Teknisen palvelun työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) raportti ajankohtainen

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TKTT tekninen, VS ELY 1,2009

Varsinais-Suomen Teknisen palvelun työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) on sisällön puolesta edelleen ajankohtainen. Raportti on toteutettu EU:n parhainta alueellista ennakointikäytäntöä noudattaen, minkä kehittämiseen RD Aluekehitys on osallistunut ratkaisevalla panoksella. Tämän case-raportin Varsinais-Suomen TE-keskuksen sivuilla julkistettu lehdistötiedote on raportin tietojen jälkeen alla.

Vastaavalla konseptilla pitäisi tehdä tutkimuksia ajankohtaisissa toimialateemoissa eri alueilla, mmm. kaivostoiminnassa. Samalla on syytä huomata, että EU-tunnustus tuli myös public-private TKTT-konseptin toteutuksesta, mikä on tärkeää huomata sen lisäksi, että public-private toteutus on kehittänyt konseptia palkintoon johtavalla ratkaisevalla tavalla. EU siis kannustaa tunnustuksellaan muitakin kuin Varsinais-Suomen ELY-keskusta avamaan toteutus ainakin osittain yksityisille palvelun tuottajille.

Myllylä, Yrjö (2008). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) 2008 – Yhteenveto teknisen palvelun työnantajahaastatteluista ja asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1/2009.

Teknisen palvelun Tiivistelmäesite avautuu tästä.

***
VARSINAIS-SUOMEN TE-KESKUS TIEDOTTAA

Merja Heinonen, Pvm 15.4.2009, Julkaistavissa heti
040 595 4920

Tekninen palveluala Varsinais-Suomessa:
UUSIA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA ETSITTÄVÄ MM. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNOLOGIAN ALOILTA

Varsinais-Suomen teknisen palvelualan yritykset eli insinööritoimistot ja muut alan kehittämiseen vaikuttavat toimijat pitävät ympäristö- ja energiateknologian uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamista ja selvittämistä kiireellisenä. Uusia hyödyntämättömiä mahdollisuuksia voi olla muun muassa jätteiden hyötykäytössä, uusiutuvissa energiaratkaisuissa, energiansäästöteemassa, lähialueiden energiainvestoinneissa ja kuljetuksissa, Aasian kasvavissa tarpeissa ja jopa Itämeren suojeluun liittyvissä ratkaisuissa. Myös nykyiseen taloustilanteeseen liittyvä työvoimakoulutus ja teknikkotason koulutuksen kehittäminen osana ammattikorkeakoulun toimintaa ovat tärkeitä jatkotoimien kohteita. Tulokset käyvät ilmi Varsinais-Suomen TE-keskuksen toteuttamasta teknistä palvelualaa koskevan Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksen (TKTT) loppuraportista. Loppuraportti jatkotoimenpidesuosituksineen ja tiivistelmä löytyvät osoitteesta www.luotain.fi / esitykset ja linkit > TKTT-yhteenvetoraportit.

TKTT-tutkimuksessa työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstö haastatteli 29 insinööritoimiston edustajat Varsinais-Suomen eri TE-toimistojen alueilla syys-marraskuun aikana 2008. Haastatelluissa yrityksissä työskenteli 779 henkilöä. Yritykset edustivat noin kolmannesta Varsinais-Suomen kaikkien teknisen palvelualan yritysten henkilöstöstä. Alan yritykset voidaan jakaa riippumattomiin toimistoihin, kuten usein vaikkapa yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamiseen liittyvät toimistot sekä teollisuuden projekti-insinööritoimistoihin, kuten vaikkapa koneita ja kuljetusvälineitä tai niiden osakomponentteja suunnittelevat ja toimittavat toimistot. Haastateltavat yritykset käsittivät molempien pääryhmien toimistoja.

