Pohjoisuus yhdistää suomalaiset – teesejä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset

Toimitettu alunperin tiedoksi erään Pohjoisen ulottuvuuden seminaarin valmistelijoille
(ks. seminaarin Tiedote: ”Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista” tästä). Alla olevat teesit perusteluineen on nyt myös mahdollista avata ja tulostaa suoraan tästä (pdf-tiedosto).

I ”SUURVALTOJEN MIELENKIINTO POHJOISEEN KASVAA”

1. Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa (Ruotuväki)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/ruotuvakinurkka0810

2. Pohjoinen, suurvallat ja Suomi (Muuriankkuri, Puolustusvoimat rakennushallinto)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/muuriankkuri1210

3. Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä (HS Vieraskynä). Mielestäni erityisen hyvä artikkeli

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hsvieraskyna310507

4. Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä TEM 43/2011 (kokoava perusteos)

http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf

II ”POHJOISUUDESTA SUOMEN TALOUSELÄMÄN KIVIJALKA” –
POHJOISUUS PITÄÄ PALJON SISÄLLÄÄN SUOMALAISESTA LUOTTAMUKSESTA KEKSILIÄISEEN SELVIYTYJÄINSINÖÖRIKANSAAN

1. Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka (Kaleva)

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/12/pohjoisuudesta-suomen-talouselaman-kivijalka/

2. Pohjoisuudesta koko Suomen teollisuuden veturi (Kaleva, Jaakonsaari)

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomesta-koko-suomen-teollinen-veturi/909150

3. Kaupallinen liikenne Koillisväylällä läpimurtovaiheessa

Aaro Tiilikainen ja Jari Jugan Alakerta-kirjoitus Kalevassa.

4. Junaliikenne aina ajankohtainen – tilataanko junat, ratikat, sotalaivat armeijan kengät Italiasta tai muualta etelästä vai luotetaanko osaamiseen täällä. Kansan Uutiset tietää vastauksen

http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/2113752/arktista-teknologiaosaamista-vahvistettava

III POHJOISEN KEHITYSTÄ TULEE TARKASTELLA MYÖS SKENAARIOITTAIN – EI PIDÄ POLTTAA RUUTIA VAIN OPTIMISTISIMMAN SKENAARION MUKAISESTI

1. Murmanskin kehitys skenaarioiden valossa (KIDE)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide0511

2. Murmanskin skenaariot pidemmin ja perusteellisemmin englanniksi (Kymen AMK / UPI julkaisu)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kyamk2010

3. ”Luoteis-Venäjän kehitys vuoteen 2020 ja vaikutukset Pohjois-Suomen talouteen” (De Urbe Uloa)

http://ouka.fi/DeUrbeUloa/julkaisut/SuomiEuroopassa2009nayttoversio.pdf

4. Koillisväylän kehitykseen myös suhtauduttava monipuolisesti ja myös skenaarioittain – kaikkia ei voi selittää ilmastonmuutoksella (Baltic Rim Economies). Perustavaa vuosien skenaariotutkimusta vaikutuksista tarvitaan

”The North East Passage is already a fact”

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/07/08/the-north-east-passage-is-already-a-fact/

IV VALTION OMISTAJAOHJAUSPOLITIIKKAA TARKISTETTAVA – TÄRKEIN JA AJANKOHTAISIN, UUSI NÄKÖKULMA – KESKUSTELU PITÄÄ AVATA

1. ”Helsingin pörssiin tarvitaan uusiutumattomia luonnonvaroja (ja muita rajallisia) hyödyntäviä yrityksiä”: Pohjalainen, Pohjolan Sanomat, Maaseuduntulevaisuus, Uutispäivä Demari, Savon Sanomat ja Kainuun Sanomat antavat ainakin tukea ajatukselle:

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/09/09/valtion-omistajaohjauspolitiikka-arvioitava-uudelleen/

