ennakointikäytäntö

Avaa kuvan artikkeli tästä linkistä, Futuuri 2011

Futuuri 1,2011,s 3

Futuuri 3/2011, sivu 3: TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVETUTKIMUS VALITTU KESKEISEKSI EUROOPPALAISEKSI ENNAKOINTIKÄYTÄNNÖKSI

Globalisaatio, teknologinen kehitys ja uusien markkinoiden synty tekevät työelämän muutokset yhä vaikeammin ennakoitaviksi. Työ-, elinkeino- ja koulutuspolitiikan on kyettävä vastaamaan joustavammin näihin muutoksiin. Tämän vuoksi on kehitetty Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) työ- ja elinkeinoelämän lyhyen aikavälin muutosten ennakoimiseksi ELY-keskustasolla.

Pohjoismaissa, lähinnä Tanskassa ja Ruotsissa on tehty 80-luvun alkuvuosista lähtien haastatteluita työnantajien työvoima- ja koulutustarpeista. Suomessa vastaavat haastattelut käynnistettiin 80-luvun loppupuolella Pohjanmaalla. Ensimmäisen ESR-ohjelmakauden aikana prosessia kehitettiin Suomessa niin, että asiantuntijaraadit alkoivat analysoida haastatteluiden tuloksia ja tiedot siirrettiin tietokantaan, jossa niiden raportointi ja jatkokäsittely oli vaivatonta.

2000-luvulla Varsinais-Suomessa prosessiin lisättiin eDelfoi-kierros ja yksityiset toimijat tulivat mukaan raadin toteuttamiseen ja tulosten analysointiin. Viime syksynä EU-komission rahoittamassa ARENAS-hankkeessa (http://arenas.itcilo.org/en/home) tämä konsulttien kanssa kehitetty TKTTprosessi arvioitiin keskeiseksi eurooppalaiseksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi. Myöhemmin TKTT-prosessin keskeisiä elementtejä on sovellettu myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen hankkeessa.

Yritykset kytketty tiiviisti prosessiin Euroopan unionin 27 maan ennakointikäytännöt arvioi YK:n alainen ILO-järjestö ja sen Torinossa sijaitseva ITC-koulutuskeskus. TKTT-konsepti valittiin alueellisista ennakointikäytännöistä parhaaksi Brysselissä viime syksynä pidetyssä Rakennemuutoksen ennakointi- ja hallintaseminaarissa. Valinta perustui seuraaviin tekijöihin: 1) Yritykset on kytketty tiiviisti mukaan prosessiin, 2) Mukana ovat kaikki keskeiset alueelliset ja paikalliset toimijat, 3) Prosessi tuottaa priorisoidun listan toimenpideehdotuksista, 4) Toteutuksessa hyödynnetään public-private -mallia.

Prosessissa TE-toimistot haastattelevat toimialakohtaisesti noin 50 työnantajaa maakunnan alueella ja tiedustelevat tulevien työvoima- ja koulutustarpeiden lisäksi muun muassa suhdannenäkymiä, uusia liiketoimintamahdollisuuksia, eläköitymistä, vientinäkymiä ja muita työnantajien kehittämistarpeita. Haastatteluita ovat tehneet myös oppilaitokset ja yksityiset toimijat. Haastatteluiden tulokset viedään raadille, joka kokoontuu analysoimaan tuloksia. Tämän jälkeen raati tuottaa megatrendejä, villejä kortteja, heikkoja signaaleja ja tekee SWOT-analyysin sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kyseisen toimialan kehittämiseksi. Raatiin osallistuu yritysten, oppilaitosten, TE-toimistojen, ELY-keskusten ja muiden tahojen edustajia. Prosessista laaditaan loppuraportti, joka julkaistaan painettuna ja Internetissä. TKTT-haastatteluiden ja raatien tuloksia hyödynnetään yritysten ja muiden työnantajien kehittämistyössä, työvoimapoliittisen ja muun koulutuksen suunnittelussa sekä laajasti myös muussa aluekehitystyössä.

Kehittämishaasteita TKTT-prosessilla on vielä parannusmahdollisuuksia erityisesti sen lopputuloksena syntyvien toimenpide-ehdotusten kytkemissä päätöksentekoon. Samoin valtakunnallinen koordinaatio lisäisi toiminnan systemaattisuutta ja vaikuttavuutta. Jatkuva kehittäminen vaatii myös sitoutuneita tilaajia ja palvelun tuottajia sekä public-private-kumppanuutta. Perustutkimuksen panosta tarvitaan konseptin kehittämiseksi jatkossakin (Kaivo-oja & Marttinen 2008).

