Salon kaupunkiin kuuluva Teijon alueen kylät sai vuonna 2009 kunniamaininnan maakunnallisessa kyläarvioinnissa. Vuonna 2010 Teijon alueen kylät valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi. Vuonna 2011 Teijo valittiin valtakunnan tasolla vuoden kyläksi Suomen kyläyhdistys ry:n toimesta.  Teijon alueen kylät ovat Mutainen, Kirjakkala, Teijo ja Mathildedal. Kylien muodostama alue tunnetaan myös Meri-Teijon nimellä. Tunnustukset ovat tulleet vuosien, ellei vuosikymmenten työstä. Katso lisää palkinnon perusteluista Teijon Alueen Kyläyhdistys ry:n sivuilta.

Myös maaseutualueiden kehittäjänä tunnettu (ks. esim. referenssilinkit artikkelin lopusta) Espoolainen RD Aluekehitys on toiminut myös Teijolla vuodesta 2008 ja on valmis toimimaan linkkinä palkitun Teijon kylän toimijoihin ja Teijon hyviin käytäntöihin – kuten tiimit ja kyläsuunnitelmamallit – tutustumiseksi ja niiden “siirtämiseksi” halutuille alueille. Toimintamallien siirtämisen apuna voi toimia myös kylätoimintaan liittyvä ennakointitoiminnan arviointi (esim. Leader-toiminta, vrt. RD Aluekehityksen tekemä Salon Seudun Alueellisen ennakointitoiminnan arviointi 2006-2008, ks. linkki artikkelin lopusta).

Teijo on monipuolinen kylä, jossa monipuolinen yrittäjyys juontaa juurensa osittain Teijon rautaruukkihistoriasta. 1980-luvulla oululaisena rakennusyrittäjänä aiemmin tunnettu Reijo Meriläinen uskoi vahvasti alueen matkailulliseen tulevaisuuteen ja pyrki kehittämään aluetta tästä näkökulmasta (ks. Teijon alueen historiasta lisää tästä). Nykyisin alueelle matkailu on hyvin tärkeää. Kolmantena elinkeinollisena piirteenä on asuminen ja siinä erityisesti ns. luovan luokan, kuten taiteilijoiden ja korkeasti koulutettujen, nousu. Teijoon muutetaan myös työn perässä Helsingistä ja ulkomailta. Telakka- ja veneteollisuus on keskeinen työnantaja (ks. esim. Turun Sanomat: ”Teijon rautakourat tekevät risteilijän”).

”Teijon ruukki” on tiettävästi ainoana Suomessa jatkanut toimintaansa yhtäjaksoisesti 1600-luvulta alkaen. Syynä on erityisesti se, että aikoinaan oikealla hetkellä noin 100 vuotta sitten Ruotsista tulleen ruukinpatruunan päätöksellä luovuttiin raakaraudan tekemisestä malmista ja siirryttiin omaehtoisella päätöksellä jalostusketjussa ylöspäin. Useimmat muut ruukit jatkoivat raudanvalmistamista, kunnes seinä tuli vastaan ja ruukit kylmenivät. Teijon tuotannolla on koneellistettu Suomen maataloutta, on valmistettu ajoneuvoja moottorikelkoista kuorma-autoihin, tehty työvälineitä ruohonleikkureista puimureihin. Myös kautta Suomen hautasmaiden rautaristit ovat Teijolla tehtyjä. Usein tuotteissa on ollut Teijo-tuotemerkki, kuten Teijo-puimuri tai Teijo-kuorma-auto (Tänä päivänä Teijo-nimi esiintyy mm. Suomen ainoan valmistalotehtaan Teijo-Talot yrityksen nimessä).

Rautateollisuus tuli alueelle alunperin hyvien mäntykankaiden – nykyisin pääosin metsähallituksen retkeilyaluetta – ja alueen järvien vuoksi sekä vesitieyhteyksien vuoksi. Raudan valmistuksessa tarvittiin puuhiiltä ja koskienergiaa. Samat tekijät olivat koko Etelä-Suomen 1600-1700 -lukujen rautateollisuuden synnyn syynä. Työvoima ja raaka-aine (malmi) eivät olleet määräävässä asemassa, kun teollisuus tuli alueelle. Teijoa ja laajemmin Saloa kutsutaan muun muassa Ruukin avain kesäteatterin käsikirjoituksessa ”Nokialandiaksi”: Salon elektroniikkateollisuuden ja sitä myöten osaltaan myös Nokia-tarinan nähdään juontuvan Teijon rautateollisuudesta. Salossa onkin edelleen maailmanlaajuisesti Nokian suurin työpaikkakeskittymä, joka odottaa nyt Nokian uuden vaiheen tuomia mahdollisuuksia alueelle. Myös Teijolla on toiminut tähän päivään asti elektroniikkateollisuutta, joka on varhaisempaa perua kuin nykyinen Nokian matkapuhelinliiketoiminta. Nykyisin Teijolla toimii mm. seuraavia tunnettuja yrityksiä:

• RD Aluekehitys. Valtakunnallinen vaikuttaja, alueellinen kehittäjä, paikallinen toimija. EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjä ja soveltaja.

• Salo Seaport Kuivalastit & teollisuuden raaka-aine- ja erityismerikuljetukset.

• Marine Alutech Uusii Merivartioston noin 20 alusta, valmistaa työveneitä.

• Western Shipyard Teijon telakka, uudistaa vanhoja ja tekee uusia pohjoisessa toimivia aluksia.

• Teijo-Talot Tehtaita kaivospaikkakunta Sodankylää myöten.

• Teijon Pruukki yrityspuisto. Palvelua lumessa toimivista rautatievaihteiden valmistuksesta alkaen.

• Meri-Teijo Golf Kentällä golf-kausi alkaa ensimmäisenä Suomessa.

• Meri-Teijo Ski & Action Park Laskettelua merinäköaloin.

• Teijon Talli / Meri-Teijon ratsastajat ry. Ihanteellinen ratsastusmiljöö meren rannalla.

• Teijon kartano. Historia vahvasti läsnä, USAtakin vanhempi 1770 valmistunut ”rautaruukin pääkonttori”.

• Ravintola Ruukin Krouvi. Mathildedalin ruukkikylässä sijaitseva ravintola.

• Kiinteistökolmio. Loma-asuntojen ja kiinteistösijoittamisen välittäjä.

• Kartanorinne. Tontteja ja valmistuvia rakennuksia myynnissä.

• Teijon kyläsauna Tervetuloa saunomaan ja innovoimaan.

• Teijon Alueen Kyläyhdistys ry Työtä tiimeissä, luottamusta ja talkoohenkeä.

• Teijon koulu Yli 140-vuotiaan koulun oppilasmäärät hienoisessa kasvussa.

• Teijon Masuuni. Uusi taiteen ja kädentaitojen keskus.

• Vossloh Cogifer Finland OY, Rautatievaihteiden valmistaja.

Lisäksi on paljon muita yrityksiä, kuten Metsähallituksen opastuskeskus ohjelmapalveluyrityksineen, joihin voit tutustua vaikka paikan päällä. Majoitusyritysten linkkejä löydät Teijon kyläyhdistyksen sivuilta tästä tai Meri-Teijo Centerin sivuilta.

***

Ks. Yle-uutinen 28.11.2012

Suot, korvet ja kalliot ovat Teijon valtteina kansallispuistokisassa

Uusi kansallispuisto olisi lounaisen rannikon ainoa mannerpuisto ja luonnollinen lisä Saaristomeren kansallispuiston kylkeen.

Ks. myös

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. KTM Rahoitetut tukimukset 10/2005.

Myllylä, Yrjö (2005). Ajankohtaista toimintaryhmille: Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit MATUKA -raportti on ilmestynyt. MaaseutuPlus-lehti.

(em. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR/MMM-rahoitteisessa tutkimuksessa tarkastellaan maaseudun ja keskusten vuorovaikutusta vuoteen 2015, alueet on jaettu keskuksiin, vuorovaikutusalueisiin, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun – edelleen sovelluskelpoista tietoa.)

Teijon alueen tyyppisille kylille alueelliset kehittämiskeskukset, maakuntien liitot ja muut organisaatiot voisivat antaa parasta tukea strategiaprosesseilla, jotka tehtäisiin ao. casen tapaan:

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostatrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO / Naturpolis Oy.

Blogiartikkeli 24.4.2011: Arktinen teknologiaosaaminen – AVAIN KASVUUN (sis. mm. Teknologiateollisuus ry:n VISIO-lehden artikkelin aiheesta).

Talouselämä 15.10.2012: “Marine Alutech toimittaa tusinan veneitä Merivoimille – 150 henkilötyövuotta”

Blogiartikkeli 22.8.2011: EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esille Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa.

Maaseudun asiantuntijarekisteristä löydät asiantuntijoita, kuten RD Aluekehityksen mm. maaseudun ennakointiin.