”Suomalaiset ennakointikäytännöt arvostettuja maailmalla”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI
TKTT innovaatiojärjestelmänä

TKTT innovaatiojärjestelmänä

EU:n komission vienninedistämishanke suomalaisen ja samalla EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön (TKTT-konseptin) viemiseksi Baltiaan uutisoitiin juuri.

Suomalainen rakennemuutoksen hallintaan kehitetty ja siinä käytetty alueellinen ennakointikäytäntö on valittu Euroopan unionin parhaimmaksi. Käytäntö palkittiin 27 maan evaluoinnissa Brysselissä 18.10.2010 Komission rakennemuutoksen hallintaseminaarissa. Menetelmän kehittämiseen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa osallistunut RD Aluekehitys Oy:n Yrjö Myllylä esitteli käytäntöä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/22/eun-paras-alueellisen-ennakoinnin-kaytanto-esilla-tutu-seuran-kesaseminaarissa/

Menetelmän kehittämiseen keskeisesti osallistunut ja siihen vaikuttanut Jouni Marttinen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta: ”EU-komisssio (DG Työllisyys, sosiaali- ja tasa-arvoasiat) on rahoittanut vuosina 2008-2010 ARENAS- projektia (ks. http://arenas.itcilo.org/), jossa kuvattiin jokaisen 27 EU-maan käytännöt ja menetelmät, joilla rakennemuutosta ennakoidaan ja hallitaan. Käytännössä hankkeen toteutti ILO:n alainen Torinossa sijaitseva kansainvälinen koulutuskeskus (ICT). Allekirjoittanut osallistui Suomen maaraportin kirjoittamiseen laatimalla kuvaukset Varsinais-Suomen Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) -prosessista ja Ammattibarometristä.” Ks. Suomen raportti (http://arenas.itcilo.org/countries/finland/presentation-of-nbp/national-background-paper).

Mallia on siis juuri viety mm. Baltiaan komission rahoittamassa projektissa. Mielestäni myös Työ- ja elinkeinoministeriön kannattaisi ottaa malli aktiiviseen rakennemuutoksen hallintakäyttöön, mieluiten ennakoivasti sitä soveltaen, mutta jo tilanteen ollessa päällä – konsepteja ja kumppanuutta voidaan kehittää RD Aluekehityksen kanssa. Koska ennakointi vaatii myös aitoa keskustelua, osallistumista, verkostoitumisen edistämistä, vision luontia, uuden tiedon tuottamista, olisi hyvä varata vähintään puoli vuotta tällaisen alueellisen prosessin läpivientiin. Joka tapauksessa EU:n komission projektin suunnalta on pyydetty välittämään komission projektin viestiä eteenpäin:

”Dear Focus Group meeting participants,

Thank you for attending the Focus Group meeting which has been held in Helsinki last April.

Please note that the project has been concluded with success and we are pleased to inform you that the final product of the project – Synthesis Report as well as the Newsletter are now available. Please find in attachment the above mentioned documents.

Also note that the documents are available on our website at the following link: http://arenas.itcilo.org/anticipating-restructuring/synthesis-reports

We will be appreciated very much if you could share the following information through your colleagues for the further dissemination of the project outcomes.

With best wishes,

Restructuring team

Programme Development and Regional Cooperation
International Training Centre of the ILO
Viale Maestri del Lavoro, 10
10127 Turin, Italy
Tel.: +39 011 693 6563
Fax: + 39 011 693 6320
ILO ITC Website: http://www.itcilo.org

MITÄ SUOMESSA PITÄISI TEHDÄ ESIMERKIKSI RAKENNEMUUTOKSEN HALLITSEMISEKSI?

Avainasemassa ovat palkitun konseptin mukaisesti seuraavat sovellukset
Alueelliset elinkeinostrategiat, ks. esim.
Osaamis- ja koulutustarpeiden alueelliset ennakointihankkeet, ks. esim.
Yksittäisen toimialan tai klusterin alueelliset ennakointihankkeet, ks. esim.

Keskeistä on
– Saada yritykset mukaan
– Saada muut asiaan vaikuttavat tahot mukaan
– Tuottaa priorisoitu lista toimenpiteistä
– Toteuttaa ennakointi public-private – mallilla.