2. ”Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts” (HS) Dr. Jeffery Roberts opetti paljon – pitäisi järjestää seminaari myös Jefferyn ajattelun lähtökohdista, ts. em. kohdan lähtökohdista

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/04_resurssit/hs190210

V INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN KESKEISTÄ

1. Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kaleva170611

2. ”Rautatiekuume iski Pohjolaan”. Lapin kansassa oli 16.12 hyvin koottu aukeaman juttuun rataverkkokysymykset. Sen perusteella voisi todeta, että asia ehkä liikkeellä kohdan 1 esitetyn vision suuntaan

Keskustelua jatkettava, tärkeintä saada prosessi, jossa venäläiset saadaan mukaan, onnistuminen riippuu tekijöistä…

VI ARKTINEN KULJETUS-, ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMINEN JA YRITYSTEN VERKOTTUMINEN AVAINASEMASSA – TÄMÄ STRATEGIA TOIMII USEIMMISSA VENÄJÄNKIN KEHITYKSEN SKENAARIOISSA

1. Tulevaisuusvaliokunta: ”Käynnistettävä arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma” / ”Murmanskin alueen kehitys tuo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille”

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tuv032010murmansk

2. Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. Teknologiateollisuus ry VISIO-lehti

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/visio2011

3. Satsaatnko vai eikö satsata? Se olisi luontainen mahdollisuutemme. STX investoi suurtelakan Pietariin arktiseen tuotantoon. Mitä teemme?

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/07/17/pietarin-telakkayhteistyo-arktisen-osaamisen-klusterin-rakentaminen-itameren-ja-pohjois-euroopan-alueelle/

4. Arktisesta kiinnostuneita yrityksiä:

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/ummurmanskkirja

VII METODIT JA OSAAMINEN JA OIKEAT TEKIJÄT RATKAISEVAT SYNTYYKÖ YHTEINEN NÄKEMYS/SUUNTA JA SAADAANKO LIIKETTÄ AIKAISEKSI. INFRAN, OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN ENNAKOIVA SUUNTAAMINEN KESKEISINTÄ

1. EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/22/eun-paras-alueellisen-ennakoinnin-kaytanto-esilla-tutu-seuran-kesaseminaarissa/ ja kirjoitettiin myös Fuuturissa 3/2011 aiheesta sivulla 3 http://ffrc.utu.fi/julkaisut/Futuuri/Futuuri_3_2011.pdf

2. Teknisen palvelun työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus esimerkki parhaimman ennakointikäytännön soveltamisesta lyhyen tähtäimen työvoimatarpeisiin – malli pitäisi esim. kiireesti soveltaa kaivosalan tarpeisiin eri alueilla

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/09/15/teknisen-palvelun-tyovoima-ja-koulutustarvetutkimus-tktt-raportti-ajankohtainen/

3. Satamien näkökulmasta voidaan esim. ohjata logistiikan kehittämishankkeita laaja-alaisesti metodilla. Pari-kolme casea vanhemmista harjoituksista yli 10 vuotta sitten tähän päivään. Soveltaminen toisi sisältöä seminaari- ja kehittämistoiminnalle ja voitaisiin kytkeä hyvin toisiinsa:

3.1 Delfoi-tutkimus – Itämeren alueen muuttuvat kuljetumarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren alueen yhteysverkossa

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tiejaliik95

3.2 Perämeren satamien näkökulmasta hankkeet tunnistettiin ja ohjelmoitiin pk-yrityspainotuksella – ohjelma on toteutettu – päivitys ajanmohtaista: ”Pohjois-Euroopan muuttuvat kuljetusmarkkinat – Perämeren satamat osan Luoteis-Venäjän ja Pohjois-Suomen yhteysverkkoa”:

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide96

4. Laajemminkin mahdollisuuksia analysoitaessa, logistiikka tulee aina luonnollisesti keskiöön sehän on kehittämisen väline myös muille aloille

allekirjoittaneen ”paras hanke” katsoi niin ikään vuosituhannen vaihteessa tähän päivään – olisi aika päivittää tukisi laajasti kehittämistä!

