”Pohjoinen, suurvallat ja Suomi”, Muuriankkuri, puolustushallinto

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

.Myllylä, Yrjö (2010). Pohjoinen, suurvallat ja Suomi. Muuriankkuri. Kolumni, joulukuu 2010. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti. Pdf: muuriankkuri_2_2010.

.

Kainuun Sanomat, Tiistaivieras 11.3.2014 arvioi mm. Ukrainan kriisin ja Venäjän pohjoisen logistiikan suhdetta

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Kainuun Sanomissa oli Tiistaivieras-palstalla Yrjö Myllylän kirjoitus 11.3.2014. Katso koko artikkeli  tästä linkistä. Linkissä on myös hyvä kartta Venäjän kaasuputkistosta.

Kainuun Sanomat, Tiistaivieras 10.3.2014, PP, 2.0

”Mantereisella Venäjällä on Euroopassa sille kolme elintärkeää strategista käytävää. Käytävät ovat Mustameri-Ukraina, Suomenlahti-Itämeri ja Murmansk-Jäämeri.

Pinta-alaltaan maailman suurimpana ja samalla mannermaisena valtiona sen haaste on myös merelle pääsy ja meriyhteydet. Suurvaltana ja näistä riippuvaisena se ei voi sallia näiden käytävien kustannuksia tuovaa epävakautta vaan pyrkii tekemään politiikkaa ja ratkaisuja, jotka takaavat kuljetukset näissä käytävissä.

Venäjän asutus ja pääasiallinen infrastruktuuri on keskittynyt Euroopan puolelle. Aasian puolella sijaitsevan Länsi-Siperian ja sen arktisten alueiden merkitys on tärkeä. Sieltä tulee lähes kaikki Venäjän kaasu putkistoja pitkin Eurooppaan. Venäjä elää etenkin öljyn- ja kaasun sekä muiden strategisten mineraalien viennistä. Se vie myös muita tuotteita ja tarvitsee myös tuontia, jossa se käyttää käytävien muita maita, kuten Suomea tällä hetkellä.

Aasian suuntaa voimistuu ajan myötä, kun uutta infrastruktuuria saadaan sinne suuntaan rakennettua. Vastikään avattu öljyputki Kiinaan Pohjois-Kiinan Mohen kautta ja Koillisväylän kehittäminen ovat esimerkkejä. Tällä hetkellä Aasiaan viedään 16 % Venäjän öljystä, kun Eurooppaan menee 77 % vientiöljystä. Eurooppa säilyttänee silti pitkään ja ehkä aina Venäjälle merkittävimmän kauppakumppanin roolin maantieteestä johtuen.

Venäjä on maailman suurin öljyntuottaja. Vuonna 2013 se tuotti yli 500 miljoona tonnia öljyä, mikä on noin 12 % maailman öljyntuotannosta. Öljystä noin kaksi kolmasosaa menee vientiin. Venäjällä on maailman suurimmat kaasuvarannot. Maakaasussa se oli toiseksi suurin tuottaja vuonna 2009 edelle kirineen Yhdysvaltojen jälkeen. Maakaasusta se vie reilun kolmanneksen pääasiassa Länsi-Eurooppaan, jossa Saksa on suurin asiakas Ukrainan ostaessa yhtä suuren määrän. Myös Turkki on keskeinen asiakas.

Venäjän vienti perustuu vieläkin pitkälti Neuvostoliitolta perittyyn infrastruktuuriin. Öljyn- ja kaasun putkiverkosto kulkee entisen Neuvostoliiton Euroopan puoleisiin osiin kuten Baltian maihin, Puolaan, Ukrainaan ja Itämeren ja Mustameren rannikolle.”

Lue koko artikkeli pdf:nä tästä.

Ks. myös

Savon Sanomat, Maanantaivieras 10.3.2014: ”Venäjä pyrkii merelle”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Myllylä, Yrjö (2014). Venäjä pyrkii Merelle. Savon Sanomat, Maanantaivieras 10.3.2014. https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/3252579

Artikkeli Savon Sanomissa: ”Venäjä pyrkii merelle”, ks. Savon Sanomat

Savon Sanomat  Maanantaivieras 10.3.2014

Savon Sanomat Maanantaivieras 10.3.2014

Artikkelissa lopussa todetaan Venäjän maantieteen ja käytävien esittelemisen jälkeen energiakysymyksen ja kaasun olevan yksi Ukrainan kriisin keskeisiä syitä ja samalla osa ratkaisua:

”Korkea kaasun hinta onkin ollut yksi kansannousun todellisia syitä. Ukrainaan pitäisi tukea nesteytetyn maakaasun jakelujärjestelmän kehittämistä samaan tapaan kuin nyt tehdään Suomessa. Tämä tuo joustavuutta Ukrainan talouteen, kun se voi hankkia vaihtoehtoisesti myös nesteytettyä maakaasua (LNG) ja tarvittaessa myös muualta kuin Venäjältä.

Ukrainan tilanne vakautuu ajan myötä, kun Venäjä saa kehitettyä omaa LNG-tuotantoaan. Myös uusi kuljetusreitti Koillisväylän kautta Eurooppaan ja Aasiaan vähentää Venäjän paineita.

Venäläisen Gazpromin ilmoituksen mukaan vuonna 2015 valmistuu Ukrainan ohittava South Stream -kaasuputki Bulgarian kautta Italiaan ja keskiseen Eurooppaan. Baltian ohittavan Nord Stream -kaasuputken tavoin se vakauttaa tilannetta ja vähentää Venäjän intressejä Ukrainassa. Näitä jakeluverkostoinvestointeja voimme olla koko Euroopan vakauden nimissä edesauttamassa.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori, yhteiskuntamaantieteilijä ja tulevaisuuksientutkija.”

Koko artikkeli ao. Savon Sanomien linkissä

https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/3252579

Ks. lisää

.

Venäjä on maailman suurin valtio. Sille tärkeimmällä Euroopan puolella sillä on kolme tärkeää kuljetuskäytävää. Koillisväylän merkitys kasvaa pohjoisten luonnonvarojen viennissä Eurooppaan ja Aasiaan..

.

Ks. myös