Mustat joutsenet ja Villit kortit, ennakoi ja varaudu – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Videolla ennakoinnin asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee villin kortin ja mustan joutsenen. Käytännössä sanoja käytetään synonyymeina. ”Villi kortti on yllättävästi ilmaantuva muutostekijä, joka muuttaa tapahtumisen kehityskulun epävarmaksi. Villin kortin ominaisuuksiin kuuluu se, että sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta jkos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat huomattavat (Rubin 2002).

Villin kortin konseptin keskeinen kehittäjä on John Petersen teoksellaan ”Out of The Blue – How to Anticipate Big Future Surprises (1999). Myöhemmin on sen synonyymina on yleistynyt Musta joutsen -käsite, jonka lanseerasi Taleb Nassim Nicholas vuonna 2007 teoksellaan The Black Swan (2007).

Usein kuulee sanottavan, että villejä kortteja ei voi ennakoida, vaan jokin tapahtuma, pandemia, sota, ympäristökatastrofi tai jokin muu vaikuttava ilmiö tuli yllätyksenä. Tämä ei pidä paikkaansa. Villejä kortteja voidaan ennakoida ja organisaatioiden tulisi luoda varautumissuunnitelmia keskeisimpien tunnistettujen villien korttien varalle.

Villejä kortteja voidaan ennakoida, niiden todennäköisyyttä ja vaikuttavuutta ja varautumistarpeita arvioida esimerkiksi Delfoi-menetelmällä tai Tulevaisusverstaalla. Esimerkiksi IKNOW-hankkeessa ennakoitiin EU:n tasolla ja sen kumppanimaan Israelin alueella ja toimesta villejä kortteja ja heikkoja signaaleja systemaattisesti eri elämänalueilta: (Agriculture & biotechnology, Capacities & infrastructure, Energy, Environment, Nanotechnology, Nuclear, Health, ICT, Security, Social Sciences and Humanities, Space, Transport). Hankkeen yhteenvetoraportissa nostettiin 44 villiä korttia tai heikkoa signaalia , joihin tulisi erityisesti varautua mm. EU:n innovaatiopolitiikassa. Päähuomion kohteeksi nostettiin Killer Virus eli pandemia ja kehoitettiin EU:n komissiota ryhtymään toimenpiteisiin mm. seuraavasti: 1) Yleisen tietoisuuden lisääminen pandemioista, 2) Tutkimushankkeiden käynnistäminen pandemioista, jotta saadaan uutta tietoa, 3) Varhaisen hälytysjärjestelmän luominen pandemioista esim. internetin hakusanoihin perustuen. Hanketta johti Iso-Britannian Mancesterin yliopistossa Rafael Popper. Myllylä vastasi Suomen maaraportin laadinnasta ja siihen liittyen Delfoi-haastattelujen loppuun saamisesta sekä kaikkien viiden maan tulosten tietojenkäsittelystä ja maaraportoinnin ohjaamisesta yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa. (Ks. lisätietoja blogiartikkelista https://yrjomyllyla.wordpress.com/2021/02/28/iknow-hanke-ennakoi-pandemian-vuonna-2011-ja-kehotti-eun-komissiota-ryhtymaan-toimenpiteisiin/ .)

Villit kortit voivat olla myös positiisivia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi Arktisen meriteknologian ennakointihankkeessa tunnistettu ”liittoutuminen suurten pelurien kanssa” arktisiin hankkeisiin kiinni pääsemiseksi (Myllylä 2013) . Uhkaavat villit kortit, kuten ympäristökatastrofi Suomenlahdella tai arktisella Jäämerellä, esimerkiksi öljyonnettomuus, voi olla myös mahdollisuus, ja luoda yrityselämällä mahdollisuuksia mm. öljyntorjuntateknologiaa tuottamalla.

