Innovaatioekosysteemi, nouseva ja strateginen käsite – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Aluekehittämisen ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee innovaatioekosysteemikäsitteen. Tuloksekkaan innovaatiopolitiikan kannalta on tärkeää, että ensin myös innovaatiotermi ymmärretään oikein.

Miten tutkimme tulevaisuuksia? (Heinonen ym. 2013) kirjassa innovaatio määritellään osuvasti: ”Innovaatio on uusi ja vaikutuksiltaan merkittävä keksintö, joka on otettu käyttöön (tuotteistettu).” ”Tuotteistettu” sana voi johtaa ansaan tulkita innovaatio keksinnöksi, patentiksi, prototyypiksi tms. ja näin ollen vääriin johtopäätöksiin, koska se saattaa unohtaa yrittäjän tai palvelun tuottajan, jota ilman useinkaan innovaatiota ei saada aikaiseksi.

Perehtyminen ”matkapuhelin-Nokian” syntyyn osoittaa, että yrittäjä Fjalar Nordell oli avainasemassa. Saloran tuotevalikoimassa matkapuhelin oli jo vuodesta 1963. Matkapuhelin ei syntynyt varsinaisesti yliopistoissa eikä ”Tekesin” rahoituksella, vaikka niillä olikin merkitys kehitystyössä ja toiminnan skaalaamisessa (ks. mm. Myllylä & Kiviaho 2019).

EU pyrkii vahvistamaan innovaatioekosysteemejä. Innovaatioekosysteemi oli puolestaan avainkäsite vuoden 2018 VNK:n toimeksiannossa, jonka vastuullisena tutkijana Myllylä toimi (Myllylä, Kaivo-oja & Inkeröinen 2018, 14): Innovaatioekosysteemit ovat tiiviitä,
dynaamisia ja itseohjautuvia verkostoja, joissa avoimuus, vuorovaikutus ja keskinäisriippuvuus ovat tavanomaisia verkostoja ja klustereita voimakkaampia. (Ks. myös Harmaakorpi ja Rinkinen 2015, Ståhle ja Pirttivaara 2015.

Osa korostaa innovaatioajattelussa tutkimus- ja tuotekehityslähtöisyyttä, osa markkinalähtöisyyttä, osa suuria yrityksiä, unohtaen esim. 1-hengen yritykset. Kun huolehditaan tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa toimivien riittävästä vuorovaikutuksesta markkinatoimijoiden kanssa, innovaatioita syntyy.

Delfoi-menetelmällä voidaan luoda innovaatioekosysteemiä tukeva innovaatioympäristö. Se lähtee ideoiden keräämisestä jalostaen niitä yhteiseksi näkemykseksi tavoiteltavista innovaatiosta ja edistäen niiden toimeenpanoa.

Innovaatiosta

Heinonen, Sirkka, Sofi Kurki, Osmo Kuusi, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen ja Marja-Liisa Viherä (2013). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. Teoksessa: Kuusi, Osmo, Timo Bergman ja Hazel Salminen. Miten tutkimme tulevaisuuksia? Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. 321-334.

Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 s. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/innovaatioymparistot-alueellisen-yritys-ja-innovaatioympariston-selvitys-aluekehitys-rd-julkaisuesittely/

Innovaatioesimerkki – EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt. Futura 4/2012. 38-49. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3. Ks. hankkeen 10 innovaatiota: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2020/12/03/etiainen-kymenlaakson-koulutus-ja-osaamistarpeiden-ennakointihankkeen-top-10-vaikutusta/

Innovaatioekosysteemistä

Harmaakorpi, Vesa & Rinkinen, Satu (2015) Kohti ekosysteemiperustaista innovaatiopolitiikkaa. Policy Brief 10/2015, Tekes. Helsinki.

Myllylä, Yrjö & Timo Kiviaho (2019). Tiede- ja innovaatiorahoitus yritysten ja alueiden avuksi. Mielipide-kirjoitus, Kauppalehti 11.3.2019. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tiede-ja-innovaatiorahoitus-yritysten-ja-alueiden-avuksi/e4d4cbb7-1215-4382-944d-c586f78d255e

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. Raportin pysyvä osoite: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155

Myllylä, Yrjö (2017). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 91 s. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 1. https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute, Oulu University of Applied Sciences. VTT. http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0

Ståhle, Pirjo & Pirttivaara, Mika (toim.) (2015) Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit.
Innovaatioekosysteemi yhteiskunnan ajurina. Tekes Review 317/2015. Helsinki.

Mikä on klusteri? Klustereiden osaamistarpeiden, logistiikan ja muiden kehittämistarpeiden alueellinen ennakointi – RD Video

Videolla aluekehittämisen ja ennakoinnin asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee klusterikäsitteen. Klusterikäsite on tärkeä käsite aluekehittämisessä, alue-ennakoinnissa ja ennakoitaessa esimerkiksi koulutus- ja osaamistarpeita. Klusterikäsitteen isänä pidetään Michael Porteria, joka toimi mm. Yhdyvaltojen presidentti Ronald Reaganin neuvontanajana. Hänen keskeinen teoksensa oli The Competitive Advantage of Nations, 1990 (suomennettu vuonna 2006: Kansakuntien kilpailuetu).

”Klusterilla tarkoitetaan yritysten ja muiden toimijoiden välistä verkostoa, jossa verkoston jäsenet ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa ja omaavat useimmiten yhteisiä intressejä ja kehityskulkuja. Klusteri koostuu taloudellisista ja institutionaalisista toimijoista. Se tuottaa viime kädessä tavaroita ja palveluita markkinoiden tarpeeseen. Tutkimus- ja oppilaitoksilla on ollut keskeinen rooli klusterin osaamishuollossa. Yleensä klusteroitumisessa keskeistä on läheisyydestä tuleva kustannusetu. Tällainen klusteroituminen perustuu verkoston jäsenten luottamukseen ja hyötyyn (vertikaalinen klusteroituminen). Yhä useammin läheisyys merkitsee oppimista ja innovointia ja tällöin korostuu yhä enemmän kilpailijoilta oppiminen (horisontaalinen klusteroituminen).” (Myllylä 2008, 23). Tai lyhyesti Myllylän mukaan: Klusteri on tuotteen tai tuoteryhmän ympärille tuottamiseen muodostunut toimijoiden verkosto.

Klusterikäsite:

Malmberg, Anders ja Peter Maskell (2002). The elusive concept of localization economies: towards a knowledge-based theory of spatial clustering. Environment and Planning A 34: 3, 429-449

Porter, E. M. (1990). The Competitive Advantage of Nations. 875 s. Free Press, New York.

Porter, Michael E. (2006). Kansakuntien kilpailuetu. Talouselämän klassikot. 946 s. Talentum, Helsinki.

Klusterikäsitteen sovelluksia:

Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0 Country Report Finland. 104 s. October 2011. iKnow Project, Finland Futures Research Centre FFRC. https://www.utupub.fi/handle/10024/147566

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. https://www.doria.fi/handle/10024/90791

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/01/tulevaisuusvaliokunta-raportti-sopimusten-venaja-2030/

Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen tulevaisuus vuoteen 2025. 317 s. Publisher Oy Aluekehitys RD (Dissertation, print version). Sponsored by Ministry of Trade and Industry, Naturpolis Oy. https://rdaluekehitys.net/2013/08/02/rd-market-info-julkaisusarja-murmanskin-alueen-teollinen-logistinen-ja-sosiaalinen-tulevaisuus-vuoteen-2025/ Virallinen väitöskirjaversio: http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy. https://rdaluekehitys.net/2013/11/10/industrial-logistic-and-social-future-of-the-murmansk-region-summary-of-the-doctoral-dissertation-by-yrjo-myllyla/

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2008). Lex Nokia ampuu tykillä kärpästä. Kaleva, Lukijan puheenvuoro 10.12.2008. https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2011/06/kaleva-101208.jpg

Myllylä, Yrjö (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-maaseudun-tulevaisuus-ja-klusterit-arviointia-delfoi-menetelmalla/

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. https://rdaluekehitys.net/2013/08/11/kasvukeskukset-ja-suuret-kaupunkiseudut-yhteistyomahdollisuudet-kaupunkiseutujen-klusterikehittamisessa-rd-aluekehitys-julkaisuesittely/

Myllylä, Yrjö (1999): Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalveluiden kehittäminen. 236 s. Ministry of the Interior, Ministry of Trade and Industry, Finnvera Ltd, Finpro, Government Institute for Economic Research. RD-Market Info Publications. Helsinki 1999. http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/pohjoinen-ulottuvuus-rd-julkaisuesittely-pohjois-eurooppaa-palvelevat-yritykset-suomessa-kehitettavat-klusterit-ja-niiden-kansainvalistamisen-tukipalveluiden-kehittaminen/

Ennakointi – Megatrendit ja Vahvat ennakoivat trendit toimintaympäristön muutostekijöinä – RD Video

Videolla ennakoinnin asiantuntija ja tulevaisuuksientutkija YTT Yrjö Myllylä esittelee megtrendikäsitteen ja sen synonyymin vahvan ennakoivan trendin (Strong Prospective Trend, SPT) käsitteen. Voidaan sanoa, että kaiken ennakoinnin lähtökohta on toimintaympäristön muutosten ennakointi ja niiden vaikutusten ja mahdollisuuksien arviointi tutkittavaan ilmiöön. Megatrendianalyysiä tai vahvojen ennakoivien trendien analyysiä voidaan pitää usein perustelluimpana ja tärkeimpänä lähtökohtana, koska ne edustavat todennäköisimpiä vaikuttavia kehitystekijöitä. Esimerkiksi Suomessa Sitra tuottaa säännöllisesti megatrendikatsauksia. Samoin valtioneuvosto laatii hallituskausittain tulevaisuuspoliittisen selonteon eduskunnalle, jossa yhteydessä se tekee toimintaympäristön trendianalyysin.

Megatrendikäsitteen lanseerasi etenkin John Naisbitt vuonna 1984 teoksellaan ”Megatrends”. Megatrendin määritelmä on mm. seuraava: Kehityksen suuri aalto tai linja, ilmiöiden tunnistettava kokonaisuus, jolla on selkeä kehityssuunta. Megatrendin suuntaa ei voida määritellä pelkästääntarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaanmegatrendi on makrotason ilmiöiden laaja kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmöitä ja tapahtumaketjuja.”

Yrjö Myllylä on soveltanut vahvan ennakoivantrendin käsitettä väitöskirjassaan vuonna 2007. Alun perin käsitteen kehittäjänä on Osmo Kuusi ja sitä sovelsi väitöskirjassaan ensimmäisenä Marja Toivonen vuonna 2004. Myllylä kirjoittaa seuraavasti väitöskirjassaan (s 24): ”Megatrendikäsite liitetään usein myös käsitteen lanseeraajan Naisbitin listaan kymmenestä tärkeimmästä megatrendistä (Naisbitt 1984). Naisbitin määrittelemien trendien saaman kritiikin vuoksi ja megatrendikäsitteen liittäminen hänen määrittelemään kymmeneen tärkeimpään trendiin, on katsottu tarpeelliseksi määritellä ns. vahvan ennakoivan trendin käsite (Toivonen 2004).” Megatrendikäsitettä on kritisoitu mm. epätäsmällisyydestä, mikä on toinen syy vahvan ennakoivan trendin käsitteen kehittämiseen.

Vahvan ennakoivan trendin määritelmä on lyhyesti seuraava: Vahva historiallinen (esim. tilastollisesti todettu) trendi, jonka jatkumiseen asiantuntijat uskovat. Tämä on Osmo Kuusen käyttöönottama käsite täsmälliseksi vastineeksi ”megatrendin” käsitteelle.

Hyvä ja huolelinen trendianalyysi voi pitää sisällään trendin ristikkäisvaikutusanalyysin (CIA, Cross Impact Analysis), toisiinsa vaikuttamisanalyysin, jolloin löydetään trendien väliset kytkökset ja avaintrendit (Myllylä, Kaivo-oja ja Juga 2016).

Käsitteistä

Heinonen, Sirkka, Sofi Kurki, Osmo Kuusi, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen ja Marja-Liisa Viherä (2013). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. Teoksessa Kuusi, Osmo & Timo Bergman & Hazel Salminen (toim.). Miten tutkimme tulevaisuuksia? 321-334. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. https://www.tutuseura.fi/julkaisut/julkaisusarjat/aff/aff5/

Kuusi, Osmo (2008). Miten voimme tutkia tulevaisuutta tieteellisesti? Tieteessä tapahtuu 5/2008. https://journal.fi/tt/article/view/541

Megatrendin sovelluksia:

Naisbitt, John (1984). Megatrends. Ten New Directions Transforming Our Lives. 333 s. Warner Books, Inc. New York.

Laurence, C. Smith (2011). Uusi Pohjoinen – Maailma vuonna 2050. Suomentanut Tuukka Perhoniemi. 378 s. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Vahvan ennakoivan trendin sovelluksia

Amini, Jabalameli & Mohammad Saeed Jabalameli & Mohammad Hosein Ramesht (2021). ”Development of regional foresight studies between 2000 and 2019: an overview and co-citation analysis”. European Journal of Futures Research volume 9, Article number: 1 (2021). https://link.springer.com/article/10.1186/s40309-021-00170-7

Petri Charpentier (2016). Tehtävä pohjoisessa. Meriteollisuus ry:n Seatec-lehden pääkirjoitus. https://www.publico.com/magazine/pdf/798.pdf

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, funded by Wihuri Foundation. http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Toivonen, Marja (2004). Expertise as business. Long term development and future prospect of knowledge-intensive business services (KIBS). 297 s. 1.2.