Verkostot ja projektiosaaminen ovat Varsinais-Suomen vahvuuksia
Tutkimuksen aikana laaditun SWOT-analyysin tuloksena toimialan tärkeimmiksi vahvuuksiksi nousivat verkostot ja kokonaistoimittamisen tuotteet ja osaaminen, monipuolinen kokemus ja osaaminen, monipuolinen elinkeinorakenne, erikoisosaaminen ympäristötekniikassa, arktinen meriteollisuus ja projektiosaaminen. Merkittävimpinä heikkouksina pidetään yritysten pientä kokoa ja kapeita toimialoja, kaukomaille kansainvälistymistä haittaavaa sijaintia, tekniikan korkeakoulutuksen vähäisyyttä ja puuttumista osin kokonaan, pulaa kokeneista ammattilaisista sekä suunnittelupuolen vähäistä verkottumista. Tärkeimpinä mahdollisuuksina nähdään innovatiivinen tuotekehitys, voimien yhdistäminen (erityisesti yritykset ja oppilaitokset), arktisen osaamisen myyminen ja hyödyntäminen, Venäjän ja Kiinan rajattomat markkinat. Uhkina nähdään mm. laman pitkittyminen (mm. hiljaisen tiedon siirrossa tulee katkoksia), Aasian kasvun huomiotta jättäminen, teknisten palvelualojen siirtyminen pois Suomesta, konepajojen siirtyminen ulkomaille ja henkilöstön saanti.

Tutkimukseen yhteydessä toteutetun Delfoi-kyselyn mukaan keskeisimmät, alan ulkopuolelta tulevat muutostrendit Varsinais-Suomessa ovat toimintojen verkottuminen, ekokilpailukyky, finanssikriisi, globalisoituminen ja tietoteknologinen kehitys. Alalle tuo muutoksia myös mm. mallintavan suunnittelun yleistyminen, rakennuttaminen ja asiakkaiden asioiden hoito kapealla alueella, kuten lupaprosesseissa. Niin ikään kiinteistöjen energiatodistusten laadinta saattaa tarjota yhden lisätyömahdollisuuden alalle. Kansainvälistyminen on keskeinen tulevaisuuskuva.

Teknisen palvelun henkilöstö kasvanut yli 10 % 2000-luvulla
Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen mukaan alan liikevaihto on noussut Varsinais-Suomessa 56 % vuodesta 2000 vuoteen 2006; liikevaihto vuonna 2006 oli 497,8 miljoonaa euroa. Vastaavana aikana henkilöstön määrä on kasvanut 10,9 %, ollen 2752 henkeä vuonna 2006. Tutkimukseen osallistuneet yritykset arvioivat työvoiman määrän tästä eteenpäin kasvavan puolessa vuodessa 2,3 % ja vuoden kuluttua 4,4 %. Haastatteluhetkellä ei talouskriisin vaikutuksia tosin välttämättä osattu ottaa vielä täysimääräisesti huomioon

Koulutukselle kysyntää
Toimialalla välittömästi koulutustarpeessa on 135 henkilöä ja seuraavan vuoden kuluessa 94 henkeä. Eniten koulutusta kaivataan koneinsinööreille Turun alueella: 103 henkilöä välittömästi ja vuoden kuluttua 48 henkeä. Kysyntää olisi etenkin laatu- ja kielikoulutukselle. Myös rakentamisen alalla on merkittävää koulutustarvetta. Välittömästi koulutusta vailla on 28 ja vuoden kuluttua 40 henkilöä. Aiheena näissä muun muassa suunnitteluun vaikuttavat EU-direktiivit.

Kehittämisaihiot ja jatkotoimenpide-ehdotukset ovat toimeenpantuna innovaatioita
Tutkimuksen pohjalta syntyi yhteensä 14 konkreettista toimenpide-ehdotusta, joilla toimialaa voitaisiin tulevaisuudessa kehittää. Tärkeimmiksi nousivat Ympäristö- ja energiateknologian uudet liiketoimintamahdollisuudet –selvityksen tekeminen, toimialaa koskevan maakunnallisen kansainvälistymisstrategian laatiminen, henkilöstön kouluttaminen matalasuhdanteen aikana sekä arktisen kuljetus- ja energiateknologian toimittamisen yhteistyömahdollisuudet.

