Aluekehittämisen ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee innovaatioekosysteemikäsitteen. Tuloksekkaan innovaatiopolitiikan kannalta on tärkeää, että ensin myös innovaatiotermi ymmärretään oikein.

Miten tutkimme tulevaisuuksia? (Heinonen ym. 2013) kirjassa innovaatio määritellään osuvasti: ”Innovaatio on uusi ja vaikutuksiltaan merkittävä keksintö, joka on otettu käyttöön (tuotteistettu).” ”Tuotteistettu” sana voi johtaa ansaan tulkita innovaatio keksinnöksi, patentiksi, prototyypiksi tms. ja näin ollen vääriin johtopäätöksiin, koska se saattaa unohtaa yrittäjän tai palvelun tuottajan, jota ilman useinkaan innovaatiota ei saada aikaiseksi.

Perehtyminen ”matkapuhelin-Nokian” syntyyn osoittaa, että yrittäjä Fjalar Nordell oli avainasemassa. Saloran tuotevalikoimassa matkapuhelin oli jo vuodesta 1963. Matkapuhelin ei syntynyt varsinaisesti yliopistoissa eikä ”Tekesin” rahoituksella, vaikka niillä olikin merkitys kehitystyössä ja toiminnan skaalaamisessa (ks. mm. Myllylä & Kiviaho 2019).

EU pyrkii vahvistamaan innovaatioekosysteemejä. Innovaatioekosysteemi oli puolestaan avainkäsite vuoden 2018 VNK:n toimeksiannossa, jonka vastuullisena tutkijana Myllylä toimi (Myllylä, Kaivo-oja & Inkeröinen 2018, 14): Innovaatioekosysteemit ovat tiiviitä,
dynaamisia ja itseohjautuvia verkostoja, joissa avoimuus, vuorovaikutus ja keskinäisriippuvuus ovat tavanomaisia verkostoja ja klustereita voimakkaampia. (Ks. myös Harmaakorpi ja Rinkinen 2015, Ståhle ja Pirttivaara 2015.

Osa korostaa innovaatioajattelussa tutkimus- ja tuotekehityslähtöisyyttä, osa markkinalähtöisyyttä, osa suuria yrityksiä, unohtaen esim. 1-hengen yritykset. Kun huolehditaan tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa toimivien riittävästä vuorovaikutuksesta markkinatoimijoiden kanssa, innovaatioita syntyy.

Delfoi-menetelmällä voidaan luoda innovaatioekosysteemiä tukeva innovaatioympäristö. Se lähtee ideoiden keräämisestä jalostaen niitä yhteiseksi näkemykseksi tavoiteltavista innovaatiosta ja edistäen niiden toimeenpanoa.

Innovaatiosta

Heinonen, Sirkka, Sofi Kurki, Osmo Kuusi, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen ja Marja-Liisa Viherä (2013). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. Teoksessa: Kuusi, Osmo, Timo Bergman ja Hazel Salminen. Miten tutkimme tulevaisuuksia? Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. 321-334.

Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 s. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/innovaatioymparistot-alueellisen-yritys-ja-innovaatioympariston-selvitys-aluekehitys-rd-julkaisuesittely/

Innovaatioesimerkki – EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt. Futura 4/2012. 38-49. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3. Ks. hankkeen 10 innovaatiota: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2020/12/03/etiainen-kymenlaakson-koulutus-ja-osaamistarpeiden-ennakointihankkeen-top-10-vaikutusta/

Innovaatioekosysteemistä

Harmaakorpi, Vesa & Rinkinen, Satu (2015) Kohti ekosysteemiperustaista innovaatiopolitiikkaa. Policy Brief 10/2015, Tekes. Helsinki.

Myllylä, Yrjö & Timo Kiviaho (2019). Tiede- ja innovaatiorahoitus yritysten ja alueiden avuksi. Mielipide-kirjoitus, Kauppalehti 11.3.2019. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tiede-ja-innovaatiorahoitus-yritysten-ja-alueiden-avuksi/e4d4cbb7-1215-4382-944d-c586f78d255e

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. Raportin pysyvä osoite: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155

Myllylä, Yrjö (2017). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 91 s. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 1. https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute, Oulu University of Applied Sciences. VTT. http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0

Ståhle, Pirjo & Pirttivaara, Mika (toim.) (2015) Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit.
Innovaatioekosysteemi yhteiskunnan ajurina. Tekes Review 317/2015. Helsinki.