Brunstad, Bjørn, Eivind Magnus, Philip Swanson, Geir Hønneland ja Indra Øverland, (2004). Big Oil Playground, Russian Bear Preserve or European Periphery? The Russian Barents Sea Region towards 2015. 212 s. Eburon Academic Publishers, the Netherlands.

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. https://www.doria.fi/handle/10024/90791

Myllylä, Yrjö (2015). Arktisen öljyntorjuntateknologian osaamiskeskus Perämerelle. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 3.1.2015. http://rdaluekehitys.net/2015/01/03/arktisen-oljyntorjuntateknologian-osaamiskeskus-perameren-alueelle-on-tarvelahtoinen-innovaatio/

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Myllylä, Yrjö (2005). Bokomtaler: Big Oil Playground, Russian Bear Preserve or European Periphery? The Russian Barents Sea Region towards 2015. Nordisk Øst Forum. Nr. 4/2005. Norwegian Institute of International Affairs. (Printed 2006). https://yrjomyllyla.wordpress.com/2015/10/21/big-oil-playground-russian-bear-preserve-or-european-periphery-the-russian-barents-sea-region-towards-2015/

Taleb, Nassim Nicholas: Musta joutsen: Erittäin epätodennäköisen vaikutus. Helsinki: Terra Cognita, 2007.

Petersen, John L. (22 December 1999). Out of The Blue – How to Anticipate Big Future Surprises. Madison Books.

Rubin, Anita (2002). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. s. 899-908. Teoksessa
Kamppinen, M., O. Kuusi & S. Söderlund (2002): Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja
sovellukset, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsink

Heikot signaalit – toimintaympäristön muutosanalyysissä ja strategiatyössä – RD Video

Videolla ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee heikon signaalin käsitteen. Heikko signaali on uusi ilmiö, varhainen ennusmerkki. Tai kuten hän on konsulttitoissä tottunut sitä myös kutsumaan yhteistyökumppaneiden osuvasti nimeänänä: ”piilossa oleva mahdollisuus” tai ”hiljaisten nurkkien kuiskaus”.

Heikon signaalin käsite on tärkeä ja hyödyllinen, koska mm. ajoissa ja oikeaan aikaan siihen tarttumalla, voidaan luoda kilpailuetua. Tai vastaavasti heikkojen signaalien tunnistaminen ajoissa voi säästää monta konkurssia tai muuta vastoinkäymistä, kun ympäristön paineisiin mukaudutaan ajoissa.

Heikon signaalin isänä pidetään Igor Ansoffia (1918-2002). Hän on syntynyt Vladivostokissa. Hän työskenteli Yhdysvalloissa Yhdysvaltojen kansainvälisessä yliopistossa. Hän toimi myös RAND Corporationissa, missä Delfoi-menetelmä keksittiin. ”Ansoffin merkittävin ansio tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta on heikkojen signaalien käsitteen selvittäminen ja operationalisoimijnen. Ansoff esittää heikot signaalit osana organisaation strategista prosessia. Jos heikon signaalin vaikututus tutkittavan asian kannalta on vähäinen, se jätetään jatkossa tarkastelun ulkopuolelle. Jos taas vaikutus on merkittävä, heikon signaalin vahvuus arvioidaan. Ansoff on painottanut, että heikkojen signaalien huomioiminen vaatii herkkyyttä ja kokemusta havainnoijalta. Tämän vuoksi havainnioitsijaverkon täytyy olla laaja.” (Söderlund 2002.)

Videolla Myllylä mainitsee, että Delfoi-menetelmällä on myös määritelty Osmo Kuusen johdolla heikon signaalin teoreettista sisältöä (Kuusi ja Kamppinen 2002). Myllylä osoittaa väitöskirjaesimerkkinsä mukaan yhden tavan, miten Delfoi-menetelmällä voidaan löytää heikkoja signaaleja.

Lisäksi Myllylä esittelee Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessin seitsemän kunnan alueelle, joka oli Delfoi-menetelmää ja heikon signaalin käsitettä pääasiassa hyödyntänyt strategiaprosessi. Toiseksi hän esittelee kansainvälisen EU:n komission tilaaman heikkojen signaalien (ja villien korttien) analyysiprojektin, iKNOW-hankkeen, joka ennakoi heikkoja signaaleja 12 eri elämänalueelta EU:n alueella ja hankekumppanimaassa Israelissa. Hankkeen tärkein suositus EU:lle oli varautuminen pandemiaan.

Myllylän mukaan muita toimintaympäristön muutosta kuvaavia ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen teoreettisia käsitteitä ovat megatrendit (vahvat ennakoivat trendit) ja villit kortit (mustat joutsenet).

Heikon signaalin lähtökohtia ja teoriaa:

Kuusi, Osmo ja Matti Kamppinen (2002). Tulevaisuuden tekeminen. Teoksessa
Kamppinen, M., O. Kuusi ja S. Söderlund (2002): Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja
sovellukset, 117-170. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Söderlund, Sari (2002). Tulevaisuudentutkimuksen keskeisiä vaikuttajia. Teoksessa
Kamppinen, M. & Kuusi, O. & Söderlund, S. (2002): Tulevaisuudentutkimus –
Perusteet ja sovellukset, 348-383. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Esimerkkisovelluksia:

Myllylä, Yrjö (2017). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 91 s. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 1. https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/ , https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kasvuyritys-tarvitsee-itseaan-taydentavan-kumppanin-yrittaja-lehti-3-2018/

Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0 Country Report Finland. 104 s. October 2011. iKnow Project, Finland Futures Research Centre FFRC.
https://www.utupub.fi/handle/10024/147566 , Ks. myös Talouselämä 26.3.2020 https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkijaryhma-varoitti-euta-tappajaviruksesta-jo-vuonna-2011-mutta-suosituksia-ei-otettu-huomioon-ironista-kylla-poliitikot-ovat-pesseet-katensa/7f155a42-3a80-4582-a80f-8089cd781079

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf, https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/07/31/elinkeinostrategia-julkaisu-koillis-suomen-elinkeinostrategia-2011-2015/

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008.
Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Alustatalous ennakoinnissa – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Videolla ennakoinnin ja Delfoi-menetelmän käytön asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee ennakoinnin tietojärjestelmäalustojen roolia ennakoinnissa, Delfoi- ja tulevaisuusverstassosveltamisessa.

Hän korostaa, että alustoja tärkeämpää olisi ymmärtää ennakoinnin sisältö. Tämän jälkeen voidaan kysyä, mikä tietojärjestelmääalusta tukee parhaiten ennakointia tai ennakointiprosessin osaa.

Myllylä ottaa lähtökohdaksi Michel Godetin ajattelun, jossa tärkeää olisi pyrkiä toimintaan (Godet 1994: From Anticipation to action). Tässä ajattelussa ennakointi jakaantuu kolmeen T:hen: Tieto, Tulkinta, Toiminta.

Ensimmäinen T tarkoittaa mm. professori Pentti Malaskan mukaan Fakta + Näkemystietoa, jotka yhdessä ovat ns. Tulevaisuustietoa. Jo tässä vaiheessa havaitaan, että mikään toimijan näkemys ei siirry alustalle itsestään vaan jää alustan ostajan tehtäväksi.

Ennakoinnissa on kysymys myös näkijöiden ja tekijöiden mukaanottamisesta, osallistumismahdollisuuksien tarjoamista. On kaksi päälinjaa osallistumiselle: erilaiset joukkojen kohtaamiseen perustuvat menetelmät, kuten seminaarit, work shopit, focus group -metodit ja näiden päässä kehittyneimpänä ennakoinnin osallistumismuotona tulevaisuusverstas. Toinen linja on erilaiset haastattelut alkaen syvä- ja teemahaastatteluista päätyen iteratiivisuutta ja anonyymisyytta korostavaan kehittyneeseen ennakoinnin osallistumismenetelmään, Delfoi-menetelmään. Usein tehokkaassa ja vaikuttavassa ennakoinnissa tarvitaan molempien linjojen kehittyneimpiä käytäntöjä, Delfoi-menetelmää ja Tulevaisuusverstasta.

Kun pureudutaan näiden käytäntöjen tukemiseen tietojärjestelmäalustoilla, huomaamme jo, että niissä tarvitaan monenlaisia alustoja ja tietenkin ennen muuta niiden käyttäjiä.

Esimerkiksi Tulevaisuusverstassovelluksessa voidaan joutua käyttämään etenkin pandemia-aikoina yhteisiin osuuksiin vaikkapa Zoomia tai Teamsia. Ryhmätyöosuuksissa mainitut ohjelmat toimivat ryhmätyötiloina, mutta voidaan tarvita lisäksi muita alustoja tukemaan ryhmätyötä. Tulevaisuusverstaissa verkottuminen on tärkeä ulottuvuus ja live-verstastoiminta tukee verkottumista erään palautteen mukaan parhaiten. Alustojen valinnassa pitää kiinnittää tällöin huomiota sen avulla tapahtuvaan verkottumisen edistämiseen.

Delfoi-soveltamisessa voidaan käyttää erilaisia haastattelualustoja, kuten Microsoft Formsia. Riippuen Delfoi-variantista (joita on useita), voidaan myös painottaa sitä tukevia alustoja. Esimerkiksi ns. Real Time Delphiä tukee mm. http://www.edelphi.org alusta.

Alustan valinnassa voi painaa myös se seikka, että sen ympärillä tekijä saa tarvitsemansa koulutuksen, vertaistuen ja asiantuntijatuen. Tällöin esimerkiksi eDelphi-alusta ja yhteisö on suositeltava (www.edelphi.org).

Alustojen valinnassa on pyrittävä siihen, ettei alusta ole kuin häntä, joka heiluttaa koiraa, koko ennakointiprosessia. Alustan pitäisi tukea ennakointiprosessin tavoitteita.

Tulevaisuuden visiona voidaan tosin nähdä, että myös ennakoinnin kentässä tapahtuu alustatalouden konseptien syntymistä siten, että alustalla on laajempaakin roolia. Tällöin on nähtävissä, että alustaan liittyy niin fakta- kuin näkemystiedon keräys, verkottuminen, toteutusinfrastruktuuri, kehittäjäyhteisö ja markkinapaikka. Luodessamme Kymenlaakso ennakoi -sivuston, pyrin kommentoimaan sen kehittämistä tästä näkökulmasta: http://www.ennakointi.kymenlaakso.fi .

Delfoi-sovellukset ja tietojärjestelmät:

eDelphiä hyödyntäneitä (www.edelphi.org)

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Toim.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3

vain Exceliä hyödyntäneitä

Myllylä, Yrjö (1999). Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalveluiden kehittäminen. 236 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Sisäasiainministeriö, Finnvera Oyj, Finpro, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. RD-Market Info julkaisusarja. Helsinki 1999.
https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/pohjoinen-ulottuvuus-rd-julkaisuesittely-pohjois-eurooppaa-palvelevat-yritykset-suomessa-kehitettavat-klusterit-ja-niiden-kansainvalistamisen-tukipalveluiden-kehittaminen/

muita Delfoi-haastattelualusta- ja tietojenkäsittelyohjelmia hyödyntäneitä

Tulevaisuusverstaat ja tietojärjestelmät:

Futures Platforms -alustaa hyödyntänyt

Etiäinen – Tulevaisuuspaja 22.1.2019
https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminnan-blogi/katso-video-etiaisen-tulevaisuuspaja-22-1-2019-konsepti-osaksi-ennakointimallia/

Zoom ja Mural.co alustoja hyödyntänyt

Osaava Kymenlaakso 2030 -tulevaisuusverstas
https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminnan-blogi/osaava-kymenlaakso-2030-tulevaisuusverstas-kasarminmaella-1-4-2020/ .