Tiedotteen liitteenä on seuraavat taulukot:
· yritysten arvioima suhdannetilanne toimialalla nyt ja vuoden kuluttua
· työvoiman käyttöaste toimialalla
· työvoimatarpeen kehitys seuraavien viiden vuoden aikana
· yhteenveto toimialan kehittämisen jatkotoimenpiteistä

Lisätietoja:
Tutkija Jouni Marttinen, Varsinais-Suomen TE-keskus, puh. 010 60 22718, sähköposti jouni.marttinen@te-keskus.fi;

Yksikön päällikkö Tuula Purmonen, Varsinais-Suomen TE-keskus, puh. 010 60 22771, sähköposti tuula.purmonen@te-keskus.fi;

Tutkimuskonsultti, alueellisen ennakoinnin asiantuntija Yrjö Myllylä, Oy Aluekehitys RD, puh. 0500 450 578, sähköposti yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net

***

Ks. myös

Suomen Yrittäjien tiedote em. TKTT-konseptin julkistamisesta tästä.

Ks. blogiartikkeli EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa.

Marttinen, Jouni & Yrjö Myllylä (2011). Työvoima ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) konsepti valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011, sivu 3.

Palkittu TKTT-konsepti on toteutunut EU-arvioinnin/kriteerien mukaisesti toistaiseksi em. lisäksi tarkkaan ottaen vain seuraavissa

1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. http://www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf

2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf

3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf

4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf

5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. http://www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Palkitun konseptin elementtejä ollut käytössä myös RD Aluekehityksen pitkän tähtäimen ennakointisovelluksissa

6. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003. www.hel2.fi/ennakointi/ Tiivistelmä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015

7. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

8. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos (visiotarkastelu vuoteen 2025). Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 4.4.2011, lopullinen versio http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf. Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa

”Voittajan takana on tiimi ja hyvä yhteistyö”

The growth area of the Arctic and Baltic Sea in the focus of Finland’s interests

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TEM 43/2010: Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä.

Myllylä, Yrjö (2010). The Growth area of the Arctic and Baltic Sea in the focus of Finland’s interests. 92 p. Ministry of Employment and the Economy, Regional Development 43/2010. Edita Publishing Ltd, Helsinki.

Abstract

The increasing interest of the great powers in the Arctic and the Baltic Sea region, world economic growth and rise of raw material prices, Russia’s geopolitical movement further to the North, climate change and the growth of the trafficability of the North- East Passage are background factors for a change which offers new possibilities for the economical life and employment in Northern Europe.

The report has made suggestions, which could promote the common interest of Finland as well as the whole area and in the implementation Finland could provide special skills, values and a good position in the heart of the region. The dissertation “Industrial, Logistic and Social Development of the Murmansk Region until 2025” by the author where he deals with the future of Murmansk and Northwest Russia would form the most important separate background research to be utilised.