Jouni Marttinen, ennakoinnin asiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Yrjö Myllylä, erikoistutkija, RD Aluekehitys Oy / Tulevaisuuden tutkimuskeskus

***

Ks. myös blogiartikkeli EU:n paras alueellinen ennakointikäytäntö esille Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa

EUn paras

Video EU:n komission toimeksiannosta on arvioitu 27 EU-maan ennakointikäytännöt – Suomessa osin RD Aluekehityksen kehittämä valittiin EU:n parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi EU:n parasta alueellisen ennakoinnin käytäntöä esiteltiin Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarin yhteydessä Mikkelissä 18.8.2011. Menetelmää kehittänyt Yrjö Myllylä RD Aluekehitys Oy:stä oli valmistanut esitelmän yhteistyössä menetelmän kehittämisen viime aikaisen avainhenkilön, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttisen kanssa. Ks. VIDEOESITYS: ”Työelämän tulevaisuuden ennakointia Turun malliin – EU-palkittua ennakointia” EU:N PARHAIMMAN ALUEELLISEN ENNAKOINTIKÄYTÄNNÖN ESITTELY (37 min) Ks. KALVOSARJA: EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytönnön esittely (27 s).

EU:n parhaimmaksi ennakointikäytännöksi valitussa mallissa arvioinnin kohteena oli käytännössä vain RD Aluekehityksen / Yrjö Myllylän yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY:n kanssa kehittämä konsepti, jossa oli joitakin erityispiirteitä – kuten selkeä Delfoi-kierros – joita ei ole toistaiseksi ollut muissa viranomaisten muissa ELY-keskuksissa toteuttamissa TKTT-sovelluksissa. Tarkkaan ottaen myöskään muiden konsulttien Varsinais-Suomen ELY-keskukselle toteuttamat konseptit eivät toistaiseksi ole täyttäneet arvioidun mallin kriteereitä erityisesti arvioinnissa kuvatun ja huomioidun Delfoi-vaiheen puuttumisen vuoksi. (RD Aluekehitys tulkitsee koko TKTT-prosessin Delfoi-sovellukseksi ja innovaatiojärjestelmäksi, mutta arvioinnissa esiteltiin etenkin ns. Real Time Delphi -kierros konseptin Delfoi-osana, joka yksistään täyttää Delfoi-menetelmän kriteerit.) Lisäksi on huomioitava, että arvioinnissa painoi myös ilmeisesti public-private -kumppanuusmallilla toteutettu totetustapa. Varsinais-Suomen ely-keskus on ollut tässä suhteessa poikkeus, koska useimmissa mallia on pyritty soveltamaan virkamiestyönä. Esittelystä käykin ilmi juuri Varsinais-Suomen edelläkävijyys tämänlaatuisessa kumppanuudessa ja sen kriittinen vaikutus konseptin valinnaksi Euroopan tasolla hyväksi/parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi.

Visionäärinen kehitysprosessi

Aluksi Yrjö Myllylä totesi, että TKTT-mallin kehittäminen on edennyt visionääristen ja suurten hankkeiden lainalaisuutta noudattaen: Kaikkien kunnianhimoisten ja visinääristen hankkeiden vaiheet ovat (Intian vapaustaistelija Mahatma Gandhia mukaillen, ks. Esim. Wilkipedia)

1. Ensin sinut sivuteetaan

2. Sitten Sinulle nauretaan

3. Sitten Sinua vastustetaan

4. Tällöin olet jo voittanut!

Edellä mainittua lainalaisuutta myös professori Pekka Himanen alleviivasi 4.3.2011 Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessin Delfoi-tuloksia esitelleessä Koillis-Suomen Tulevaisuusverstaassa Rukalla. Ennakointi on kokenyt myös kritiikkiä, osin aiheesta, osin aiheetta (mm. perehtyneisyys vaatii usein omaa osallistumista ja mukanaoloa). Tämän vuoksi Myllylä totesi suomalaisen hiihdon maailmanmestarin tavoin ”Kritiikkiä on tullut (suomalaista mieshiihtoa vastaan) ja sitä otetaan vastaan. Missään vaiheessa ei kuitenkaan usko omaan tekemiseen ole horjunut” (Matti Heikkinen, Hiihdon maailmanmestari 2011, Kajaani). Toisaalta Myllylä muistutti, että ”Voitto on ainoa totuuden kriteeri” (PM). Voittajalta voidaan ja pitää aina oppia.

