alueellinen ennakointi

24 vuoden mysteeri on selvinnyt FB:n avulla, Kotkan liikennetutkimuksen tekijöitä

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
KOTKAN LIIKENNETUTKIMUS
Facebook-kommenttini ja kuvat 13.1.2015: 24 vuoden mysteeri on tänään selvinnyt täällä ennakoinnin FB-sivustolla Petri Jussila n yrittäjyyttä koskevassa keskustelussa. Vuonna 1991 vastasin osaltani Kotkan liikennetutkimuksesta, jossa Suomen Gallup toimi liikennetutkimuksen haastatteluiden alihankkijana. Kuten asiaan kuuluu, asiasta tiedotettiin alueelle, jotta ihmiset motivoituvat vastaamaan eivätkä ihmettele tienvarrenkaan liikennelaskentoja ja kysymyksiä, mistä tulet, minne menet jne. Kotkan Sanomien toimittajalla oli kuvatekstit menneet väärinpäin. Minua kutsuttiin eräässä kuvassa Ari Rotoseksi ja haastattelija Ari Rotosta Yrjö Myllyläksi. Tämän johdosta minua kutsuttiin silloisessa työpaikassani Viatekissa, nykyisessä Ramboll Finland Oy:ssä, pitkään Ari Rotoseksi tai Rotoseksi. Kiitos FB ja Ari! Nyt oikea Ari Rotonen löytyi ja hän vielä muisti tilanteen ja saattoi todistaa, kuka kukin oli oikeasti. – Olisi näemmä  lisättävää julkaisu- ja referenssilistoihin, kun tämäkin tosihomma sieltä vielä puuttuu…

.

Ammattibarometri on tehnyt läpimurron – taustalta löytyy sitoutuneet persoonat ja rikastava vuorovaikutus

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Ammattibarometri on tehnyt Suomessa läpimurron. Sen pääkehittäjänä pidän kehitystyötä sivusta seuraanneena kansainvälisesti  osaamisalueellaan verkottunuttta ennakoinnin asiantuntijaa Jouni Marttista. Tosin mitään ei tehdä yksin vaan luottamus ja verkostoyhteistyö on aina läpimurtojen lähtökohta.   Filosofi Pekka Himasen korostama ”rikastava vuorovaikutus” kuvannee kehitystyötä ehkä parhaiten. Tässä työssä Jouni Marttisen näkemyksellinen ja sitoutunut rooli on ollut aivan keskeistä, jotta tämä merkittävää lisäarvoa tuova uusi käytäntö on saatu käyttöön. Kyse on innovaatiosta.  Kehittämistyöhön ovat osallistuneet TE-toimistojen ja ELY:jen asiantuntijat.  Nykyisin myös TEM on mukana. Viime syys-lokakuun vaihteessa Turussa oli kansainvälinen ammattibarometrityöpaja, johon osallistui noin 20 ennakoinnin asiantuntijaa 12 EU-maasta. Tämä kansainvälinen yhteistyö jatkuu loppuvuodesta Roomassa.

Seuraavassa on erään käsikirjoituksemme pohjalta Jouni Marttisen kirjoittama tekstikohta.  Siinä esitellään tämä myös suurta kansainvälistä kiinnostusta herättänyt Ammattibarometri.  Ammattibarometri hyödyntää asiantuntemustietoa, kuten Delfoi-menetelmä tai jopa Delfoi-sovellukseksi tulkittava EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus TKTT. Näkemyksemme mukaan ennakointitieto on aina tulkittua tietoa eikä pelkästään historiatrendien pohjalta voi tehdä suoraan johtopäätöksiä.

Ammattibarometri

Ammattibarometri nousi voimakkaasti esille ARENAS-jatkohankkeessa Suomi-Baltia (2011), jossa kehitettiin Baltian maiden ennakointikäytäntöjä EU:n komission tuella Suomen ARENAS-hankkeen ennakointikäytäntöjen pohjalta.

Kaikissa Suomen TE -toimistoissa on vuodesta 2011 lähtien arvioitu noin 200 keskeisen työelämän ammatin lyhyen aikajänteen kysyntä- ja tarjontanäkymiä, työvoiman saatavuustilannetta ja sitä, onko tarkasteltavina olleiden ammattien osalta odotettavissa työvoiman rekrytointiongelmia. Tiedot alueiden näkemyksistä on koottu Ammattibarometri-tietokantaan. Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen työmarkkinoiden asiantuntemukseen perustuvan arvion keskeisten työelämän ammattien kehitys- ja työvoiman saatavuusnäkymistä.

Ammattibarometrin laatimiseen osallistuu noin 300 paikallisten TE-toimistojen virkailijaa. Barometrin tulosten perusteella suunnataan työvoimapoliittista aikuiskoulutusta työelämän tarpeiden mukaisesti. Barometrin tuloksia voidaan hyödyntää laajasti myös muun muassa työnvälityksessä, ammatinvalinnanohjauksessa, työperusteisen maahanmuuton suunnittelussa ja yritysten sijainninohjauksessa.

Ammattibarometrin tietojärjestelmä on tällä hetkellä vain työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan sisäisessä käytössä. Kehitysnäkymäarviot päivitetään kolme kertaa vuodessa (helmi-, kesä- ja syyskuu). Ministeriössä on tehty suunnitelmia barometrin sisällön ja ulkoasun viimeistelystä, jotta sovelluksen käyttöä voidaan laajentaa hallinnonalan ulkopuoliseen käyttöön. Tavoitteena on vuoden 2012 aikana saada barometristä kansalaisia, yrityksiä ja oppilaitoksia palveleva Internet-sovellus.

Viittaustiedot:

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt.  Futura 4/2012.  38-49.

Lisätietoja:

Esimerkki:

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit.

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklustereita arvioitiin RD Aluekehitys Oy:n Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR:n hankkeessa vuosina 2003-2004. Tulevaisuutta katsottiin vuoteen 2015. Tarkoitus oli mm. vaikuttaa EU:n rakennerahastokauden 2007-2013 toimintaan. Tulokset ja tutkimuksen toteutusmalli ovat pitkälti edelleen relevantteja ja käyttökelpoisia.

Delfoi,KTM 10,2005

Delfoi ja maaseudun tulevaisuus

Erityisesti on todettava, että kasvuklustereita ja niiden kehittymistä tukevia teemoja on tarkasteltu ja eritelty neljän eri kuntatyypin näkökulmasta: keskukset ja niiden vuorovaikutusalueet, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Raportti olisi itse asiassa hyvää luettavaa kaikille kunnallisvaaliehdokkaille ja valituille. Sillä pääsisi hyvin alkuun, jopa ”kasvukeskuksissa” ja muissa kaupungeissa, koska raportin nimestä huolimatta kaikki kuntatyypit ovat tasapuolisesti tarkastelun kohteena.

Yhtenä läpileikkaavana näkökulmana on keskusten ja maaseutualueiden yhteistyömahdollisuudet. Olisi perusteltua käynnistää seuraavaa EU:n ohjelmakautta ja valittavia kunnanvaltuustoja ajatellen, käytännön toteuttajia palveleva taustaselvitys tämän käytännön mukaisesti toteutettuna valtakunnan tasolla ja alueiden (maakunnat ja suuralueet), kuntien ja seutukuntien tasolla. Viime kädessä vaikuttavuus edellyttää seudullista tarkastelua.