The main conclusions are summarized below in 20 initiatives. In these the main idea and arguments are presented in detail in the actual text of the report. Statement of the report is presented in a total of 70 proposals of development: 1. Northern concept of trust – use of the concept, 2. The research and development program of Arctic transportation, energy and environmental technology, 3. Finland to participate in Aurora Borealis, a ship from which arctic research could be done, 4. An international cluster developing project together with operators in the Murmansk region 5. Baltic Sea Region, preparation of scenarios, 6. Future economic profiles of the Republic of Karelia, Arkhangelsk Oblast, St. Petersburg and the Leningrad region, 7. The Northern Dimension cluster strategy – clusters developed in Finland from the perspective of the Northern Dimension, a regional profiling, 8. Finland and Northwest Russia as part of the development of tourism in Northern Europe, 9. International language training in the undisturbed environment of the centers of touris , 10. The Russian capital in Finland, 11. New Finnish mining company in Helsinki and London Stock Exchange – business idea should be prospecting, mining rights acquisition in the Barents Region including Finland and the sale of licence rights, 12. Use of the ”Vyborg-option “ – utilisation of the position of the region in Finnish Arctic and offshore shipbuilding skills for the need of Vyborg and St. Petersburg shipyards, 13. Arctic research vessels – a new strategic opportunity, 14. Offshore technology for Arctic conditions, 15. Arctic oil fighting vessels – a platform for innovation in the Baltic Sea, a growing market, especially in the Arctic area, 16. Supply of energy-saving technology and creation of conditions for implementation, 17. Renewable energies, i.e. bio- and wind-energy co-operation, 18. Natural gas network and the development of distribution system in Finland, taking into account the transfer possibilities of wood- and biogas 19. Company Visits – in order to present the technological know-how and Finnish transportation service to people who decide on the logistic of the harbours and shipyards in Murmansk, northwest Russia and the North-East Passage area, 20. Processing of proposals 1-19 for regional projects.

The author is of the opinion that the most important thing to create an impact would be to implement proposal number 20. According to the expert feedback, in order to promote employment the most important proposals are 2., 17., and 7., 8., 11., 14. and 20.

Ennakointitoiminnan arviointi: Salon Seudun Alueellinen ennakointi 2006-2008 -toiminnan arviointi

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, METODI

Alueellisen ennakointitoiminnan arviointi on tehokas ja vaikuttava tapa siirtää alueelle ennakointiosaamista ja parhaimpia käytäntöjä. Esimerkiksi Salon Seudun Alueellinen ennakointi 2006-2008 toiminta arvioitiin mallilla, joka on tuotteena mahdollista soveltaa myös muiden seutukuntien, maakuntien, ELY-keskusten tai organisaatioiden ennakointitoiminnan arviointiin. Arvionnilla voidaan tehokkaasti siirtää myös Euroopan unionin parhaimmaksi valitun alueellisen ennakointikäytännön elementtejä alueelliseen ennakointitoimintaan, koska tässä artikkelissa esiteltävä / tarjottava arvioitsija on myös Euroopan unionin parhaimmaksi valitun alueellisen ennakointikäytännön keskeinen kehittäjä.

Katso arvioinnin pilotointicase:

Myllylä, Yrjö (2008). Salon Seudun Alueellinen ennakointi 2006-2008 -toiminnan arviointi. Salon Seudun Kehittämiskeskus 2008.23 s.

Seudullisen tai maakunnallisen ennakointitoiminnan arviointi

Alueellisen ennakointitoiminnan kehittäminen turvaa parhaimmillaan alueen jatkuvan talouskasvun. Kehittynyt ennakointitoiminta toimii innovaatiojärjestelmänä. Innovaatio on hyötykäyttöön otettu uusi kilpailuetu – tuote, palvelu tai uusi parempi käytäntö. Uusien innovaatioiden merkitys talouskasvun turvaamiseksi korostuu talouden matalasuhdanteissa – innovaatiot ovat taloussyklien keskeinen selittäjä.

Innovaatiotoiminnassa on keskeisimmin kyse innovaatiotoiminnan kannalta tärkeiden toimijoiden vuorovaikutuksesta, siksi alueellisen ennakointitoiminnan ja innovaatiotoiminnan kehittäminen olisi lähtökohtaisesti ennen muuta Suomessa maakuntien liittojen ja seudullisten kehittämiskeskusten tehtävä, eikä ensisijaisesti esimerkiksi ELY-keskusten tai tutkimus- ja oppilaitosten tehtävä, vaikka ne ovatkin tärkeitä innovaatiotoiminnan osapuolia. Alueellisen ennakoinnin ja osaamisen status vaihtelee tällä hetkellä alueittain, mutta siitä on tulossa nopeasti aluekehittämisen ja innovaatiojohtamisen väline. Keskeistä on tunnistaa alueen keskeiset tulevaisuutta muovaavat erilaiset päätöksentekotahot ja persoonat, ja tukea näiden välistä vuorovaikutusta. Ei pidä jäädä kehityksestä tieten tahtoen jälkeen! – Oy Aluekehitys RD on alueelliseen ennakointiin ja innovaatiotoimintaan perehtynyt korkeimman luokan asiantuntija – mm. osallistunut Euroopan unionin parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittämiseen – ja voi siten tarjota teille myös oman toimintanne statuksen / osaamisen nostoa. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi seuraaavasti:

Tämä tuote on pilotoitu edelläkävijyyttä edustavan seudun ja aluekeskusohjelman puitteissa Varsinais-Suomessa.

Työn sisältö

Työn sisältö koostuu seuraavista Osioista 1.-4.:

1. Tutustuminen ennakointimateriaaliin
– tutustuminen erikseen alueeltanne toimitettaviin julkaisuihin ja ennakointia käsitteleviin www sivuihin

2. Ennakoinnin kehittämiskeskustelu 2-4 tuntia organisaationne edustajien kanssa

3. Arviointiraportin laatiminen materiaaliin tutustumisen ja kehittämiskeskustelujen perusteella

4. Raportin tulosten esittely johto- tms. ryhmälle

Ennakointimateriaaliin tutustuminen käsittää esimerkiksi viiteen valitsemaanne alueellisen ennakointijulkaisuun sekä alueellista ennakointia esitteleviin www-sivuihin tutustumisen (Osio 1). Ennakoinnin kehittämiskeskustelussa keskustellaan kirjallisen analyysivaiheen esille nostamista kysymyksistä. Arviointiraportissa kuvataan nykyinen ennakointitoiminta ja arvioidaan sen lähtökohdat, tavoitteet, käytännöt yms. systemaattisesti. Tärkeimmän raportin osan muodostaa johtopäätökset, mitkä pitävät sisällään yleisarvion ja erityispiirteiden tunnistamisen ennakointimallista, ennakointitoiminnan kehittämisen kannalta olennaisia kysymyksiä, kehittämissuosituksia ml. esille nousevat ajankohtaiset ennakointiteemat. Liitteeksi voidaan liittää alueellista ennakointia tukevia toimintamallikuvauksia sekä tarvittaessa hanke-esitys ennakoinnin kehittämiseksi.

Aikataulu

Työ vie 1-2 työviikkoa. Ennakkomateriaali tulee olla arvioijan käytettävissä 2 viikkoa ennen sovittua arviointitilaisuutta ja arviointiraportin luonnos toimitetaan puolestaan kahden viikon kuluttua arvioinnista ja lopullinen arviointiraportti kuukauden kuluttua arvioinnista – ellei toisin sovita.

Optio: Arviointi voidaan laajentaa hyödyntämään Delfoi-paneelia arvioinnissa. Tämä nostaa arvioinnin kustannuksia, mutta olisi varteenotettava ja hyötykustannussuhteiltaan perusteltavissa oleva menettelytapa. Jos tavoitteena on selkeästi alueellisten toimintatapojen uudistaminen, innovaatio ( = tässä hyötykäyttöön otettu parempi käytäntö alueellisessa ennakoinnissa), optio-vaihtoehto on hyvinkin suositeltava. Optioon voidaan rakentaa sisään EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön tärkeimmät elementit.

Arvioijan kompetenssi

Arvioinnin suorittaa alueellisen ennakoinnin asiantuntija, YTT Yrjö Myllylä Oy Aluekehitys RD:stä – kompetenssi on kuvattu mm. CV:ssä.

Espoo / Teijo 6.9.2011

Oy Aluekehitys RD

Yrjö Myllylä, YTT, tj.,
Alueellisen ennakoinnin asiantuntija
Euroopan unionin parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjä