”Liikennejärjestelmä kaupungin menestystekijänä”

1. ALUEKEHITYS, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Liikennejärjestelmä viittaa jo sanana kokonaisvaltaiseen visioon. Puhuttiinpa sitten valtion, maakunnan tai seutukunnan tasosta, tulisi asiasta vastaavilla tahoilla olla systeemaattiseen prosessiin ja omaan näkemykseenkin perustuva liikennejärjestelmävisio. Visio pitäisi aina pystyä myös kuvaamaan visuaalisesti jollakin tapaa. Johtajien ominaisuuksiksi on  määritelty juuri vision luominen ja esilläpitäminen. Onko johtaminen ilman visiota, tavoiteltavaa tulevaisuudenkuvaa edes johtamista? Talonrakentaminesenkin pohjaksi laaditaa yleensä ensiksi arkkitehdin laatima kokonaiskuva ja hahmotelma. Vastaavasti tulee olla yhdyskunnan keskeisen liikennejärjestelmän osalta.

Käytännön elämässä nähdään, että toinen kannattaa moottoriteitä, vastustaa joukkoliikennettä, toinen kannattaa kävelykatua, mutta vastustaa pysäköintitaloja jne. Päättäjien osalta usein jopa niin, että näissä on puoluepoliittista ja ideologista sävytystä. Kokonaisuus vaatii kuitenkin ”tosiasiat huomioiden” toimiakseen kaikki osatekijät niin kuin toimiva ja pystyssä pysyvä talo. Kävelykatu ja elävä keskusta tarvitsevat välttämättä myös pysäköintitaloja ja tilaa sekä toimivan joukkoliikenteen ja kaupunkiseutu muutoin toimiakseen moottoritien jne.  Asioilla ei ole ristiriitaa, mutta meiltä puuttuu halu tai mahdollisuus tms. syy nähdä kokonaisuus. Oulun esimerkki osoittaa, että sama henkilö voi  olla kannattamassa moottoritietä ja pysäköintitaloja ja  vaikuttaa molempien toteutukseen, silti Oulun kevyen liikenteen osuus on Suomen huippua ja autoliikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteet kestävät myös vertailun. Liikennementori käsittelee blogissaan Liikennejärjestelmää kaupungin menestystekijänä:

”Liikennejärjestelmä kaupungin menestystekijänä”

Tulevaisuudessa kannattaa myös miettiä, millaisia mahdollisuuksia on RD Aluekehityksen Yrjö Myllylän väitöskirjassaan kehittämällä uudella liikennejärjestelmän suunnittelumallilla on palvella vision luontia eri tahoilla. Ajankohtaisena vaikkapa tärkeä kaivosalan kuljetusratkaisut ja pohjoisen rautatiekysymykset valtakunnan tasolla, toiseksi vaikkapa energia-alan (mm. LNG) kuljetusjärjestelmävisiot ja pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla monien vaihtoehtoisten hankkeiden ja ratkaisujen kokonaisuus.

Ks. myös

Liikennejärjestelmäsuunnittelu tulevaisuudentutkimuksen lähtökohdista.

EU palkitsi public-private -yhteistyömallin

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

EU palkitsi public-private -yhteistyömallin.

 

”Yrittäjyyden voimistamisen portaat ja mentorointi”

1. ALUEKEHITYS, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Yrittäjyyden voimistamisen portaat ja mentorointi

Yksi tapa tarkastella yrittäjyyden edistämistä on nähdä se kokemuksellisena prosessina, jossa on aloitettava alimmalta portaalta vastuunottamista harjoittelemalla ja ylimpänä on elämänkokemuksen välittäminen mentoroinnin kautta yritysten hallituksissa, osakkaina, konsulttina tms. tavoin. Mentorointia voidaan pitää yrittämisen korkeimpana muotona silloin kuin yrittäjä on itse käynyt yrittäjyyden muut portaat lävitse mm. sen edeltävän sarjayrittäjyyden.

Mentorointia voidaan yhteiskunnassa soveltaa myös muuten kuin suoraan yritysten johtamiseen ja kehittämiseen liittyen. Yrittäjyyshän voidaan tulkita myös laajasti niin, että aina ei tarvitse olla juridisesti yrittäjä, toimiakseen yrittäjän tavoin yhteiskuntaa ja taloutta uudistaen – yrittämisen perimmäisenä olemuksena voidaan mielestäni pitää kykyä henkisiin, sosiaalisiin ja taloudelliseen riskinottoon ja tätä kautta yhteiskunnan uudistaminen. Seuraavassa on lainattu kohta, jossa  käsitellään mentorointia  kirjasta ”Vaurastuminen kansallisena velvollisuuteena – Alueellisen yritys- ja innovaatioympäristön selvitysraportti. (Katso lähdetiedot artikkelin lopusta.) Mentorointia tarvitaan monella liiketoiminnan osa-alueella, yhtenä esimerkkinä erilaiset luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät toiminnot, kuten kaivostoiminta ja arktisen meriteknologian kysymykset.

Ks. blogiartikkeli ”Yrittäjyyden voimistamisen portaan ja mentorointi” RD Aluekehitys Oy:n sivuilla aiheesta. Blogissa on myös lueteltu yrittäjyyden kahdeksan porrasta ja selvitykseen osallistuneen työryhmän henkilöiden nimet.

Julkaisun lähdetiedot

Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 p. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905> <https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/innovaatioymparistot-alueellisen-yritys-ja-innovaatioympariston-selvitys-aluekehitys-rd-julkaisuesittely/>