Arviointikriteerit

Oletettavasti parhaimman ennakointikäytännön valintaan vaikuttivat seuraavat seikat:

1. Yritykset on kytketty tiiviisti mukaan prosessiin (haastattelut/osallistuminen raatityöskentelyyn)

2. Prosessissa ovat mukana kaikki keskeiset alueelliset ja paikalliset toimijat; yritysten lisäksi oppilaitokset ammatilliset), AMK:t, yliopistot ja korkeakoulut, työmarkkinajärjestöt (työntekijä/työnantaja), ELY-keskukset, TE-toimistot jne.

3. Prosessi tuottaa priorisoidun listan toimenpide-ehdotuksista ennakoitavan toimialan kehittämiseksi maakunnassa

4. TKTT-konsepti toteutetaan public-private -yhteistyönä (vain Varsinais-Suomen TKTT-mallissa, mikä malli oli arvioinnin kohteena)

Arviointiprosessi

EU:n komission toimeksianto ILO:n (International Labour Organisation) kansainväliselle koulutuskeskukselle ITC:lle (International Training Centre) Torinossa Tehtävä kuvata 27 maan ennakointikäytännöt (ns. ARENAS-projekti) ILO/ITC järjesti kaikissa maissa seminaarit, joissa eri tahot esittelivät käytäntöjään Tulokset julkistettiin Brysselissä 18.-19.10.2010 Keskeiset raportit: 27 National Seminars Anticipating & Managing Restructuring, European Comission: 1. EU SYNTHESIS REPORT (2010), 159 sivua. 2. National Background Paper Finland (2010), 42 sivua. Lisätietoja http://arenas.itcilo.org/en/home ja Jouni Marttinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Suomesta arvioituja käytäntöjä

Mm. seuraavia ennakointikäytäntöjä Suomesta arvioitiin (EU Synthesis Report 2010). ”…A wide range of national, regional and local forecasting bodies and networks that influence government policy:

(1) The Futures Committee in the Finnish Parliament

(2) National Foresight Network of the Ministries

(3) Foresights and restructuring activities of the Ministry of Employment and the Economies

(4) Anticipation and forecasting in education – Ministry of Education

(5) VATTAGE –model of Government Institute for Economic research (VATT)

(6) Education Intelligence Foresight System of the Confederation of Finnish Industries (EK),

(7) Finnsight 2015 Science and Technology Foresight

(8) ETLA Economic Five Year Regional Forecasting System

(9) Tekes (Funding Agency for Technology and Innovation) foresight systems,

(10) VTT (Technical Research Centre of Finland) foresight systems

(11) SITRA ( Finnish Innovation Fund) foresight systems.

Regional and local systems include:

(1) Foresight system of the Finnish Economic Development Centres (TE-Centres) and the restructuring activities of the Employment and Economic development offices (TE-offices, former Employment offices)

(2) Regional cluster modelling and foresight systems,

(3) Surveys on the Need for Workforce and Training (TKTT Foresight Model) and

(4) Sub-regional special foresight processes.”

Mitä ennakointi on RD Aluekehityksen / Yrjö Myllylän mukaan?

Yrjö Myllylän tulkinta – ennakointiprosessissa oltava samanaikaisesti 5 ominaisuutta:

1. Uuden tiedon tuottaminen

2. Osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen

3. Verkostoitumisen edistäminen

4. Vision tuottaminen

5. Ajankohtaisen päätöksenteon tukeminen. (Toivonen & Nieminen, EU:n alueellisen ennakoinnin käytännön opas, Suomi 2003 – pohjalta)

Public-private -yhteistyön käynnistäminen toteutuksessa ratkaiseva vaihe TKTT-prosessin evoluutiossa voittajaksi?

TKTT prosessin

I vaihe käynnistyi 1980-luvulta, kun Vaasan työvoimaviranomaiset siirsivät Ruotsissa ja Tanskassa käytössä olleet yritysten haastattelukäytännöt Vaasaan. Malli kehitettiin tuomalla siihen raatityöskentely 1990-luvun puolessa välissä.

II vaihe käynnistyi kansallisessa TE-keskusennakointiprojektissa 1998-2002, jossa Vaasan mallia pyrittiin levittämään.

III vaihe on esitelty alla:

Vaihe III

– 2006: Varsinais-Suomen TE-keskus avasi toteutuksen ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana (?) konsulteille kilpailutuksen kautta, mukaan 2 konsulttia (huom. Sitoutuneet tilaajan edustajat Jouni Marttinen, Tuula Purmonen+innovatiivinen tarjous yhdistelmä)

– 2006-2009(2010): RD Aluekehitys toi prosessiin RT Delfoi-kierroksen (eDelphi sekä vahvisti konseptista viestintää mm. viestintäsuunnittelua ja materiaalituotantoa sekä sosiaalista mediaa korostamalla osana prosessia (mm. Tiivistelmäesitemalli, Prosessimalli, ja Ning-foorumi) 3 sovellusta 2006-2007, 2 kpl

– 2008-2009, sekä toi muutostrendit, heikot signaalit ja villit kortit vahvemmin käsitteinä mukaan. Vuoden 2009 kilpailutuksessa toteuttamaan 4 konsulttia (kiinnostus myös konsulttien puolella suurissakin toimistoissa kasvanut)

– Vuonna 2010 malli valitaan EU:n parhaimmaksi, erityinen uusi Delfoi-vaihe huomioidaan arvioinnissa/raportissa (Delfoi-malli toistaiseksi ollut TKTT:ssa vain RD Aluekehityksen Yrjö Myllylän johdolla toteutetuissa sovelluksissa!) Myös muut RD/YMy-painotukset olleet esittelyssä esillä. Vaihe IV: Mahdollisuus syntyä menestystarina, jos julkinen sektori pyrkii konseptin levittämiseen ja toteutukseen yritysten kanssa ja tiivistää yhteyksiä ministeriöiden ja alueiden viranomaisten välillä

– 2011: Malli käytössä sovellettuna EU-tasolla pidemmän aikavälin ennakoinnissa, TKTT-mallia implementoidaan EU maissa, mm. Baltian suunta aktiivisessa vaiheessa.

– 2011-2015: Erilaisia skenaarioita. Menestysskenaario on yksi mahdollisuus. Suomi nousee alan osaajana kartalle. Mahdollisuudet suomalaisen ennakointitoiminnan kehittämiseen ja todelliseen vaikuttavuuteen niin Suomessa kuin kohdemaissa – edellyttää

– 1. Public private kumppanuutta, tilaaja-tuottaja –roolien selkiyttämistä, osaamisen kehittämistä tilausten kautta palvelutuotatajayrityksissä (huom. Innovatiivinen kilpailutus ja sitoutuneiden tilaajien rooli). Verovaroja ja EU:n aluekehitysvaroja ei pitäisi käyttää yksistään julkisen sektorin työpaikkojen luomiseen.

– 2. Public-public –verkottumista: hallinnon sisäistä verkottumista ”muodollisesta yhteistyöstä” kumppanuuteen yli rajojen. Ministeriön ja aluetason yhteistyö ”Hollannin mallin” soveltamista. Sanalla sanoen KANNUSTAMINEN.

(Mitä on tapahtunut – rehelliselle analyytikolle totuus voi olla tarua ja strategiaraporttien tekstiä ihmeellisempää. Mahdollisuuksia vielä kuitenkin on., kirj. lisäys 7.10.2014)

Palkittu TKTT-konsepti on toteutunut EU-arvioinnin/kriteerien mukaisesti toistaiseksi tarkkaan ottaen vain seuraavissa

1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/ennakointi-esimerkki-vahittaiskauppa-varsinais-suomi/

2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/ennakointi-case-tekninen-palveluala-varsinais-suomi/

3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/tyovoima-ja-koulutustarpeen-ennakointi-case-ravintolapalveluala/ , http://www.luotain.fi

4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/tyovoima-ja-koulutustarpeiden-ennakointi-case-siivous-ja-kotitalouspalveluala/

5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/tyovoima-ja-koulutustarpeiden-ennakointi-case-talonrakennusala-varsinais-suomi/

Palkitun konseptin elementtejä ollut käytössä myös RD Aluekehityksen pitkän tähtäimen ennakointisovelluksissa

6. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003. Tiivistelmä: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/07/osaamistarpeiden-ennakointijulkaisu-case-helsinki-2015/

7. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/osaamistarpeiden-ennakointi-rd-case-osaaminen-koulutus-ja-ennakointi-kemi-tornio-alue-2010/

8. Myllylä, Yrjö (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos (visiotarkastelu vuoteen 2025). Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 4.4.2011. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa

Voittajan takana on tiimi ja hyvä yhteityö

Edellä mainittujen Varsinais-Suomessa toteutettujen työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonseptien yksittäisen casen toteutukseen tai kaikkiin mainituista ovat jollakin roolilla osallistuneet myös seuraavat luetellut henkilöt RD Aluekehityksen toimeksiannoissa. He ovat siten osaltaan vaikuttaneet arvioinnin lopputulokseen – ja ansaitsevat myös tässä yhteydessä kiitokset:

1. Ossi Luoma, viestinnän ja yrityskehittämisen asiantuntija

2. Hannu Linturi, johtaja, eDelfoi- ja muut Internet-oppimisympäristöt

3. Marcus Lindén, graafikko, oppikirjasuunnittelija, näyttelijä

4. Jenni Linturi, viestinnän tutkija, kirjailija

5. Maija Linturi, näyttämötaiteen asiantuntija

6. Teija Myllylä, kansainvälisen viestinnän asiantuntija

7. Olavi Linturi, suomenkielen asiantuntija, sotaveteraani.

Johtopäätöksiä – keskeisimmät EU:n parhaimman ennakointikäytännön operationaaliset elementit

1. Face to face yrityshaastattelut

2. Work shopit ja työpajat, seminaarit, tulevaisuusverstas

3. RT Delfoi/eDelphi

4. Viestintä (mm. Ning). Em. ”operationaalisten elementtien” mukanaolo ei vielä takaa, että malli on EU:n palkitun mukainen, pitää olla näkemys myös ketä otetaan mukaan prosessiin – tätä seikkaa pitää kovasti korostaa ja se vaatii osaamista. Käytännössä onnistumiseksi tärkeää on myös tietää ja sisäistää, millä avainkäsitteillä työskennellään. Näitä seikkoja ei tässä yhteydessä ole mahdollista perusteellisesti avata. Lisäksi tarvitaan tiettyjä prosessin sisään rakennettuja analyysikonsepteja, kuten SWOT-analyysi. Kaikkea on myös vaikea selitää lyhyesti, konsepti pitää ”kokea”, jotta sen oppii ja sisäistää. Kaverin kautta opitaan parhaiten uusi teknologia ja muutkin hyvät käytännöt, alansa mestarien kautta erilaiset työtaidot ja käytännöt.

Jatkotoimenpiteitä

Malli on käytössä sovellettuna jo EU-tasolla. TKTT-mallia viedään tällä hetkellä aktiivisesti myös Baltiaan. Suurta mielenkiintoa on osoitettu myös Venäjältä. Suomessa aktiivisesti sitä käyttää 4-6 ELY-keskusta 13:sta. Public-private -yhteistyössä konseptia on toteuttanut tiettävästi vain palkittu Varsinais-Suomi, mikä yhteistyö oli todennäköisesti kriittinen ja välttämätön edellytys palkitsemiseen paitsi innovatiivisten uusien elementtien, myös sen vuoksi että palkitsemisessa kiinnitettiin huomiota toteutusmalliin. TKTT-mallin käyttöä tulisikin tämän EU:n tunnustuksen mukaan jatkossa edistää juuri public-private yhteistyönä. Seuraavassa on esitetty yhteenvetomaisesti muutama keskeinen teema TKTT-mallin käytön lisäämiseksi ja mallin jatkokehittämiseksi:

1. Public private –kumppanuuden vahvistaminen toteutuksessa (evoluutioprosessin jatkuminen) Public-public –verkostoi-tuminen. So. TEM-tuki ELY:ille alueellisten TKTT-sovellusten toteuttamiseksi (4-5:stä 15 ELY:yn, rakennemuutos-, työmarkkina-, innovaatiojärjes-telmänäkökulma)

2. OPM:n tuki oppilaitoksille mallin hyödyntäminen pitkän tähtäimen (10-15 vuotta) ennakoinnissa

3. Seutukuntien ja maakuntien liittojen ennakointi (myös osaamis- ja koulutustarpeet)- ja strategiat mallilla(10-15v.)

4. Valtakunnallinen synteesi (TKTT-raporttien pohjalta) ja johtopäätökset, ”Hollannin mallin” soveltaminen.

Mitä kannattaa tehdä, jos haluaa soveltaa EU:n parasta alueellista ennakointikäytäntöä omaan hankkeeseen?

Paras ja suositeltavin tapa oppimiseksi ja osaamisen siirtämiseksi on tekeminen yhdessä kokeneen ja osaavan ammattilaisen kanssa. Perinteinen mestari-kisälli tai oppisoopimusmalli toimii tässäkin. Se on tehokkain tapa osaamisen siirtämiseksi ja oppimiseksi sekä vaikuttavien hankkeiden toteuttamiseksi. Työtä voidaan jakaa tarpeen mukaan akselilla prosessin ideointi ja ohjaus – avaimet käteen suoritus. Ota RD Aluekehitys kumppaniksi ennakoinnin kehittämisessä alueellasi ja siirrä hyvät käytännöt alueesi ja Sinun osaamispääomaksesi. Yrjö Myllylä ”EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjä” Ks. myös Marttinen, Jouni & Yrjö Myllylä (2011). Työvoima- ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi euroopplaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011, s. 3. __