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/07_asiakkaat_ja_linkit/aipepys

5. ”Pohjois-Suomen kehittämisen strategiset painopisteet” kohdan 4. sovelluksena

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide00

EU:n parhaimman alueellinen ennakointikäytännön valinnassa 27 maan evaluoinnissa – joka arviointi täsmällisesti kohdistui Yrjö Myllylän / RD Aluekehitys Oy:n Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa kehittämään malliin – painotettiin 1) yritykset saadaan mukaan (face to face haast), 2) kaikki olennaiset toimijat saadaan mukaan (haast + face to face raati), 3) tuottaa priorisoidun toimenpideluettelon, 4) Totetus on public-private mallilla.

6. Hiukan pidemmän aikavälin sovelluksia tästä on esim.

6.1 Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 (visio vuoteen 2015, 7 kuntaa Pohjois-Suomesta mukana)

http://www.naturpolis.fi/dynamic/KOILLIS-SUOMEN-ELINKEINOSTRATEGIA-2011-2015-perusteluineen-12052011.pdf

6.2 Helsingin koulutustarpeiden ennakointi vuoteen 2015

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015

6.2. Kemi-Tornion alueen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi + aluekehitysvisio tähän päivään

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

VIII PERUSTANA ON POHJOINEN LUOTTAMUS

Pohjoinen luottamus käsite on otettava käyttöön – se on arvoperusta, jonka varaan kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö rakennetaan

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/06/02/pohjoinen-luottamus-kasitteen-kayttoonotto/

Salon kaupunkiin kuuluva TEIJO VALITTIIN VUODEN KYLÄKSI!

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TEIJO ON VUODEN KYLÄ 2011!

Vuonna 2009 Teijo sai kunniakirjan maakunnallisessa kyläkilpailussa. Vuonna 2010 Teijo valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi. Vuonna 2011 Teijo (tarkemmin Teijon alueen kylät) valittiin valtakunnan tasolla vuoden kyläksi Suomen kylätoiminta ry:n toimesta.

Espoolainen RD Aluekehitys toimii myös Teijolla ja on valmis toimimaan linkkinä palkitun Teijon kylän toimijoihin Teijon hyviin käytäntöihin tutustumiseksi ja niiden ”siirtämiseksi” halutuille alueille. Toimintamallien siirtämisen apuna voi toimia myös kylätoimintaan liittyvä (esim. Leader-toiminta) ennakointitoiminnan arviointi (vrt. RD Aluekehityksen tekemä Salon Seudun Alueellisen ennakointitoiminnan arviointi 2006-2008, ks. linkki artikkelin lopusta).

Tervetuloa tutustumaan Teijoon vaikka laskettelun, golfin tai retkeilyn merkeissä! Alla olevasta linkistä saat lisätietoja metsähallituksen retkeilyalueesta ja löydät myös alla olevan uutisen Vuoden Kylästä.

”Vuoden Kyläksi 2011 valittiin Teijon alueen kylät” (Lähde: Metsähallituksen Luontoon.fi -sivusto, 6.9.2011)

”Suomen Kylätoiminta ry on valinnut Vuoden Kyläksi 2011 Teijon alueen kylät Varsinais-Suomesta Salosta. Teijon alueen kyliin kuuluu neljä kylää: Teijo, Mutainen, Kirjakkala ja Mathildedal. Vuoden Kylä 2011 valittiin maakuntien nimeämistä ehdokkaista 27. kerran.

Merelliset Teijon alueen kylät kuuluvat Salon kaupunkiin. Teijon alue tunnetaan Meri-Teijon matkailualueesta, historiallisesta Teijon kartanosta ja kolmesta ruukkialueesta. Alueella sijaitsevat Suomen pienin kivikirkko, kyläsauna, retkeilyalue ja golf-kenttä. Palveluihin kuuluvat kaksi kauppaa, kyläkoulu, päiväkoti, asiamiesposti ja kaksi vierasvenesatamaa.