Mielestäni rakennemuutospaikkakunnat voisivat paremmin vastata haasteeseen ja verorahat tulisivat käytettyä paremmin, jos niissä tehtäisiin esim. RD Aluekehityksen konseptin mukainen EU:n parasta alueellista ennakointikäytäntöä hyödyntävät sovellus rakennemuutosalueilla mieluummin ennen kriisiä, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Pohdintaa esimerkiksi Keski-Karjalan esimerkin valossa: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/11/14/keski-karjalan-tulevaisuuden-visiointia/

Koska on tullut selväksi vuosien kokemukseen perustuen, että vain harvat seutukunnat osaavat tilata itse tässä tarkoittamiani EU:n parasta käytäntöä hyödyntäviä ja kehitystä tukevia sovelluksia, olisi tärkeää, että TEM voisi vauhdittaa tällaisia prosesseja äkillisen rakennemuutoksen hallitsemiseksi.

Alla muutamia hyviä sovelluksia RD Aluekehitykseltä:

1. Kemi-Tornio 2010 (n. 6 kuntaa+Haaparanta) (toteutettu v. 2001)
Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Koillis-Suomi 2025 (7 kuntaa) (toteutettu v. 2010-2011)
2. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön mukainen sovellus)

Etenkin viimeksi mainitussa on käytetty EU:n parasta alueellista ennakointikäytäntöä, jota suosittelen käytettäväksi rakennemuutoksen hallinnassa yleisemmenkin. Koillis-Suomen elinkeinostrategian kaikki materiaalit ovat osoitteessa http://delfoi.ning.com

Toimialakohtaisia esimerkkejä ovat esimerkiksi alla olevat:
3. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf

4. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf

5. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf

6. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf

7. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Myös Helsingin kaupunki näyttäisi palveluvaltaisimpana kulkevan edelleen kärjessä palveluvaltaisuudessan. Eräänlainen rakennemuutoksen hallintatyö seuraavakin sovellettuna yksittäiselle koulutusasteelle tietyllä alueella (pääsasiassa ammatilliselle koulutusasteelle). Onko esitetty visio ja suositellut toimenpiteet toteutumassa?

8. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupunki, Ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003.
<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015>

yt. Yrjö M.

Yhteistyöterveisin
_____________________________
Yrjö Myllylä, YTT
Erikoistutkija, Toimitusjohtaja
RD Aluekehitys Oy
Meriusva 5 (postiosoite)
Merivirta 5 (käyntiosoite)
02320 Espoo
www.rdmarketinfo.net
yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net
_____________________________
Blogi: https://yrjomyllyla.wordpress.com
Asiantuntijarooli Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa:
http://ffrc.utu.fi/yhteystiedot/henkilokunta/yrjo-myllyla.html

Lisätietoa EU:n keskeiseksi valitusta alueellisesta ennakointikäytännöstä rakennemuutoksen hallintaan

Restructuring team

Programme Development and Regional Cooperation
International Training Centre of the ILO
Viale Maestri del Lavoro, 10
10127 Turin, Italy
Tel.: +39 011 693 6563
Fax: + 39 011 693 6320
ILO ITC Website: http://www.itcilo.org

Jouni Marttinen
Ennakointiasiantuntija
+358 40 535 0100
jouni.marttinen@ely-keskus.fi

Varsinais-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus
Osaamisen kehittämis- ja koulutuspalvelut
Ratapihankatu 36, 20 100 Turku
PL 236, 20101

Jouni Marttinen
Senior foresight advisor
+358 40 535 0100
jouni.marttinen@ely-keskus.fi

Centre for Economic Development, Transport and the Envirionment
for Southwest Finland
Unit for Employment, Entrepreneurship, Education and Culture
Ratapihankatu 36, Turku, Finland
P.O. Box 236, FI-20101, Finland

Suomi vuonna 2030 – Sitra, Tekes, Suomen Akatemia, Fountain Park -kysely

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Moni asiantuntija on saanut viime aikoina kutsun vastata Sitran, Tekesin ja Suomen Akatemian kyselyyn,

Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, että Suomessa on hyvä elää ja tehdä
työtä hyvinvoivassa ja vauraassa yhteiskunnassa vuonna 2030
.

Tässä sähköisessä aivoriihessä pohditaan yhdessä, minkälaisia kysymyksiä on
ratkaistava, jotta Suomi on vuonna 2030 hyvä paikka elää ja tehdä työtä.
Keskeisiä näkökulmia tulevaisuuden pohdinnassa ovat kestävän talouden,
hyvinvoinnin ja ympäristön näkökulmat globaaleja kytkentöjä unohtamatta.

Tule mukaan tästä linkistä:

http://www.fountainpark.fi/tulevaisuusaivoriihi

Tarkoituksena on, että osallistujat esittävät ensin omia ajatuksiaan
tulevaisuudesta ja sen jälkeen arvioivat yhteisestä keskustelusta nousseita
uusia avauksia. Ideoiden yhteentörmäyksistä syntyy jotakin aivan odottamatonta!

Sinun näkemyksesi antavat vinkkejä teemoista, joita voidaan nostaa esille
tulevaisuustyössä. Sitra, Suomen Akatemia ja Tekes hyödyntävät tuloksia
omissa suunnittelutöissään ja niitä käytetään myös valtioneuvoston
tulevaisuusselonteon valmistelussa. Samalla luomme uutta suomalaista tapaa
toimia yhdessä.

Astu sisään aivoriiheen! Voit vastata niin laajasti tai lyhyesti kuin
haluat. Voit lopuksi kutsua myös omat verkostosi mukaan.

Kiitokset ajatuksistasi jo etukäteen!”
__
”Tämä yhteinen aivoriihi tapahtuu kokonaan verkossa, ja mukana on jo liki
3000 osallistujaa, jotka ovat esittäneet yli 6000 ajatustaan tulevaisuuden tärkeistä kysymyksistä. Tule mukaan esittämään omat ajatuksesi ja arvioimaan muiden esittämiä ideoita! Vaikka olisit jo osallistunut, voit hyvin tulla arvioimaan kiinnostavimmat muiden osallistujien uusista ideoista.

Aivoriihi on avoinna keskiviikkoon 14.3. saakka.”

*** *** ***
Tuhansien vastausten ja tuhansien ajatusten joukossa toin esille pääasiassa alla olevassa julkaisuissa esitettyjä hankeaihioita. Julkaisussa on yhteensä 70 alunperin esittämääni+4 aihioita, jotka saatiin asiantuntijoilta muita aihioita testatessa. Esitetyt 70 aihioita perustuvat useisiin tutkimuksiin sekä näkemyksiin, mikä näiden tutkimusten ja käytännön toiminnan kautta on muotoutunut. Pidän monia julkaisussa esitettyjä hankeaihioita keskeisenä ja välttämättömänä toteuttaa mm. pohjoisen talouteen kohdistuvan kysynnän voimistuessa. Valitsemani 20 hankeaihoita on esitelty julkaisun kuvailulehdellä sekä lisäksi asiantuntijapalautteessa niistä valitut tärkeimmät 7 kpl Suomen työllisyysvaikutusten perusteella. Nämä 20 ja niistä 7 tärkeimmäksi valittua ovat myös alla olevassa ja po. Suomi vuonna 2030 -kyselyyn viemänäni mukana. Lisäksi alla olevassa listassa on muita kirjan aloitteita ja alussa muutama kirjan ulkopuolelta otettu ajatus ei lihavoituna.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.

TEM 43,2010

TEM 43,2010

Public-private -kumppanuutta vahvistettava

Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka

Teollisuuspolitiikan suunnaksi on otettava myös pohjoinen

Pohjoinen luottamus –käsitteen käyttöönotto

Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma perustettava

Murmanskin ja Jäämeren suunnan vahvistaminen EU:n vaihtoehtoisen energiankuljetusreittinä…

Suomi mukaan Aurora Borealis –aluksen avulla tehtävään arktiseen tutkimustoimintaan (6). …

Murmanskin alueen toimijoiden kanssa kansainvälinen klusterikehityshanke (10).

Itämeren ja sen valuma-alueen skenaarioiden laadinta (11). Lisätietoja Yrjö Myllylä, RD…

Tulevaisuuden taloudelliset profiilit Karjalan tasavallan, Arkangelin alueen, Pietarin, ja…

Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategia – Suomessa kehitettävät klusterit Pohjoisen…

Suomen ja Luoteis-Venäjän matkailun kehittäminen osana Pohjois-Euroopan matkailua (24). …

Kansainvälinen kielikoulutus matkailukeskusten häiriöttömässä ympäristössä (26). …

Venäläinen pääoma Suomessa – riskit ja mahdollisuudet (28).

Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin – liikeideana olisi…

”Viipuri-option ” käyttöönotto – alueen aseman hyödyntäminen mm. suomalaisen offshore-…

Arktiset tutkimusalukset – strateginen uusi mahdollisuus (35).

Offshore-teknologian tuottaminen arktisiin olosuhteisiin (37).

