2010.

Tämän selvityksen tavoitteena oli arvioida kolmen liikennejärjestelmältään erilaisen kehitysskenaarion vaikutuksia Varsinais-Suomen asemaaan Itämeren yhteysverkossa. Selvityksen kohteena olivat mm. Varsinais-Suomen aluerakentaallinen kehitys, Ruotsin autolauttaliikenteen sekä Suomen läpikulkevan itä-länsisuuntaisen henkilöautoliikenteen kehitys nykytilasta vuoteen 2010. Tarkasteltava perusskenaario sisälsi E18-tien moottoritienä välillä Oslo-Pietari sekä Juutinrauman ja Iso Beltin kiinteät yhteydet. Toiseen skenaarioin sisältyi edellää mainittujen hankkeiden lisäksi Tansakn ja Saksan välinen Fehmarn Beltin kiinteä yhteys. Kolmannessa skenaariossa oletettiin, että Pietarissa on uusi, kapasiteetiltaan 10 miljoonan tonnin suuryksikkösatama.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastatteluihin perustuvaa Delfoi-tekniikkaa. Haastateltuja asiantuntijoita oli 15, jotka edustivat aluerakenteen, logistiikan, teollisuuden ja tietoliikenteen asiantuntemusta. Tutkimuksessa tehtiin kaksi haastattelukierrosta, joista ensimmäinen oli kasvokkain tapahtunut haastattelu ja toinen puhelimitse tapahtunut tarkentava haastattelu.

Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksen todettiin E18-tien kehittäminen moottoritietasoiseksi Turun ja Vaalimaan välillä olevan tärkein Varsinais-Suomen ja koko muun etelärannikin taloudelliseen kehittymiseen vaikuttava liikennehanke. Hankkeen toteuttamistarpeessa ei ole kysymys pelkästään transitoliikenteen välittämisestä, vaan teollisen yhteistyön korridorin kehittämisestä.”

Delfoi-tutkimus: Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat TjaL 1995

***
Johtopäätöksenä voisi sanoa, että tutkimusasetelma oli hyvä ja toimisi edelleen. Myös tulokset ovat ok, kun niitä tulkitaan suuntaa antavina ja eri skenaarioden vaikutuksia suhteessa toisiinsa. Yksityiskohtaisten prosenttiennusteiden sijaan ehkä olisi ollut viisampaa kuvata kehityksen suuntaa esim. 5-asteikollisella Likert-asteikolla, koska kysymyskohtaiset lähtötiedot / aikasarjatiedot, paneeli ja murroksen ajankohta (Neuvostoliiton vasikäinen hajoaminen) eivät välttämättä antaneet riittävän vahvaa pohjaa uskottavien täsmällisten ennusteiden tekemiseen. Lisäksi huomiota olisi voinut kiinnittää enemmän mielipiteiden perusteluihin. Tänä päivänä asetelmaa olisi hyvä lähestyä perusteellisemmin laajemmalla paneelilla ja, missä paneelista olisi erotettavissa erilaisia intressiryhmiä, joiden mielipidettä ja perusteluita vertailtaisiin toisiinsa. Lähtökohtana sovellusta suunniteltaessa voisi hyödyntää tutkimusta ”Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Myllylä 2006). Itämeren piirissä on ajankohtaisi muutostekijöitä, joiden vaikutuksia voisi arvioida Etelä-Suomen aluekehitykseen ja satamien toimintaan ja muodostaa tarpeellisia kehittämissuosituksia infran ja logistiikkapalveluiden kehittämiseksi. Esimerkiksi pelkästään Murmansk Hubin/Koillisväylän liikenteen ja eteläisen Suomenlahden Pietarin läheisen Ust Lugan sataman sekä 1994 jo mukana ollen Fehmarn Beltin – Tanskan ja Saksan välisen kiinteän yhteyden – vaikutuksia voisi olla perusteltua arvioida myös Etelä-Suomen toimijoiden ja infran ja palveluiden kehittämisen näkökulmasta.

Ks. myös

Nordenswan, Olli & Yrjö Myllylä & Jukka Reinikainen (1992). Matkalla Pietariin – E18 tien kansainvälinen kehittämisprojekti. 13 p. Analyysi- ja visiomuistio 12.11.1992. Tiehallitus, Viatek Tapiola Oy, Omnipress Oy.

Myllylä, Yrjö (2006). The future of the Murmansk Oblast assessed by three Delphi panels. Fennia 184:1. 53-73. <http://ojs.tsv.fi/index.php/fennia/article/view/3732/3523>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.
< https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/>

Blogiartikkeli 6.10.2011 ”Pohjoisuus yhdistää suomalaiset”