Valintaraati kiinnitti erityistä huomiota siihen, että Teijon alueen kylät ovat tehneet usean vuoden ajan suunnitelmallista maaseudun kehittämistyötä ja edistäneet alueen matkailua. Toiminta perustuu vapaaehtoistyön voimaan, oma-aloitteisuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Kylät ideoivat uusia kehittämishankkeita ja toteuttavat tuloksellisesti vuonna 2010 päivitettyä kyläsuunnitelmaa.
Aktiivista yhteistoimintaa

Teijon alueen kylät ovat tehneet merkittävää matkailuyhteistyötä yhdistysten ja yritysten kanssa. Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksessa eli PARAS-hankkeessa kylät ovat olleet erittäin aktiivisia. Salon kaupunki nimesi palvelustrategiassaan Teijon alueen kylät ”koulukyläksi”. Kyläyhdistys markkinoi aktiivisesti kyläkoulua ja maaseutua uusille asukkaille sekä matkailijoille.

Valintaraadin mielestä Teijon alueen kylät ovat oivaltaneet erinomaisesti ajan hengen. Kylät luovat kiireisille nykyihmisille uusia mahdollisuuksia osallistua kylätoimintaan ja kokea ole-vansa osa kyläyhteisöä. Teijon Alueen Kyläyhdistys ry toimii yhdessätoista eri tiimissä.

Teijon alueen kylien asukasluku on 730 henkilöä. Kesällä asukkaita on 1500 (kesäasukkaat mukaan lukien). Etäisyys Salon keskustaan on 20 kilometriä ja Helsinkiin 110 kilometriä. Alue kuului vuoteen 2009 saakka Perniön kuntaan.”

(Lähde: Metsähallituksen Luontoon.fi -sivusto, 6.9.2011)

*** *** ***
Ks. myös blogiartikkelit:

Salon Seudun Alueellinen ennakointi 2006-2008 -toiminnan arviointi

EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö valittu

ks. myös

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma(2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. KTM Rahoitetut tukimukset 10/2005.

Myllylä, Yrjö (2005). Ajankohtaista toimintaryhmille: Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit MATUKA -raportti on ilmestynyt. MaaseutuPlus-lehti.

(em. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR/MMM-rahoitteisessa tutkimuksessa tarkastellaan maaseudun ja keskusten vuorovaikutusta vuoteen 2015, alueet on jaettu keskuksiin, vuorovaikutusalueisiin, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun.)

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostatrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO / Naturpolis Oy.

Maaseudun asiantuntijarekisteristä löydät asiantuntijoita mm. ennakointiin.

Futuuri 3/2011: ”Työvoima- ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi enakointikäytännöksi”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Avaa kuvan artikkeli tästä linkistä, Futuuri 2011

Futuuri 1,2011,s 3

Futuuri 3/2011, sivu 3: TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVETUTKIMUS VALITTU KESKEISEKSI EUROOPPALAISEKSI ENNAKOINTIKÄYTÄNNÖKSI

Globalisaatio, teknologinen kehitys ja uusien markkinoiden synty tekevät työelämän muutokset yhä vaikeammin ennakoitaviksi. Työ-, elinkeino- ja koulutuspolitiikan on kyettävä vastaamaan joustavammin näihin muutoksiin. Tämän vuoksi on kehitetty Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) työ- ja elinkeinoelämän lyhyen aikavälin muutosten ennakoimiseksi ELY-keskustasolla.