Arktiset öljyntorjunta-alukset – innovaatioalustana Itämeri, kasvavat markkinat etenkin…

Energiansäästöteknologian toimittaminen ja käyttöönoton edellytysten luominen (56). …

Uusiutuvat energiat, mm. bio- ja tuulienergiayhteistyö (57).

Maakaasuverkoston ja jakelujärjestelmän kehittäminen Suomessa, puu- ja biokaasun…

EU:n arktisen strategian laadinta ja Suomi-yhteistyön asemointi siinä mm. arktisen teknologian…

Kiina-asiakkuusyhteyksien vahvistaminen arktisessa teknologiassa (mm. arktiset tutkimusalukset)…

Koillisväylän käytön ennakointi (9).

Ennakointiyhteistyö venäläisten kanssa (13). Etenkin RIEF (R

Ennakointiyhteistyö venäläisten kanssa (13).

Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiyhteistyö Murmanskin ja muiden Luoteis-Venäjän…

Laivojen siirtyminen ympäristöystävällisempään maakaasuun polttoaineena – teknologian…

Pohjoiskalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi (mm. uudet rautatieyhteydet kaivosteollisuuden…

Pohjoinen ulottuvuus ja palveluklustereiden kehittäminen Suomessa (12). Lisätietoja Yrjö…

”Yksi paikka porukalla kuntoon” (vrt. Kostamus, nyt Murmanskin tai Leningradin alueen…

Soklin ja muiden ajankohtaisten kaivoshankkeiden edistäminen Pohjois-Suomessa – venäläisten…

Öljyn- ja kaasunporauksen sekä tietotekniikan vaatimien mineraalien tuotantomahdollisuudet…

Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta – erityisesti geologian tohtori Jeffery Robertsin…

Pitkän matkan pendelöinnin (long-distance commuting – LDC) vaikutus Pohjois-Suomen…

Öljynkäsittelyteknologia arktisilla alueilla, ympäristönäkökulma (39).

Kaasunkuljetusalukset Koillisväylälle (45).

Erikoisteräkset (öljyn- ja kaasunporaus, laivat, öljy- ja kaasuputket, öljyterminaalit)…

Viipurin telakkayhteistyö – offshore-tuotteet, erikoisteräkset yms. (47).

Pietarin telakkayhteistyö, alusten rakentaminen, moottorit, alihankintatuotteet (48)….

Murmanskin satamainvestointeihin osallistuminen (51).

Öljyntorjuntateknologia jääolosuhteissa, uudet innovaatiot (52).

Ilmansaasteiden hallinta- ja kierrätysteknologiat, mm. Kuolan kaivoskaupungit ja…

Ydinjätteen käsittely- ja varastointi, voimaloiden huolto, muu ydinturvallisuus –…

Hiilidioksidin talteenotto öljyn- ja kaasuntuotannossa (55).

Maakaasuverkoston ja jakelujärjestelmän kehittäminen Suomessa, puu- ja biokaasun…

Sähkönsiirtolinjojen vahvistaminen Kuolan niemimaalta Pohjoismaihin (62).Lisätietoja Yrjö…

Sallan radan rakentaminen (63).

Merenkurkun kiinteäyhteys Vaasa-Uumaja välille – silta-tunneli-pengertieyhdistelmä.

POHJOISUUS YHDISTÄÄ SUOMALAISET

”Pohjoinen rata nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
Pohjoisesta kasvun keskus

Pohjoisesta kasvun keskus

Pasi Klemettilä, Kaleva 18.2.2012:

Otsakkeet

Pohjoisesta kasvun keskus

Matti Vanhanen: Pohjoinen rata nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi

”On uskallettava sanoa, että me hoidamme tämän homman, vaikkei toteutustavasta olisikaan varmaa tietoa”, Pasi Staff, komentaja

Lainauksia tekstistä

”Kysymys on, ovatko yrityksemme riittävän verkottuneita keskenään. Se ei riitä, että Pohjois-Suomen yritykset verkottuvat vaan tarvitaan koko Suomen yrityksiä”, Vanhanen sanoo.

Erikoistutkija Yrjö Myllylä RD Aluekehitys Oy:stä: Pitkän tähtäimen näkymä on, että raaka-aineiden hintojen nousu, teknologinen kehitys raaka-aineiden hyödyntämiseksi, Venäjän kiinnostus pohjoisiin alueisiin ja ilmastonmuutos nostavat pohjoisen Suomen mahdollisuuksia.

Lue koko artikkeli Kaleva 18.2.2012, 2.

____

Katsokaa myös seuraavat blogiartikkelit