Maantieteellinen tosiasia: Venäjällä on Euroopassa kolme strategista käytävää, Kaleva Alakerta 24.3.2014

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Myllylä, Yrjö (2013). Venäjällä on Euroopassa kolme strategista käytävää. Kaleva, Alakerta-kirjoitus 24.3.2014.

Kaleva, Alakerta-kirjoitus 24.3.2014

Seuranta

HS 24.2.2015, Ulkomaat:

”Syynä energian kuljetusreittien turvaaminen – Novaja Gazeta: Salainen asiakirja todistaa, että Ukrainan pilkkomista valmisteltiin Venäjällä”

Ks. myös

HS Vieraskynä 31.5.2007: Venäjä pyrkii kehittämään kannattavia kuljetusreittejä, joita se voi itse hallita

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö

Myllylä, Yrjö (2007). Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 31.5.2007. <HSVieraskyna310507>

Yrjö Myllylä 24.5.2007

Artikkeliehdotus, käsikirjoitus HS Vieraskynä

Venäjä pyrkii kehittämään kannattavia kuljetusreittejä, joita se voi itse hallita

Viime viikkojen ja vuosien kiistoissa Venäjän ja entisten Neuvostoliiton sateliittivaltioiden välillä on yhteinen nimittäjä. Venäjän ja Ukrainan välinen kaasukiista, Valko-Venäjän öljykiista ja Venäjän ilmoitus siirtää Viron kautta tapahtuvat öljykuljetukset omiin satamiin sekä Kronstadin satama-alueella käyty kiista Venäjän viranomaisten ja Containershipin kanssa kertovat muutoksesta Venäjän energiageopoliittisessa asemassa ja tarpeessa kehittää uusia logistisia reittejä ja ratkaisuja.

Venäjästä on tullut entistä pohjoisempi valtio. Neuvostoliiton hajottua mainitut energian kauttakulkumaat ovat korostuneet Venäjän viennissä, koska etelävaltioiden itsenäistyttyä Venäjälle entistä tärkeämmät Länsi-Siperian öljyn ja kaasuntuotantoalueet yhdistyvät putkistojärjestelmän kautta läntiseen Eurooppaan. Etelässä Mustamerellä Venäjällä on jäljellä muutama sata kilometriä rantaviivaa, jota se pystyy käyttämään energiakuljetuksissaan hyväksi ja hallitsemaan itse. Mustameren kautta tapahtuvissa öljykuljetuksissa riskin muodostaa Turkin Bosporin salmen runsas liikenne.

Euroopan Unionin maat ovat Venäjän ylivoimaisesti tärkein öljy- ja kaasutuotteiden ostajamaat. Maailmantalouden kasvu mm. Kiinan talouskasvun myötä sekä Lähi-idän epävakaa tilanne nostavat öljyn ja kaasun hintaa, lisäävät konfliktien mahdollisuutta ja nopeuttavat Venäjän uusien logististen reittien kehittämistä myös nykyisten Euroopan ostajamaiden tarpeisiin. Venäjä pyrkii välttämään taloudelliset ja poliittiset riskit energiaviennissä kehittämällä kilpailukykyisiä, kannattavia ja vaihtoehtoisia kuljetusreittejä. Venäjälle taloudellisia ja poliittisia riskejä aiheuttavat mm. öljyn ja kaasun hinnan noususta johtuvat konfliktit, jotka näkyvät mm. siirtomaksukiistoina markkinahintoihin sopeutumisen myötä.

Venäjällä on oikeus ja velvollisuus esimerkiksi mahdollisen WTO-jäsenyyden myötä välttää subventioita ja siirtyä markkinaehtoiseen hinnoitteluun eri tuotteissa. Venäjällä öljy- ja kaasutuotteita on subventoitu. Venäjä on myynyt entisiin Neuvostoliiton maihin kaasua ja öljyä selvästi alle maailmanmarkkinahinnan. Venäjä ei kuitenkaan voi nopeasti välttää kauttakulkua muihin Euroopan maihin esimerkiksi Ukrainan, Valko-Venäjän tai Baltian maiden lävitse, koska Neuvostoliiton ajoilta peräisin oleva öljy- ja kaasuputkiverkosto määrää tämän hetkiset keskeiset logistiset reitit.

Venäjä on päättänyt parisen vuotta sitten hyväksymässään liikennestrategiassaan panostaa kuljetusreitteihin, joita se voi itse hallita ja välttää taloudelliset ja sen talouteen vaikuttavat poliittisen riskit. Kehityssuunta on ollut havaittavissa aiemminkin Venäjän kehittäessä uutta öljyputki- ja kuljetusinfrastruktuuria. Tästä on osoituksena Koiviston sataman muuttuminen Venäjän tärkeimmäksi yksittäiseksi öljynvientisatamaksi ja kaavailtu kaasuputki Suomenlahden ja Saksan välillä. Venäjän ilmoitukset Viron patsaskiistan yhteydessä siirtää Viron kautta tapahtuvia öljykuljetuksia pois Viron rautateiltä liittyvät tähän suurempaan logistiseen muutokseen Venäjällä.

Venäjää voi jokainen ymmärtää tutkimalla karttaa. Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurin valtio. Venäjä on mannermainen valtio, minkä vuoksi se joutuu kuljettamaan tuotteitaan pitkä matkoja, saavuttaakseen satamat. Luoteis-Venäjä muodostaa Venäjälle tärkeän portin maailmanmarkkinoille. Venäjällä on käytännössä alueella kaksi logistista pistettä, joita se voi itse hallita. Toinen on Suomenlahden pohjukka ja toinen Murmanskin alue. Suomenlahden rooli on tärkein Euroopan kaupassa ja jo yli kolmannes Venäjän öljynviennistä tapahtuu Suomenlahden kautta. Suomenlahdelle ei pääse sen mataluudesta johtuen valtamerialukset. Murmanskin suunta on tärkeä etenkin valtameren takaisissa kuljetuksissa jatkossa, koska siellä on Luoteis-Venäjän ainoa ympäri vuoden sula valtameren satama. Murmanskin kuljetusten voi olettaa kasvavan etenkin, jos USA:n ja Venäjän suhteet kehittyvät myönteisesti.

Euroopan Unionilla on historiallinen tilaisuus vaikuttaa Venäjän kehitykseen, koska Venäjä on taloudellisesti riippuvainen sen maista. Venäjän Aasian kauppasuhteiden voimistuessa uuden infrastruktuurin myötä Euroopan suhteellinen vaikutusvalta Venäjään voi vähetä.

Euroopan Unionin tulee tunnustaa Venäjän oikeudet toimia markkinatalouden ehdoilla edullisia logistisia reittejä kehittäessään. Poliittiset ja taloudelliset riskit ovat Venäjälle huomioonotettavia kustannuksia. Näihin kustannuksiin tulisi pystyä vaikuttamaan Unionin kautta, niin että esimerkiksi energian hintojen tasaantumisen siirtymäajan ongelmat vältettäisiin. Kasvava öljykatastrofin uhkan torjuminen on yksi yhteistyöalue. Venäjään on vaikutettava niin, että tehtyjä sopimuksia noudatetaan. Mielestäni Euroopan Unionin tärkein tehtävä on Venäjän integroiminen mukaan Euroopan Unioniin sopimuksin. Koko Euroopan Unionin historiallinen tehtävä on ollut välttää energiasta johtuvat kiistat aikoinaan perustetun hiili- ja teräsyhteisön muodossa.

Suomen on huomioitava Venäjän muuttunut geopoliittinen tilanne, minkä johdosta Suomen lähialueiden merkitys kasvaa Venäjän energiakuljetuksissa. Ympäristöuhkien torjumisen lisäksi on otettava huomioon Venäjän intressit sille elintärkeiden kuljetusten varmistamiseksi. Suomen näkökulmasta tärkeintä on Pohjois-Euroopan luottamusta ja vakautta lisäävä politiikka. Energiakuljetuksiin liittyviä kiistoja ja uhkia tulee pyrkiä ehkäisemään ennalta.

___

Seuranta

HS 24.2.2015, Ulkomaat:

”Syynä energian kuljetusreittien turvaaminen

Novaja Gazeta: Salainen asiakirja todistaa, että Ukrainan pilkkomista valmisteltiin Venäjällä”

Kainuun Sanomat, 12.3.2014:

”Tiistaivieras: Venäjällä on Euroopassa kolme strategista käytävää”

TS Alio 3.3.2021 ym:

”Maantiede on Venäjän politiikan lähtökohta tulevaisuudessakin”

EU-palkittu TKTT innovaatiojärjestelmänä

TKTT innovaatiojärjestelmänä

EU-palkittu TKTT (Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus) prosessi voidaan kuvata myös innovaatiojärjestelmänä, kuten alunperin RD Aluekehitys Oy:n Varsinais-Suomen ELY-keskukselle toteuttamissa sovelluksissa on tehty.. Katso innovaatiojärjestelmän tulostettava Ossi Luoman & Yrjö Myllylän malli (”Lay out”), s. 2., tästä.

TKTT-prosessi tuottaa yrityslähtöisesti kehittämistarvetietoa ja pyrkii tunnistamaan tärkeimmät kehittämistoimenpiteet yhdessä yritysten, TE-keskuksen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden yrityspalvelujen tai resurssoijien kesken sekä tukee jatkotoimenpidesuositusten toteutumista. Tällä sivulla ja etenkin siihen linkitetyissä mallinnoskaavioissa on kuvattu TKTT-prosessin innovaatiojärjestelmäluonnetta.

TKTT-prosessia RD Aluekehitys Oy:n tapaan sovellettuna (Varsinais-Suomen ELY-keskukselle toimitettuja tilauksia) ei olekaan suotta palkittu Euroopan unionin parhaimpana alueellisena ennakointikäytäntönä Brysselissä EU:n rakennemuutoksen hallintaseminaarissa 18.8.2010. Palkitsemiseen johtaneita kriteereitä olivat mm. että prosessissa saadaan yritykset ja muut toimijat mukaan, se tuottaa priorisoidun listan tarvittavista toimenpiteistä ja toteutus on public-private -mallin mukainen:

Seuraavassa on kuvattu mm. Teknisen palvelualan kehittämisaihioita ja jatkotoimenpidesuosituksia, jotka ovat toimeenpantuna innovaatioita. Nämä aihiot ovat löydetty prosessin aikana ja nostettu asiantuntijaryhmän näkemyksenä esille jatkotoimenpidesuosituksena. Hankkeen aikaiseen ja jälkeiseen viestintään satsaamalla voidaan mm. tehostaa jatkotoimenpideuositusten käyttöönottoa eli todellisten innovaatioiden syntymistä prosessin pohjalta.

Kehittämisaihiot ja jatkotoimenpidesuositukset – toimeenpantuna innovaatioita
1. Ympäristö- ja energiateknologian uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoitus
2. Kansainvälistymisstrategioiden päivitys ja laadinta
3. Koulutus matalasuhdanteen aikana
4. Arktinen kuljetus- ja energiateknologian tutkimus- ja kehittämis + verkottamisohjelma
5. Barentsin alueen vientihankkeen käynnistäminen
6. Yritykset ja yrittäjät opetuksessa mallin vahvistaminen
7. Teknikkotason koulutuksen kehittäminen
8. Oppisopimuskoulutuksen tehostaminen
9. Täsmätyövoimakoulutus peiden ennakointi
10. Alan yritys- ja innovaatiostrategia
11. Työharjoittelun kehittäminen
12. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi
13. Hankintayhteistyö
14. TKTT-tulosten viestintä.

Em. hankeaihioit ovat jo osittain toimeenpantuna, teemat antavat edelleen aihetta toimenpiteisiin niin Varsinais-Suomessa kuin muualla Suomessa teknisellä palvelualalla. Tarkemmin näiden hankeaihioiden sisältö on avattuna ao. teknisen palvelun loppuraportissa sivuilla 49-53:

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008 . Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009.
<http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf>
<http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT%20Teknpalvelutiedote%2008%20tiivistelma.pdf> (tiivistelmä)

Aiheesta muualla

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen (2011). Työvoima ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011.
<<a href=”http://ffrc.utu.fi/julkaisut/Futuuri/Futuuri_3_2011.pdf&gt”>http://ffrc.utu.fi/julkaisut/Futuuri/Futuuri_3_2011.pdf> (TKTT-esittelyartikkeli sivulla 3)

Ks. myös blogiarttikeli ”EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa”

Jos haluat soveltaa TKTT-prosessia edellä esitetyllä EU:n palkitsemalla tavalla, ota yhteyttä RD Aluekehitys Oy:hyn tai ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttiseen (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Ajankohtaisia sovelluskohteita on runsaasti ympäri Suomea, EU:ta ja maailmaa. Yhtenä monien joukossa strategisesti tärkeä kaivosala Suomessa ja sen lähialueilla – tärkeintä on aloittaa Suomesta ELY-keskusten ja maakuntien alueiden yhteistyöllä: ks. aiheeseen liittyvä tekijän blogiartikkeli.

Muita RD Aluekehitys Oy:n toteuttamia palkitun TKTT-konseptin sovelluksia, joissa konseptia on käytetty artikkelissa kuvatun innovaatiojärjestelmän tapaan

1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf

2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf

3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf

4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf

5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Palkitun konseptin elementtejä ollut käytössä myös RD Aluekehityksen pitkän tähtäimen ennakointisovelluksissa

6. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003. http://www.hel2.fi/ennakointi/ Tiivistelmä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015

7. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

8. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa.

Ks. myös:

9. Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 p. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905>

10. Myllylä, Yrjö (2011). Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluja. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 29/2011.
<http://www.tem.fi/files/30385/TEM_29_2011_netti.pdf>