Pohjoismaissa, lähinnä Tanskassa ja Ruotsissa on tehty 80-luvun alkuvuosista lähtien haastatteluita työnantajien työvoima- ja koulutustarpeista. Suomessa vastaavat haastattelut käynnistettiin 80-luvun loppupuolella Pohjanmaalla. Ensimmäisen ESR-ohjelmakauden aikana prosessia kehitettiin Suomessa niin, että asiantuntijaraadit alkoivat analysoida haastatteluiden tuloksia ja tiedot siirrettiin tietokantaan, jossa niiden raportointi ja jatkokäsittely oli vaivatonta.

2000-luvulla Varsinais-Suomessa prosessiin lisättiin eDelfoi-kierros ja yksityiset toimijat tulivat mukaan raadin toteuttamiseen ja tulosten analysointiin. Viime syksynä EU-komission rahoittamassa ARENAS-hankkeessa (http://arenas.itcilo.org/en/home) tämä konsulttien kanssa kehitetty TKTTprosessi arvioitiin keskeiseksi eurooppalaiseksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi. Myöhemmin TKTT-prosessin keskeisiä elementtejä on sovellettu myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen hankkeessa.

Yritykset kytketty tiiviisti prosessiin Euroopan unionin 27 maan ennakointikäytännöt arvioi YK:n alainen ILO-järjestö ja sen Torinossa sijaitseva ITC-koulutuskeskus. TKTT-konsepti valittiin alueellisista ennakointikäytännöistä parhaaksi Brysselissä viime syksynä pidetyssä Rakennemuutoksen ennakointi- ja hallintaseminaarissa. Valinta perustui seuraaviin tekijöihin: 1) Yritykset on kytketty tiiviisti mukaan prosessiin, 2) Mukana ovat kaikki keskeiset alueelliset ja paikalliset toimijat, 3) Prosessi tuottaa priorisoidun listan toimenpideehdotuksista, 4) Toteutuksessa hyödynnetään public-private -mallia.

Prosessissa TE-toimistot haastattelevat toimialakohtaisesti noin 50 työnantajaa maakunnan alueella ja tiedustelevat tulevien työvoima- ja koulutustarpeiden lisäksi muun muassa suhdannenäkymiä, uusia liiketoimintamahdollisuuksia, eläköitymistä, vientinäkymiä ja muita työnantajien kehittämistarpeita. Haastatteluita ovat tehneet myös oppilaitokset ja yksityiset toimijat. Haastatteluiden tulokset viedään raadille, joka kokoontuu analysoimaan tuloksia. Tämän jälkeen raati tuottaa megatrendejä, villejä kortteja, heikkoja signaaleja ja tekee SWOT-analyysin sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kyseisen toimialan kehittämiseksi. Raatiin osallistuu yritysten, oppilaitosten, TE-toimistojen, ELY-keskusten ja muiden tahojen edustajia. Prosessista laaditaan loppuraportti, joka julkaistaan painettuna ja Internetissä. TKTT-haastatteluiden ja raatien tuloksia hyödynnetään yritysten ja muiden työnantajien kehittämistyössä, työvoimapoliittisen ja muun koulutuksen suunnittelussa sekä laajasti myös muussa aluekehitystyössä.

Kehittämishaasteita TKTT-prosessilla on vielä parannusmahdollisuuksia erityisesti sen lopputuloksena syntyvien toimenpide-ehdotusten kytkemissä päätöksentekoon. Samoin valtakunnallinen koordinaatio lisäisi toiminnan systemaattisuutta ja vaikuttavuutta. Jatkuva kehittäminen vaatii myös sitoutuneita tilaajia ja palvelun tuottajia sekä public-private-kumppanuutta. Perustutkimuksen panosta tarvitaan konseptin kehittämiseksi jatkossakin (Kaivo-oja & Marttinen 2008).

Jouni Marttinen, ennakoinnin asiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Yrjö Myllylä, erikoistutkija, RD Aluekehitys Oy / Tulevaisuuden tutkimuskeskus

***

Ks. myös blogiartikkeli EU:n paras alueellinen ennakointikäytäntö esille Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa